Veljeni, hänen vaimonsa menehtyivät parin vko.n välein. Nyt Heidän 2 aikuista poikaansa eivät halua siunaustilaisuuteen muita omaisia. Itse aion kuitenkin mennä paikalle..jättää hyvästit veljelleni ja vaimollensa..
Vai onko luovuttava.. en haluaisi loukata ketään.
Vai onko luovuttava.. en haluaisi loukata ketään.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Auttajaksi minusta ei ole, mutta samaa ajattelin menettäessäni mieheni. Halusin mukaan vain muutaman läheisen hautajaisiin. Muutaman päivän kuluttua moni ystävä/läheinen ilmoitti haluavansa tulla saattamaan, jos saavat tulla. Oma mieleni muuttui niin, että jokaisen halukkaan toivotin tervelulleeksi. Nyt olen iloinen, että tein näin, sillä muutkin halusivat jättää jäähyväiset. Sinun sijassasi keskustelisin lasten kanssa ja esittäisin toiveeni. Ratkaisu on heidän.
mieltä "seilen" kanssa siitä, että yritä vielä keskustella asiasta näiden aikuisten poikien kanssa. Ajattelet asiaa hienosti, että et halua loukata ketään. On kuitenkin aivan ymmärrettävää, että haluat jättää jäähyväiset siunaustilaisuudessa, koska kysymys on läheisestä sukulaisesta. Voimia sinulle!
Siunaustilaisuus kirkossa tai kappelissa on yleinen tilaisuus, ovet ovat avoinna kaikille halukkaille, jotka haluavat hyvästellä. Muistotilaisuus on se tilanne ja paikka, jonne mennään vain, jos kutsu on käynyt.
on ainakin stilaisuudessa olla paikalla,se on eri asia mitkä omaiset on luokseen kutsunut.Mutta eihän frendin ystävyys tai kaverruuus lopu ,SE ON AINA VAIKKA EI PÄÄSIS TURHIIN JUHLIIN.?
Sinulle vaan sanoisin, että toki tuon tiedän, vaan onkin kysymys loukkaanko ja kuinka paljon kiellosta huolimatta jos menen? Ei todella helppoa!
seile ja mardo..keskustelu mahdotonta, eivät vastaa puhelimeen..
Mieheni menetettyäni pari vuotta sitten, en edes epäröinyt ettei joku olisi saanut tulla..olin niin yksin..
Tilanteesi on todella vaikea ja näyttää, ettei paljon ole tehtävissä. Ajattelen kuitenkin, etteivät lapset jaksa tai pysty vastaamaan puheluihin. Olisiko mahdollista saada tieoa muuta kautta ( ystävät, muut läheiset ?) tai käymällä tapaamassa henkilökohtaisesti, olethan lähiomainen. (Olet tainnut jo yrittääkin.) Arvelen, että ainakin nuorille aikuisille molempien vanhempien hautaaminen on aika kaootinen tapahtuma, eiväkä he tiedä, miten paljon tukea lähiomaiset voivat antaa. Ainakin surun työstäminen olisi helpompaa ja senhän sinä tiedätkin.
Kehottaisin ottamaan kiireesti yhteyttä pappiin, joka vainajan siunaa ja keskustelemaan hänen kanssaan, ehkä aisaan tulee sitä kautta jotain selvyyttä.
Ennenvanhaan ei kylällä kutsuttu ketään erikseen hautajaisiin vaan oli itsestään selvyys että sinne meni kaikki. Oltiin sitten missä väleissä tahansa.
Niin, onneksi "ennenvanhaan" on jo ollut ja mennyt, tänään eletään tätä päivää. Oli 'juhla' hautajainen tai mikä muu tahansa, niin juhlan järjestäjälle on turhan iso ellei mahdoton, tehtävä miettiä, kuinka monelle tilaisuus pitää järjestää, tarjottavat yms.
pääkaupunkiseudulla, itse asun kaukana sieltä, toinen veljeni oli saanut pojilta tiedon menehtymisistä, vaan nyt ei hänkään saa yhteyttä, sen verran kuitenkin olivat kertoneet että hoitavat asian itse.
Ja aika vaikeaa olisi mennä kun ei tietoa ajasta, paikasta ym.. Eivät halua pitää näköjään minkäänlaista yhteyttä..tiedän että heitä satuttaa, vaan pakkohan tässä on kunnioittaa heidän toivettaan saada hoitaa asia haluamallaan tavalla..itse sytytän iltaisin aina kaksi kynttilää...
Kiitän vastauksistanne.
Jos kirjoittaisit pojille kirjeen, jotta he tietävät, että olet käytettävissä, jos heille tulee siihen tarvetta. Olisiko sinulla vaikka valokuvia veljesi lapsuusajoista, jotka voisit laittaa mukaan ja kertoilla niiden kuvaushetkistä.
Vaikea keskustella yksittäisestä tapauksesta taustoja tuntematta, koska ei tiedä, kuinkä läheisiä olitte veljesi perheen kanssa. Olettaisin, että jos nyt kunnioitat poikien tahtoa, tulevaisuudessa tulette paremmin toimeen.
on vainajan oma VELI.
"...juhlan järjestäjälle on turhan iso... tehtävä miettiä, kuinka monelle tilaisuus pitää järjestää, tarjottavat yms. " Tästäkö tässä on todellakin kyse, tajottavasta ja ihmisten lukumäärästä....?
Joskus ne "entiset ajat" voisivat tulla taas muotiin.
Kun emme tiedä, millaisissa väleissä nämä ihmiset ovat olleet, niin turha kommentoidakaan. Voihan olla, ettei vainajakaan juuri perustanut veljestään, miksi siis pitäisi haudalla surra krokotiilinkyyneleitä?
Juuu, sää voit ottaa yhteyttä pitopalveluihin ja kysyä, mitä maksaa per nenä vaikkapa vaan kahvitarjoilu pullineen ja kakkuineen, nykyään pitää pöyvässä olla myös jottain suolaista purtavaa. Kun kuulet hinnan, et halua maksaa yhdestäkään ylimääräisestä, 'asiaan kuulumattomasta' vieraasta. Joka ainoasta, jonka juhliisi ilmoitat, myös maksat, vaikka ihminen ei sitten loppujen lopuksi tulisikaan.
kirjeen, (kuten monet kasvotkin ehdotti)
kuvia en huomannut laittaa, vaan kirjeeni tehosi. Nuorempi veljen pojista
soitti, ilmoitti ajan ja paikan missä tilaisuus on. Suru oli sumentanu asioiden käsittelyä, minkä hyvin ymmärrän. Kyselijöille ilmoitan että välimme edesmenneen veljeni ja vaimonsa kanssa olivat sisar-rakkautta parhaimmillaan.
Kiitos vielä kaikille vastauksistanne!
Olen iloinen puolestasi. Oikeastaan näytti käyvän niin kuin minun tapauksessani. Muutamien päivien kuluttua pimeydessä alkaa kuitenkin tajuta, että kuollut läheinen on ollut tärkeä myös monille muille ihmisille elämänsä aikana. Heiltä saa myös lohtua tyhjyydessä. Voimia teille kaikille surun keskellä!
Vastannut. On todella helpottunut oloni.