Muutin pari päivää sitte vuokralle kerrostalo kaksioon yksin. Olen 18vuotias tyttö... Nyt jo tuntuu että vitsi ei ole mitään tekemistä eikä ketään kenen kanssa keskustella. Njoo tietenki tietokone on ja facebookissa puhun kavereitten kans yms. mutta täällä on tosi yksinäistä. Kun muutin ns. korvesta tänne keskustaan olin ihan innoissaan. Nyt sitten on menny pari päivää nii tympäsee.. Ei ole äitiä kenen kans jutella ja nauraa ja kattoa telkkaria eikä isää kenen kanssa tapella. Jotenki masentaaki. Yksi ainoa hyvä kaveri asuu 4km päässä.. Tottuuko tähän vai pitääkö minun tosissaa muuttaa takaisin vanhempieni luokse?? :o Auttaako jos hankkii esim koiran? ei tässä muuten tule lähettyä lenkille ja eikä seura tekis pahitteeksi.. :/
yksinäistä
huhhuijjaa..
11
969
Vastaukset
- Typsy
Itse muutin 16 -vuotiaani yksin asumaan n. 20km päähän vanhemmistani. Nyt asunut yksin jo kaksi ja puoli vuotta. Kyllä se aluksi oli hieman outoa ja yksinäistäkin, mutta kyllä siihen tottuu todella nopeasti! Huomaat kuinka ihanaa on asua yksin, kukaan ei komenna sinua tekemään jotain tiettyä jos et juuri silloin halua, saat päättää milloin teet kotiaskareet ja miten jne. Ei sinne kotiin takaisin kannata rynnistää! Jos ei parin kuukauden päästä helpota (uskon kyllä että helpottaa nopeamminkin) niin sitten voit harkita takaisin menoa.
- Vanhuksena
Lapsuudenkodista on "pakko" jossain vaiheessa tulla tottuminen täysin itsenäiseksi taloudenhoitoon vie "vuosia".Nuoruuden aikaisten kavereiden kanssa tullut välillä puheeksi,kuinka kokematon taloudenhoidosta yms oli
20 v kuin oltiin "teinejä".Nuorena tarvitsee kavereita etsi heitä, mene johonkin tapahtumaan yms jos ei muuten löydy.- .
.
- kaveripiiri...
siitä että muutit pois kotoa vaan siitä että sosiaalinen kanssakäymisesi kotitalon ulkpuolella on ollut hyvin rajallinen sekä seurustelu ja ylläpito ystäviin puuttelinen tai lähes olematon. Nuo faktat konkretisoituivat nyt kun perhe ei ole ympärillä. Sosiaalinen nuori luo oman ystäväverkoston ja harrastukset ympärilleen jo hyvin nuorena. Ne yleensä pysyy ja lisäntyy koko elämän aikana. Lääke ongelmaan ei ole netissä taikka facebookissa surffaaminen. Vaan aidot ihmiskontaktit ja ystävyys suhteet. Rupea harrastamaan jotain missä tapaat uusia ihmisiä. Myös opiskelu taikka työpaikan kautta saa uusia ystävyys suhteita mikäli itse osoittaa aktiivisuutta. Se sinun ainoa ja hyvä kaveri asuukävelymatkan päässä. Pyörällä keväällä muutaman minuutin matka. Mikäs estää kutsua häntä kylään tai aloittaa jokin yhteinen harrastus. Itse olin 19 vuotiaana kun muutin todella huojentunut ja helpottunut kun sain vihdoinkin oman rauhan ja kota ajatuksiani ja keskittymään opiskeluihin rauhassa. Vastapainoksi tapailin vapaa aikana laajan ystäväpiirini harrastaen kaikkea mahdollista.
- huhhuijaa..
Kyllä minulla on kavereita mutta he eivät asu tällä samalla alueella vaan sitten kauenpana. Lähin kaveri nyt on 4km päässä. Ajokortiton ja autoton kun olen nii ei tässä edes oikeen pääse mihinkää. Olen kyllä ajattelut hankkia koiran ja lähteä koiraharrastuksen jäseneksi ja harrastaa koiran kanssa. Siellähän sitä tapaa uusia ihmisiä ja jopa niitä jotka ovat kiinnostuneet samasta harrastuksesta. Olen muutenki aika sosiaalinen ihminen enkä oikeen tykkää tämmösestä yskin olosta ja elosta.. Kavereita riittää mutta ei heitäkään aina silti jaksa. Jotenkin olen perheen kanssa ollut nii läheinen ja oikeasti viihyn tosi hyvin heidän kanssa lukuun ottamatta isää..
