Tarina on tämä. Sain joulun aikaan tietää oikean jymy-yllätyksen. Niinsanotusti pikkulinnut lauloi. Mieheni oli pettänyt minua. Tunteet ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Välillä tuntuu, että kaikki on menetetty, ja tunnenko ollenkaan sitä ihmistä jota niin paljon rakastan. Pelkään, että menetän mieheni. Nyt päällimmäisenä tunteena on viha. Haluaisin, että mieheni tietäisi miltä minusta tuntuu. Haluaisin kostaa. Onko siinä mitään järkeä? Vai onko peli sitten totaalisesti menetetty? Oletteko te muut kohtalotoverit toimineet näin ja mitä siitä jäi käteen?
Kosto
kannattaako?
221116
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
No älä nyt miehellesi ole vihainen ja kosta, eihän se hänen syytään ole! Anna anteeksi, äläkä sano mitään. Jos kuitenkin olet jo kertonut miehellesi tietäväsi, kerrot vain että olet surullinen ja itket hänen nähtensä, niin kyllä hän tajuaa kuinka sinuun sattuu. Jos jotain tahdot tilanteesta syyttää, niin syytä sitä toista naista, hän on kaikkeen syypää! Jos haluat jollekulle kostaa, niin selvitä kuka se nainen on, ellet jo tiedä ja kosta hänelle. Sen voit tehdä levittämällä juttua kaikille mikä huora se nainen on. Yleensä ne huoratkin pelkäävät maineensa menetystä. Voit myös käydä hänen kotiovellaan ja sanoa suorat sanat mokomalle alhaisista alhaisimmalle lumpulle, joka ei ole minkään arvoinen, ei edes ihminen!
Mies tietää jo että tiedän. Asiasta on käyty jo paljon keskusteluja. Ja tästä en syytä sitä toista naista. Aloite lähti miehen puolelta, se nainen lähti leikkiin mukaan.
Nainen lähti leikkiin mukaan, mutta aloite lähti miehesi puolelta? Olen aika hämmästynyt, että sinä et syytä sitä toista naista, sillä tarinasi on varmaankin "klassinen" -eli ukkomies iskee jonkun toisen naisen, nainen lähtee leikkiin mukaan jne. Kuitenkin yleensä kaikki vaimot syyttävät vain ja ainoastaan sitä toista naista. En tiedä mitä sanoa, olen hämmentynyt.
Mitään neuvoa en todellakaan osaa sinulle antaa. En tiedä onko kostosta hyötyä.... Ehkä kannattaa antaa tunteiden tasaantua ja miettiä sitten rationaalisesti asioita. Jos alkaa tuntua, että koko juttu on myrkyttänyt mielesi -siitähän on kyse, jos kosto yhtään ketään kohtaan alkaa päässä pyöriä, niin ehkä parasta ainakin harkita eroa. Lieneekö siitäkään apua, mutta en tiedä mitä sanoa..... Miten päästä irti jostain itseä tuhoavasta ajatuksesta? Joku toinen petetty nainen varmaan voi tietää, joku joka pääsi koston tunteista yms. negatiivisista tunteista eroon.... Minä en sellainen nainen ole.
tästä en syytä sitä toista naista. laput tippui silmiltä kyllä miehen kohdalla, mikä se ihminen on.. tottakai tunnen vihaa sitä naistakin kohtaan, mutta mitä se hyödyttää, enhän sen ihmisen kanssa yhdessä ole. toivon kyllä, etten törmää siihen missään.
kyllä, kommentteja olisi mukava saada ihmisiltä, sekä naisilta että miehiltä, jotka ovat tämän saman tunteen kanssa pyörineet.
voisin arvella, ettei tätä paljon kommentoida, koska löydät syytä omasta miehestäsi. jos syyttäisit ja huorittelisit sitä toista naista, niin varmana satelisi kommentteja vaikka millä mitalla. näin se vaan on.... kai helpompi syyttää jotain tuntematonta, kuin tosiaankin antaa lappujen tippua silmiltä sen oman puolison kohdalla. onnittelen kuitenkin sua rehellisyydestä itseäs kohtaan, luulen että loppupeleissä tulet selviämään voittajana, ja ainakin paremmin kuin ne jotka ei tahdo myöntää totuutta. rehellinenhän ei tarvi olla loppujen lopuksi kuin vain itselleen, mutta monet ei kykene siihen, vaikka se kannattais sillä todellakin valheilla ja valheessa elämisellä myrkyttää ittensä.
Minun mieheni petti minua kuusi vuotta sitten, ja minä kostin hänelle samalla mitalla. En kuitenkaan paljastanut sitä hänelle heti. Vasta parin vuoden päästä yhden riidan yhteydessä tunnustin koko jutun. Ja myönnän avoimesti, että tunsin melkoista mielihyvää, kun näin miten raivoissaan ja loukkaantunut mieheni oli. Toisaalta hän oli sikäli hankalassa välikädessä, ettei oikein kehdannut sen vuoksi minusta erotakaan, koska olihan hän itsekin pettänyt minua ja minä olin "antanut anteeksi". Itse en tuntenut minkäänlaista katumusta enkä häpeää, kun petin pettäjää ja sanoin sen miehellenikin suoraan päin naamaa. Olisittepa nähneet hänen ilmeensä.
Oma suositukseni on, että jos kostat, niin älä tunnusta sitä heti. Odota kunnes tulee sopiva hetki. Anna miehesi ensin luulla, että olet antanut hänelle anteeksi ja sitten myöhemmin paukautat totuuden vasten naamaa, kun miehesi ei aavista mitään pahaa. Näin kosto on täydellinen.
Jos pettäjä katuu syvästi tekoaan, hän on todennäköisesti ajautunut tilanteeseen 'puolivahingossa'.
Toki pettäjä tekee aina väärin, mutta nuo tilannteet tulevat yleensä yllättäen ja lähes aina alkoholin vaikutuksen alaisena. Nyt kun sitten petetty päättää kostaa pettämällä itsekin, niin silloin hän tekee sen täysin tietoisena. Se ei ole enää mikään tilannteeseen ajautuminen vaan tarkkaan harkittu teko.
On myös harmin paikka, jos on saanut suhteen kuntoon ja sitten pilaa kaiken kertomalla tästä kostostaan.
Jos petetty vain pääsee yli tilanteen aiheuttamasta huonosta fiiliksestä, niin hän on suhteessa aina vahvoilla. Jos pettäjä on oikeasti pahoillaan tapahtuneesta voi petetty nauttia ylitsevuotavasta ystävällisyydestä ja huolenpidosta, kun pettäjä osapuoli yrittää hyvitellä tekoaan.
Toki pettäjiä on monenlaisia. Jos on tietoisesti ylläpitänyt suhdetta vieraaseen, niin tuskin tilanne siinäkään mihinkään kostamalla paranee. Ei se ainakaan suhdetta korjaa. Tosin tällöin voi olla aika muutenkin arvioida koko parisuhde uudelleen. Kostolla on myös tapana aiheuttaa kierre, joka yleensä vain pahenee ajan kanssa.
Veikkaanpa, että tämä kostajakin on tullut jo petetyksi uudelleen, vaikka ei sitä tiedä.
Tuon yhden vahingon kun saa yleensä selville, mutta harkittua pettämistä ei kovinkaan helposti.
et kai aivan tosissasi ole tuota mieltä että vieraan naisen vikai? Noinko toimit omalla kohdallasi? Jos toitotat kylillä minkälainen huora se nainen oli niin luuletko miehesi maineen siitä kasvavan? Saattaa osua vielä omaan nilkkaan. Käyvät vielä ihmiset puhumaan, että kaikkihan tuon tiesivät, sinä vaan olit tyhmä ja sinisilmäinen.
Olet kai todellisuudessa kakkonen, jolle joku vaimo on tehnyt noin?
siihen kostamiseen, että onko oikein vai väärin -jokainen päättäkööt kohdallaan itse. MUTTA eiköhän ne tälläkin palstalla kirjoittavien vaimojen miehet ole aikalailla suurin osa näitä, jotka pettää vuosikaudet toisen naisen kanssa. Sitten kun jäävät kiinni, etsivät uuden tai kun tilanne rauhoittuu jatkavat suhdetta siihen samaan kakkoseen. Minusta taas se, jos riidellään yms. tarkoittaa, että asian yli ei ole päästy ja suhde ei mene pilalle jos paukauttaa sitten pettäneensä itsekin. Myös se on kostamista ja oikeastaan kiristämistä mitä sinä suosittelet, että ns. antaa anteeksi ja ukko sitten palvoo ja palvelee vaimoaan. Ei siinä ole muusta kyse kuin kostosta, kun odotetaan tekojen "hyvittelyä ja ylitsevuotavaa ystävällisyyttä ja huolenpitoa", jos tälle tielle lähdetään, niin ei silloin ole oikeasti mitään annettu anteeksi. Jokainen nainen tehköön niin kuin omassa sydämessään tuntee -jos tuntuu, että muuten ei voi päästä yli, kuin antamalla samalla mitalla takaisin niin siitä vaan. Eikä se ole sen pahempi ja harkitumpi teko, kuin näiden miesten vuosikausia jatkunut vieraissa käyminen.
Mieheni pettämisestä kulunut reilu vuosi, kaikki nyt suht hyvin, paitsi että en todellakaan ole unohtanut...ajattelin kostaa, ehkä tälle kakkoselle joka mieheni seurassa hyvin viihtyi, hän oli itse eronnut...nyt hän on mennyt naimisiin...olisi aika mukavaa jos hänen aviomiehensä nyt erehtyisi pettämään häntä...mutta tuskin, ainakaan näin alkuvaiheessa...mutta minulla ei kiire minnekään..toki kuljen itsekkin avoimin silmin ja olen valmis vaikka pikku salasuhteeseen jonkun mukavan miehen kanssa, jos kohdalle sattuu..
En minä sanonut, että petetyn tulisi vaatia palveluksia. Totesinpahan vain, että katuva ihminen yrittää hyvitellä tai ainakin muuttua paremmaksi ihmiseksi, jos kerran oikeasti katuu.
Eipä sitä kyllä tosiaan kauheasti voi toisia neuvoa, kun ei tiedä taustoja tarkasti. Kosto on kuitenkin kaikkein huonoin vaihtoehto, jos suhdetta aikoo jatkaa.
Jokainen toki ajattelee omalla tavallaan. mutta onko sellainen parisuhde enää onnellinen, jos molemmat tahoillaan miettivät vain keinoja satuttaa kumppania mahdollisimman tehokkaasti?
Tämä nyt pätee pettämiseen ihan yhtälailla, kuin mihin muuhunkin keinoon, jolla toista voi satuttaa.
Luin kyllä, ja ymmärsin mitä tarkoitit. Kuitenkin siitä tulee vain semmoinen kierre luultavasti, että toinen sitten on aina vain "kyllä kulta, ei kulta, toisinko aamutohvelisi kulta? Kyllä minä voin tehdä sen kulta... jne" minusta se olisi vastenmielistä jos puoliso matelisi maassa, ja pikemmin vain muistuttaisi siitä teosta, kun kyllähän tietäisin MIKÄ on syynä siihen ylenpalttiseen hemmotteluun ja ainaisiin kukkapuskiin. Ennemmin elän normaalia arkea ja muistutan ukkoa roskien viemisestä, tai siitä että nyt hän voisi tiskata, jos hän on uskollinen minulle -kuin otan jonkun maassa matelevan lakeijan, joka "palvelualttiudellaan" muistuttaa joka päivä siitä, että kävi panemassa vierasta. Eihän se onnellisesta parisuhteesta ja anteeksiannosta todellakaan kerro, että puolisot suunnittelevat miten voisivat satuttaa toisiaan ja kostaa pahimmalla mahdollisella tavalla. Luulen että pettämisessä on kyse sen kokoluokan loukkauksesta, että sitä hyvin harva pystyy antamaan anteeksi oikeasti. Varmasti se riitojen yhteydessä pulpahtaa pintaan aina.
ja mätä sitä akkaa turpaan ja pistä äijäs vähäks aikaa ulkoruokintaan.
Ei muuta kuin kokeileen.
Jos tahdot jatkaa petturimiehen kanssa, niin kosto on sama kuin ampuisit omaan nilkkaan. Ihan varmasti lopullisesti tuhoaa suhteenne.
Paitsi jos se petturimies ei saa koskaan tietää, paitsi sitten kuolinvuoteellaan, kun vaimo "tunnontuskissaan" tunnustaa kaiken. Heh heh!
Voi herran jumala sentään! Todellakin taas mielenkiintoisia kommentteja, eli tyyliin näin: ei kannata miehelle olla äkeissään, silitä vaan päätä ja ota takasin mekkos alle mutta levitä kylillä juoruja toisesta naisesta ja huorittele!!!!!!! Voi helevetti sentään, sanon minä! VAIN ja ainoastaan nainen voi ajatella pikku päässään näin! Ai niin, unohdin, näinhän nämä pettämis kuviot aina oikeesti meneekin, eli ukkoa vaan silitellään päähän ku paha huora vei meiän isukin jne jne ! Tässä ohjeeni: LEVITÄ SIITÄ OMASTA PETTURI UKOSTAS NIITÄ JUORUJA JA HUUTELE PITKIN KYLIÄ, NÄIN MEIDÄN ISUKKI HUORAA JA ON PAHIN PUKKI KYLÄLLÄ!! Näinhän se oikeesti nimittäin menee, vai mitä arvon naiset?! :D:D:D:D:D:D:D:D: Tuota ohjetta suosittelen ihan jokaiselle petetylle vaimolle!
Minulla osansa saivat molemmat koska kaksi siihen tarvitaa.
Kun heidän suhde oli loppu annoin kakkoselle tiedoksi ettet ollut ainoa "kakkonen" vaan peräti "seiskonen".
Naikkoselle tuli hermoromahdus kun ei ollutkaan ainut hänelle maailmassa.
Kolme vuotta sitten tapahtunut ja nyt voin jo nauraa kostolle.
Ja mies sitten ulos ja maksamaan lapsista kunnolla ja oma elämä järjestykseen uuden miehen kanssa joka tuli elämääni vasta kun olin molemmat "erokostot" tehnyt.
"Minulla osansa saivat molemmat koska kaksi siihen tarvitaa.
Kun heidän suhde oli loppu annoin kakkoselle tiedoksi ettet ollut ainoa "kakkonen" vaan peräti "seiskonen".
Naikkoselle tuli hermoromahdus kun ei ollutkaan ainut hänelle maailmassa.
Kolme vuotta sitten tapahtunut ja nyt voin jo nauraa kostolle.
Ja mies sitten ulos ja maksamaan lapsista kunnolla ja oma elämä järjestykseen uuden miehen kanssa joka tuli elämääni vasta kun olin molemmat "erokostot" tehnyt."
Ja varmaan olet kaiken tämän kertonut myös uudelle miehellesi? Hänenkin olisi hyvä tietää, millaisen koston enkelin kanssa on tekemisissä.
Ihan kaiken suurinpiirtein sanasta sanaan, sädekehän sain vielä pääni päälle.
Ja vielä exä on naureskellut meidän kanssamme.
"Ja varmaan olet kaiken tämän kertonut myös uudelle miehellesi? Hänenkin olisi hyvä tietää, millaisen koston enkelin kanssa on tekemisissä."
kyllähän se aina kannattaa kertoa, että heitti exänsä pettämisestä pihalle. eipä jää epäselväksi miten käy jos niikseen tuleen.