Oon vasta 17v... mutta pitkäaikasen poikaystäväni kanssa on ollut monia pahoja riitoja jossa ollaan käsiks käyty.
En muista miten se alko ja mistä se alko.. Mutta kurjaa on. Yhdessä vaiheessa oli jatkuvasti pahoja riitoja mutta sen jälkeen asiat on tasaantuneet. Oli tönimistä, tukistaista, lyömistä, potkimista. Muutaman kerran on muo uhattu myös veitsellä ja saksilla. Jälkeenpäin kyllä sanottiin että ei vois niillä ikinä mitään tehdä...Musta pidettiin niin kovaa käsivarsista kiinni että tuli haavat. Että nyt kun niitten saamisesta on vuosi on edelleen aika näkyvän näköiset rumat arvet. Ja niitä on myös suhteelliisen monta, vasemmassa kädessä 3 ja oikeassa myös 3. Tullut siis kun kynsillä puristaa kovasti kiinni. On niitä enemmänkin ollu mutta ne on jo niin haaleita että ei kyllä kovinkaa paljoa näy. Pari naarmuakin on jäljellä arpina..mutta ne ei kovin näkyviä ole. Aluksi se oli niin että poikaystävä kävi käsiks ja mä en tehny mitään.. eli aikalaila olin vaa paikoillani. Sitten ajan kanssa aloin puolustaa itteäni. Jossain vaiheessa se käänty siihen että mä olin hyökkääväisempi. Mutta ei kyllä mikään ihme...se ei osaa yhtään käyttäytyä kun tulee riita. Se haukkuu, nimittelee yrittää ärsyttää ihan tahallaan!! Tekee lapsellisia juttuja kuten ottaa ihan pään vieressä valokuvia salamalla että alkaa päätä ja silmiä sattumaan.. Heiluttelee sänkyä.. Pitää meteliä keskellä yötä... Uhkaa heittää ikkunasta mun tavaroita ulos tai rikkoa. Ja niin se kyllä on tehnykkin. Mutsi tietää näistä koska se on yllättäny kesken riidan.. mutta mitään erikoisempaa ja tarkempaa en sen kanssa oo puhunu kun ei mitenkää erikoisen läheisiä olla. Psykologillaki käyn ja se tietää mutta siellä käyn sairaaloisen mustasukkasuuden takia. Päästäänköhän me ikinä tästä yli?? Että loppuukohan tämmönen ikinä? Vai paheneeko tää vaa? Mitä jos se joskus sitte oikeesti vaikka käyttää sitä puukkoa?
Ja mitä mieltä te oikeen ootte siitä kun se aina sillontällön kertoo kaikkii tapoja miten se vois tappaa vaikka jotn somaleita mitä se niin vihaa?? Se puhuu myös mun mutsin tappamisesta... Se sanoo et se on ihan normaalia... ja et sen mutsi ja faijaki puhuu tommosia. Kysyin että ai läpällä vai? Ni se oli että ei ku tosissaan... Et se olis muka valmis tappaa ja kiduttaa ihmisiä?? Eikö toi oo vähän sairasta?? Kerran ku olin surullinen ja uhkasin sitä itsemurhalla ni se meinas kertoo siit mun mutsille. Mut sit se ei kertonu ja sano että jos mä joskus viel uhkaan ni sen on kerrottava mun mutsille sillä se ei haluu sitä vastuuta mun kuolemsata jos sen toteuttaisin. (En kyllä oikeesti vois, mut käytin sitä vaa et saan vähän niiku huomiota) Ni Vähä sama juttu tässä... pitäshän munki sitte jollekki sanoo näist sen tappopuheista?? Onko semmonen normii et vois tyylii oikeesti tappaa jonku??
En muista miten se alko ja mistä se alko.. Mutta kurjaa on. Yhdessä vaiheessa oli jatkuvasti pahoja riitoja mutta sen jälkeen asiat on tasaantuneet. Oli tönimistä, tukistaista, lyömistä, potkimista. Muutaman kerran on muo uhattu myös veitsellä ja saksilla. Jälkeenpäin kyllä sanottiin että ei vois niillä ikinä mitään tehdä...Musta pidettiin niin kovaa käsivarsista kiinni että tuli haavat. Että nyt kun niitten saamisesta on vuosi on edelleen aika näkyvän näköiset rumat arvet. Ja niitä on myös suhteelliisen monta, vasemmassa kädessä 3 ja oikeassa myös 3. Tullut siis kun kynsillä puristaa kovasti kiinni. On niitä enemmänkin ollu mutta ne on jo niin haaleita että ei kyllä kovinkaa paljoa näy. Pari naarmuakin on jäljellä arpina..mutta ne ei kovin näkyviä ole. Aluksi se oli niin että poikaystävä kävi käsiks ja mä en tehny mitään.. eli aikalaila olin vaa paikoillani. Sitten ajan kanssa aloin puolustaa itteäni. Jossain vaiheessa se käänty siihen että mä olin hyökkääväisempi. Mutta ei kyllä mikään ihme...se ei osaa yhtään käyttäytyä kun tulee riita. Se haukkuu, nimittelee yrittää ärsyttää ihan tahallaan!! Tekee lapsellisia juttuja kuten ottaa ihan pään vieressä valokuvia salamalla että alkaa päätä ja silmiä sattumaan.. Heiluttelee sänkyä.. Pitää meteliä keskellä yötä... Uhkaa heittää ikkunasta mun tavaroita ulos tai rikkoa. Ja niin se kyllä on tehnykkin. Mutsi tietää näistä koska se on yllättäny kesken riidan.. mutta mitään erikoisempaa ja tarkempaa en sen kanssa oo puhunu kun ei mitenkää erikoisen läheisiä olla. Psykologillaki käyn ja se tietää mutta siellä käyn sairaaloisen mustasukkasuuden takia. Päästäänköhän me ikinä tästä yli?? Että loppuukohan tämmönen ikinä? Vai paheneeko tää vaa? Mitä jos se joskus sitte oikeesti vaikka käyttää sitä puukkoa?
Ja mitä mieltä te oikeen ootte siitä kun se aina sillontällön kertoo kaikkii tapoja miten se vois tappaa vaikka jotn somaleita mitä se niin vihaa?? Se puhuu myös mun mutsin tappamisesta... Se sanoo et se on ihan normaalia... ja et sen mutsi ja faijaki puhuu tommosia. Kysyin että ai läpällä vai? Ni se oli että ei ku tosissaan... Et se olis muka valmis tappaa ja kiduttaa ihmisiä?? Eikö toi oo vähän sairasta?? Kerran ku olin surullinen ja uhkasin sitä itsemurhalla ni se meinas kertoo siit mun mutsille. Mut sit se ei kertonu ja sano että jos mä joskus viel uhkaan ni sen on kerrottava mun mutsille sillä se ei haluu sitä vastuuta mun kuolemsata jos sen toteuttaisin. (En kyllä oikeesti vois, mut käytin sitä vaa et saan vähän niiku huomiota) Ni Vähä sama juttu tässä... pitäshän munki sitte jollekki sanoo näist sen tappopuheista?? Onko semmonen normii et vois tyylii oikeesti tappaa jonku??
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kaikenlainen väkivalta on rikos. Tee rikosilmoitus. Älä tapaa tuollaista
ihmistä enää koskaan. Kerro muille, mahdollisimman monille. Tee asia
julkiseksi. Liiku aina seurassa niinkauan kuin tuo henkilö on uhka.
On keskenkasvuisiksi jääneitä ihmisiä, jotka eivät halliste tunne-elämäänsä.
Syyt voiva olla monet, mutta sinun ei kuulu uhri.
tommoisen kans seurustelu ennen ku tulee pahaa jälkeä. Puukosta vaikkapa naamaan, siinä sitten muistoa loppuelämäksi kentis tuosta tyypistä.
Oikeasti älä riskeeraa enempää, vaan lähde siitä suhteesta. Varmasti voit löytää kiltimmän miehen.