- koiranomistajaperhe
huhhuijaa.. kirjoitti:
Kyllä minulla on kavereita mutta he eivät asu tällä samalla alueella vaan sitten kauenpana. Lähin kaveri nyt on 4km päässä. Ajokortiton ja autoton kun olen nii ei tässä edes oikeen pääse mihinkää. Olen kyllä ajattelut hankkia koiran ja lähteä koiraharrastuksen jäseneksi ja harrastaa koiran kanssa. Siellähän sitä tapaa uusia ihmisiä ja jopa niitä jotka ovat kiinnostuneet samasta harrastuksesta. Olen muutenki aika sosiaalinen ihminen enkä oikeen tykkää tämmösestä yskin olosta ja elosta.. Kavereita riittää mutta ei heitäkään aina silti jaksa. Jotenkin olen perheen kanssa ollut nii läheinen ja oikeasti viihyn tosi hyvin heidän kanssa lukuun ottamatta isää..
tuota koiran hankkimista. Olet nuori ja koiran omistaminen rajoittaa erittäin paljon liikkumistasi muitten nuorten tavoin. Viikonloppureissut, pitkät poissaolot kotoa etc. Myös muuto seuraavaan asuntoon hankaloituu. Harva yksityinen vuokran antaja hyväksyy kotieläimiä. Pahimmillaan koira saattaa olla luonteeltaan haukkuvaa sorttia ja napurit saavat kärsi sinun poissaollesasi.
koiranomistajaperhe kirjoitti:
tuota koiran hankkimista. Olet nuori ja koiran omistaminen rajoittaa erittäin paljon liikkumistasi muitten nuorten tavoin. Viikonloppureissut, pitkät poissaolot kotoa etc. Myös muuto seuraavaan asuntoon hankaloituu. Harva yksityinen vuokran antaja hyväksyy kotieläimiä. Pahimmillaan koira saattaa olla luonteeltaan haukkuvaa sorttia ja napurit saavat kärsi sinun poissaollesasi.
Ja muista ettei koira ole samanlainen kuin kissa, vaan se kiintyy juuri emäntäänsä/isäntäänsä, eli koiran ottaessaan pitää ymmärtää että sen kanssa eletään seuraavat kymmenen vuotta.
- kyllä se siitä
koiranomistajaperhe kirjoitti:
tuota koiran hankkimista. Olet nuori ja koiran omistaminen rajoittaa erittäin paljon liikkumistasi muitten nuorten tavoin. Viikonloppureissut, pitkät poissaolot kotoa etc. Myös muuto seuraavaan asuntoon hankaloituu. Harva yksityinen vuokran antaja hyväksyy kotieläimiä. Pahimmillaan koira saattaa olla luonteeltaan haukkuvaa sorttia ja napurit saavat kärsi sinun poissaollesasi.
Oletko ajatellut millä kuljetat koiran jos vierailet esim.vanhempiesi luona tai muualla kauempana? Ota myös huomioon ettei koiraa saa jättää varsinkaan pentuna,pitkäksi aikaa yksin.Samoin koiraa ei saa ottaa jos pieni asunto,varsinkin isommalle koiralle pitää olla liikkuma tilaa.Lukeeko sinun vuokrasopimuksessa,onko lemmikit sallittu asuntoon? Onko lähellä puistoa tai lenkkeily paikkoja,ettei tarvitse kaduilla kuljettaa koiraa? Kannattaa harkita tarkkaan eläintä ottaessa,sopiiko vähintään 15-20 v.sinun elämän kuvioihin.Yritäppä keksiä kaikkea kivaa sisustus juttuja,se lisää kotiutumista ja koti ikävä unohtuu.Vieraile kotonasi niin usein kuin mahdollista alkuun,kyllä huomaat pian että tunnet oman asunnon kodiksesi.Toivottavasti sinulla on kivoja naapureita joihin myös tutustut piakkoin.
- hdkjshkshksj
kyllä se siitä kirjoitti:
Oletko ajatellut millä kuljetat koiran jos vierailet esim.vanhempiesi luona tai muualla kauempana? Ota myös huomioon ettei koiraa saa jättää varsinkaan pentuna,pitkäksi aikaa yksin.Samoin koiraa ei saa ottaa jos pieni asunto,varsinkin isommalle koiralle pitää olla liikkuma tilaa.Lukeeko sinun vuokrasopimuksessa,onko lemmikit sallittu asuntoon? