Minulle on hyvä työpaikka ja viihdyn työssäni, mutta eräs todella iso ongelma vaikuttaa viihtyvyyteeni.
Minulla ei ole koko työpaikalla yhtään hyvää ystävää tai kaveria, eikä minua pyydetä mukaan mihinkään vapaa-ajan menoon.
Työpaikallani on samanikäistä ja samanhenkistä porukkaa, mutta jostain syystä en vain heille kelpaa. Töissä minulle ollaan asiallisia, kun menen juttelemaan niin jutellaan ja nauretaan, työpaikan tapahtumissa on kavereita.
Mutta jostain syystä enempään en kelpaa. Lounaalle ei pyydetä mukaan, vapaa-ajalla järjestetään pikkujouluja sun muita yhteisiä juttuja joista ei puhuta mulle mitään, kukaan ei pyydä kaveriksi facebookissa.
Erityisesti tuo kutsumatta jättäminen harmittaa, kun se on selvästi sellaista peittelyä ja tietoisesti jätetään kertomatta mulle että sellaista järjestetään. Jos joku järjestäisi pikkujoulut joihin tulee rajattu porukka, niin puhuisi edes siitä normaalisti eikä salailisi tai peittelisi.
Minusta vaikuttaa siltä, että olen tyyppi jonka kanssa pystytään tekemään yhteistyötä, mutta josta ei kuitenkaan oikeasti tykätä.
Tällainen kohtelu alkoi muuten pian sen jälkeen, kun työpaikaltamme lähti eräs menestyvä mutta hyvin inhottu työntekijä. Olikohan niin, että niiden piti saada joku uusi syntipukki?
Porukan ulkopuolelle jättäminen sattuu, tekee kipeää ja aiheuttaa pahoinvointia.
Tähän olisi varmaan helppo sanoa että älä välitä, ne muut on vaan kateellisia sinulle, mutta ei se oikein auta.
Olen harkinnut jopa työpaikan vaihtoa, vaikka kaikki muut asiat työpaikallani ovat hyvin. Ainoa ongelma on tämä ystävättömyys ja muiden tietoinen syrjintä ja ulkopuolelle jättäminen. Laitoin hiljattain ihan kokeeksi työpaikkahakemuksen erääseen toiseen työpaikkaan, ja minut pyydettiin heti haastatteluun. Mikäli minulle tarjottaisiin uutta työpaikkaa, niin joudun tekemään ison päätöksen.
Toisaalta pelottaa, että mitä jos vika onkin minussa. Mitä jos minä itse omalla käytökselläni aiheutan sen, että kanssani ei haluta olla eikä minusta tykätä. Silloin työpaikan vaihdos ei auta, vaan uudessa työpaikassa tulen kohtaamaan täsmälleen saman ongelman kuin minulla nyt on.
Olisi todella hellpottavaa, jos edes jostain saisin tietää missä vika. Kunpa voisin olla työkavereideni illanistujaisissa kärpänen katossa, ja kuulla mikä oikeasti mättää! En pelkää kuulla totuutta, haluaisin vain tietää missä vika niin olisi itsellä helpompi olla ja tietäisin, onko tämä syrjinnän syy sellainen jonka vuoksi kannattaa vaihtaa työpaikkaa - ts. onko syrjinnän syy sellainen että työpaikkaa vaihtamalla asia voi parantua.
Minulla ei ole koko työpaikalla yhtään hyvää ystävää tai kaveria, eikä minua pyydetä mukaan mihinkään vapaa-ajan menoon.
Työpaikallani on samanikäistä ja samanhenkistä porukkaa, mutta jostain syystä en vain heille kelpaa. Töissä minulle ollaan asiallisia, kun menen juttelemaan niin jutellaan ja nauretaan, työpaikan tapahtumissa on kavereita.
Mutta jostain syystä enempään en kelpaa. Lounaalle ei pyydetä mukaan, vapaa-ajalla järjestetään pikkujouluja sun muita yhteisiä juttuja joista ei puhuta mulle mitään, kukaan ei pyydä kaveriksi facebookissa.
Erityisesti tuo kutsumatta jättäminen harmittaa, kun se on selvästi sellaista peittelyä ja tietoisesti jätetään kertomatta mulle että sellaista järjestetään. Jos joku järjestäisi pikkujoulut joihin tulee rajattu porukka, niin puhuisi edes siitä normaalisti eikä salailisi tai peittelisi.
Minusta vaikuttaa siltä, että olen tyyppi jonka kanssa pystytään tekemään yhteistyötä, mutta josta ei kuitenkaan oikeasti tykätä.
Tällainen kohtelu alkoi muuten pian sen jälkeen, kun työpaikaltamme lähti eräs menestyvä mutta hyvin inhottu työntekijä. Olikohan niin, että niiden piti saada joku uusi syntipukki?
Porukan ulkopuolelle jättäminen sattuu, tekee kipeää ja aiheuttaa pahoinvointia.
Tähän olisi varmaan helppo sanoa että älä välitä, ne muut on vaan kateellisia sinulle, mutta ei se oikein auta.
Olen harkinnut jopa työpaikan vaihtoa, vaikka kaikki muut asiat työpaikallani ovat hyvin. Ainoa ongelma on tämä ystävättömyys ja muiden tietoinen syrjintä ja ulkopuolelle jättäminen. Laitoin hiljattain ihan kokeeksi työpaikkahakemuksen erääseen toiseen työpaikkaan, ja minut pyydettiin heti haastatteluun. Mikäli minulle tarjottaisiin uutta työpaikkaa, niin joudun tekemään ison päätöksen.
Toisaalta pelottaa, että mitä jos vika onkin minussa. Mitä jos minä itse omalla käytökselläni aiheutan sen, että kanssani ei haluta olla eikä minusta tykätä. Silloin työpaikan vaihdos ei auta, vaan uudessa työpaikassa tulen kohtaamaan täsmälleen saman ongelman kuin minulla nyt on.
Olisi todella hellpottavaa, jos edes jostain saisin tietää missä vika. Kunpa voisin olla työkavereideni illanistujaisissa kärpänen katossa, ja kuulla mikä oikeasti mättää! En pelkää kuulla totuutta, haluaisin vain tietää missä vika niin olisi itsellä helpompi olla ja tietäisin, onko tämä syrjinnän syy sellainen jonka vuoksi kannattaa vaihtaa työpaikkaa - ts. onko syrjinnän syy sellainen että työpaikkaa vaihtamalla asia voi parantua.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ehkä ne kokevat sinut uhkaksi? Jos olet kaunis, nuori nainen ja vielä iloinen, ystävällinen ja mukava niin toisille se on liikaa. Toisten naisten primitiivivaistot heräävät uskomaan, että sinä tulet ja viet kaikki miehet.
Vaihda vain työpaikkaa, jos se tuntuu hyvältä idealta. Toisaalta muualla voi olla asiat vielä huonommin. Joissakin paikoissa on todella huono ilmapiiri ja jopa todella ilkeää kiusaamista. Nyt sinua ei varsinaisesti kiusata, ignoorataan "vain." Tiedän kyllä miten ikävältä tuommoinen porukan ulkopuolelle sulkeminen tuntuu.
Ehdottomasti vaihdat työpaikkaa jos vaan mahdollista. Älä todellakaan harkitse että vika olisi sinussa.
olisi se, että mitä jos juttelisit työporukastasi sellaisen kanssa, jonka koet mukavimmaksi ja sitten voisit
kysyä kahdenkesken, mikä siinä mahtaa olla, että sinua ei ole koskaan pyydetty yhteisiin juhliin..