rakastelu on se, että en halua olla panopuuna miehelle. Rakasteluun johtavat tilanteet ovat mielestäni liian usein sellaisia että minussa herää tunne, että miehen haluamisella ei ole paljoakaan tekemistä minun kanssani. Tämä tunne tulee vaistonvaraisesti ja koska ko. tilanteet ovat sellaisia, joissa en ole ollut erityisesti miehen lähellä. Tulee mielee, että hänessä oleva halua saa liian usein alkunsa jostain muusta kuin minusta. Katse ei viivy minussa, muissa kyllä, vaikka sen kieltää lähes raivopäisenä. En tiedä enää mitä tehdä, koska haluni on vähentynyt paljon juuri siitä syystä, että en tunne että hän haluaa minua. Asiasta on puhuttu, hän vakuuttaa päinvastaista, mutta jos näin olisi niin enkö minä sitä tuntisi. Emme enää ole ihan nuoria ja tällaiset ongelmat eivät paranna suhteellisen nuorta parisuhdetta.
Syy miksi ei haluta
Mistä kiikastaa 007
131038
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
vääränkokoiset kumisaappaat ? ;) Että tuommoisenkin ongelman voi kehittää....
Mies on itsenäinen olio ja "toimii" vaikka sinua ei olisi mailla halmeilla...... mieti sitä.
Et sinä voi hallita toisen seksuaalisuutta, vaikka haluaisitkin olla maailman ainoa vittu. Niin et ole...
Sanoisin että sulla on nyt töitä itsesi kanssa, ja ainoastaan itsesi !
Siinähän se juju piileekin, että kumpikin ovat itsenäisiä olioita ja toimivat, niin minkä perusteella. Jos mies haluaa vain panna ja ihan sama ketä, ymmärrän hyvin naisen kommentin. Mutta on miehiä, jotka haluavat rakastella ja olla lähellä ja heille se on tärkeää. Ja nyt siis puhun Miehistä. Sitten on näitä keskenkasvuisia, jotka toimivat alapään viemän' ja tuomana; mielihyvän periaatteen mukaisesti niin kuin kunnon lapset tekevät.
Olen itse 50 ja pikapanot ovat aina olleet muun intiimin kanssakäymisen mukava lisä. Nyt mieheni on siirtynyt kokonaaan näihin pikaisiin sessioihin. Minua seksi ei enää kiinnosta ollenkaan, juuri samasta syystä kuin aloittajalla eli nämä häitäiset purkutilanteen ovat kyllä karsineet kaikki seksihalua. Ei silti etteikö joskus panettaisi muttei niin paljon, että viitsisi taas patjaksi rueta.
Mutta minähän olen itsenäinen olio, eikä mieheni ole ainoa mies maailmassa. Mietitäämpäs aloittajan kanssa tätä vaihtoehtoa.
miettikää ihan rauhassa vaan, se onkin viimmeinen keino mitä teidänlaisilla on ! Seuraava askel on ammattilaisuus.......
Yksi asia on ainakin varmaa. Syyttämällä ja epäilemällä toisen halua ja ajatuksia, et taatusti saa miestäsi haluamaan sinua "oikealla" tavalla. Aiheutat vain negatiivisen kierteen ja ongelma pahenee entisestään. Miehesi tuskin tosiaan haluaa naista joka epäilee hänen ajatuksiaankin eikä usko mitään vakuutteluja.
Se on kokonaan toinen asia, onko tunteissasi ja epäilyissäsi perää. Voi olla tai sitten ei.
Mutta jos haluat lisää tunnetta ja läheisyyttä rakasteluun, niinkuin kirjoituksesi rivien välistä olen lukevinani, se sinun pitää rakentaa ihan toisesta päästä. Nimittäin tarjoamalla itse sitä laheisyyttä ja luomalla hyvää ja harmonista tunnelmaa. Siitä se yhteys ja läheisyys syntyy, ei toisen käytöstä analysoimalla ja ajatuksia keksimällä. Luottamus siihen että saa olla suhteessa oma itsensä on yksi hyvän suhteen perusteita.
Hyviä näkökulmia nimim. Kokemus-K:lta. Tämä sama ongelma on ollut omassakin parisuhteessani ja se kyllä luo kitkaa ja eripuraa pariskunnan välille.
Kokemuksen syvällä rintaäänellä kehotan ap:ta keskustelemaan asiasta miehensä kanssa ja tuomaan mielipiteensä esille asiallisesti ja syyttelemättä. Toisaalta miehen pitää antaa olla oma itsensä parisuhteessakin.
Tämä taitaa olla biologian luoma haaste, sillä olen jostain lukenut että mies tarvitsee seksiä voidakseen osoittaa kiintymystään naiselle ja nainen puolestaan tarvitsee kiintymystä ja huomiota mieheltä ennenkuin pystyy täysin antautumaan seksuaaliseen kanssakäymiseen miehen kanssa. Tämä on tietenkin karkea yleistys ja ihmiset ovat aina yksilöitä.
Ei minunkaan vaimoni halua MINUA. Vaimollani halut tulee kuukautiskierrosta tai sitten siitä, että on muuten vaan riittävän monta päivää ilman. Olemme puhuneet asiasta. Lähinnä kyse ei ole siitä ettenkö olisi komea vaan siitä että en ole se täydellinen prinssi käytökseltäni - en tarpeeksi jalo, en tarpeeksi sitä ja tätä.. teen virheitä kotitöissä ja niponipo.
Vaimoni ei ole niitä naisia, jotka syttyy nähdessään miehen. Olen kade niille miehille, joilla tällainen nainen on ja jotka vielä ovat niitä miehiä joista sytytään. Vaimoni haluaa vaan halun takia ja päättää kohdistaa halun minuun, koska olen turvallinen. Hän voisi kohdistaa sen johon kuhun muuhunkin. Surullista.
Mutta miksi sen pitäisi tarkoittaa, että minä en haluaisi häntä? eikö riitä että toinen meistä ei halua toista? Ei heitetä lasta pesuveden mukana! Me pannaan sillon harvon kun vaimo haluaa.
Teillä on seksiä! Ole onnellinen! Jotkut täällä miettii, onko se jotain mitä voi pistää suuhunsa.
Ja sitten tosta vaistoomisesta...
Mystillistä.. mä vaistoan kaiken! Hooohh! can you feel it?
Kaikenlaisille kuudensille aisteille on olemassa ihan nimikin ja se on VIRHETULKINTA ja LUULOTTELU, joka johtuu ihmisen emootioista. Tulee vain sellainen tunne. Ja se on normaalia. Et ole hullu. Mutta pitää oppia erottamaan, mikä perustuu järkevään deduktioon silloinkin, kun kyse on non-verbaalisesta viestinnästä ja kommunikaatiosta.
"Vaimoni haluaa vaan halun takia ja päättää kohdistaa halun minuun, koska olen turvallinen. Hän voisi kohdistaa sen johon kuhun muuhunkin. Surullista."
Surullista? Tuohan kuulostaa ihanteelliselta. Noinhan yleensä miehetkin haluaa seksiä.
"Me pannaan sillon harvon kun vaimo haluaa."
Tai siis silloin kun molemmat haluaa. Niin kuin pitääkin.
Ainoa ongelma on se, että halutaan eri aikoina ja toinen haluaa "liian" harvoin.
Eli kyllä suurin osa miehistä syttyy nimenomaan nähdessään naisensa. Ja kyllä tosi moni nainen syttyy siitä omasta mieskullastaan. Meillä ei vaan mee vastavuoroisesti tämä.
Ja ei - ei sen kuulu mennä, että vaan silloin pannaan, kun molemmat haluaa etenkin jos se on harvoin. Eikä myöskään, että keskustellaan tärkeistä asioista vaan sillon harvoin kun molempia kiinnostaa. Eikä että hellitään toista vain kun miestäkin sattuu kiinnostamaan vaikka tiedossa ei oo seksiä.
Kannatan ihan toisenlaista suhteenhoitoa. Jotkut, kuten sinä kannattaa tätä tyytymispolitiikkaa, että lasi on joko suurimmilta osin tyhjä tai sitten voi nähdä että no on pohjalla sentään jotain. Itse kannatan tätä, että täytä sä mun lasi niin mä täytän sut, ryypätään yhdessä ja sitten on hauskaa ja sitten refill time. Eli molempien tarpeet (ei vain seksuaaliset) pitäis täyttää. No meillä tää juomanlaskija on vain minä.
"Vaimoni ei ole niitä naisia, jotka syttyy nähdessään miehen."
Onko sellaisiakin naisia sitten olemassa? Itse olen nainen, enkä koskaan syty pelkästään miehen näkemisestä (enkä sen puoleen, ole kuullut muidenkaan naisten syttyvän), kyllä siihen tarvitaan paljon muutakin.
Ei ole hyvä neuvo: "Teillä on seksiä! Ole onnellinen!" Jos saa vain huonoa seksiä (kuten aloittaja) sen "saamisesta" ei yksikään ihminen pysty olemaan onnellinen. Ei kovin moni mieskään ilostuisi kehoituksesta olla onnellinen, kun on mahdollisuus sentään vetää käteen. Useimmat heistä haluavat myös suhdetta elävään naiseen. Samoin useimmat naiset haluavat Rakastelua. He eivät tule onnellisiksi pelkkänä miehen panopuuna olemisesta.
Ps. Tämän päiväisessä kommentissasi antamistasi esimerkeistä olen täysin samaa mieltä. Parisuhteen kuuluu olla vastavuoroisuutta. Olen pahoillani tilanteesi johdosta.
sellainen kahdensuuntainen juttu. On se oma tarve joka synnyttää mielikuvia ja sitä halua. On myös ulkopäin tulevia ärsykkeitä, (kuvat, äänet, tuoksut, kosketukset) jotka palauttavat mieleen halun tunteen ja näin kiihottavat. Aivot ovat siis ne tärkeimmät seksielimet!
Voidaan siis purkaa vain sitä omaa tarvetta toisen avulla ja silloin on vaikeaa kohdata se todellinen ihminen jonka kanssa on. Sitä voi vaikka kokeilla sillä, kuinka paljon voitte katsoa toinen toisenne silmiin. Jos ne ovat vain tilapäisiä hetkiä, joita jokaiselle joskus tulee, asia on ihan ok. Mutta jos ei enää ole muuta kuin ”kasvoton” seksi, se kertoo omaa kieltään. Se on tavallaan oire siitä, että jotain etäännyttävää on tapahtunut. Eikä sen tarvitse välttämättä olla mitään maata kaatavaa, ihan vaikka vain sitä että ajatukset ovat jossain muulla kuten työasioissa.
Voit siis ihan rauhassa itse haluta häntä. Voit keksiä välillä niitä omia mielikuviasi joilla virität itsesi haluamaan. Voi olla että sitten miehesikin herää haluamaan juuri sinua, kun muistaa kaiken sen ihanan mitä olette kokeneet.
Heps,tilatkaapa vähän seksitalosta tuotteita ja menkääpä vaikka juna vessaan niin johan rakasteluintoa löytyy.
No et ahtaampaa nurkkausta sitten löytänyt.... ;)))
jotta homma toimisi tulisi sinun ja puolisosi haluta tyydyttää toisenne. ajatusmaailma siitä, että minua ei huvita kun epäilen hänen haluavan jotain toista on perin itsekeskeistä. voihan se näinkin toimia, mutta omakohtainen kokemus kertoo että näin ei käy. itse halusin suhteemme ensimmäisenä 15 vuotena lähinnä tyydyttää vaimoni, hän keskittyi itseensä - kuten koko elämässään. nyt parisuhteesta ei enään voi edes puhua. kumpikin elää omaa elämäänsä.
miehen ja naisen seksuaalisuus on perin erillaista.
muiden katselu ei tarkoita sitä ettei hän rakasta juuri sinua. tämä tuppaa onnistumaan ilman yrittämistä, lähes luonnostaan joka mieheltä, mutta silti oma kulta voi olla se ainot jota mies aidosti haluaa.
kokeile vaikka laittamalla päällesi jotain hieman paljastavampaa. luulen, että miehesi katse viipyy jossain muualla kun silmissäsi illallisen aikana :-)
aihe voi olla hieman kiusallinen/haastava keskustella juuri sen vuoksi, että väärinymmärryksen riski on suuri, eikä mies välttämättä osaa itsekään kertoa syitä kaikesta kauniista nauttimiseen. miehillä ja naisilla tuppaa olemaan eri tapa ilmaista asioita - vaikka sanat ovat yhteisiä, kieli on eri. loppupelissä homma on kuitenkin niin, että ainut tapa ymmärtää toista on keskustelu. tsemppiä sinulle.