tulenarkaa

Tiedän, etten tällä kirjoituksella kerää sympatioita, mutta pyydän silti kommenttejanne.
Tunnen erään miehen, joka on kaikin puolin todella namu. Kun tapasimme ensimmäisen kerran -työn merkeissä- hän yhdessä vaiheessa katsoi minua suoraan silmiin ja totesi: olemme sielunkumppaneita.
Nyt, kuukausia myöhemmin, hän piirittää minua tosissaan, tulee käymään luonani, laittaa iltaisin hyvän yön viestejä, aamuisin muistuttaa olemassaolostaan.
Meillä ei ole suhdetta. Hän on muutaman kerran yrittänyt suudella minua, mutta olen rimpuillut pois. Miksikö?
Miehellä on pitkäaikainen (n. 10 v) parisuhde, hän asuu avoliitossa.
Se on molempien 2. yritys, eikä yhteisiä lapsia ole. Mies ja avopuolisonsa ovat vieraantuneet toisistaan, mutta mies ei halua/voi lopettaa yhdessäasumista. Muuta yhteiselämää heillä ei hänen mukaansa ole. Mies on sillä tavalla 'pehmeä', ettei hän saata jättää avopuolisoaan, joka on elämässään jo kokenut kovia. Mm. edellinen aviomiehensä kuoli vaimon käsivarsille.

Minä olen sinkku, ollut jo pitkään ja totaalisen kyllästynyt olemaan aina yksin. En ymmärrä, miksei kukaan muu mies huomaa miten kivan puolison minusta saisi, kuin tämä varattu mies. Hänellä kyllä olisi ottajia! Annanko jo periksi? Pidämme kovasti toisistamme, sieluntoveruus on itsestään selvää. Olemme keski-ikäisiä, kaikkien lapset elävät jo omillaan.
2101
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Haista vittu.

Äänestä

Perustakaa kolmen henkilön perhe eli se mies ja te kaksi naista.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


1+1=1 kirjoitti:

Tiedän, etten tällä kirjoituksella kerää sympatioita, mutta pyydän silti kommenttejanne.
Tunnen erään miehen, joka on kaikin puolin todella namu. Kun tapasimme ensimmäisen kerran -työn merkeissä- hän yhdessä vaiheessa katsoi minua suoraan silmiin ja totesi: olemme sielunkumppaneita.
Nyt, kuukausia myöhemmin, hän piirittää minua tosissaan, tulee käymään luonani, laittaa iltaisin hyvän yön viestejä, aamuisin muistuttaa olemassaolostaan.
Meillä ei ole suhdetta. Hän on muutaman kerran yrittänyt suudella minua, mutta olen rimpuillut pois. Miksikö?
Miehellä on pitkäaikainen (n. 10 v) parisuhde, hän asuu avoliitossa.
Se on molempien 2. yritys, eikä yhteisiä lapsia ole. Mies ja avopuolisonsa ovat vieraantuneet toisistaan, mutta mies ei halua/voi lopettaa yhdessäasumista. Muuta yhteiselämää heillä ei hänen mukaansa ole. Mies on sillä tavalla 'pehmeä', ettei hän saata jättää avopuolisoaan, joka on elämässään jo kokenut kovia. Mm. edellinen aviomiehensä kuoli vaimon käsivarsille.

Minä olen sinkku, ollut jo pitkään ja totaalisen kyllästynyt olemaan aina yksin. En ymmärrä, miksei kukaan muu mies huomaa miten kivan puolison minusta saisi, kuin tämä varattu mies. Hänellä kyllä olisi ottajia! Annanko jo periksi? Pidämme kovasti toisistamme, sieluntoveruus on itsestään selvää. Olemme keski-ikäisiä, kaikkien lapset elävät jo omillaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu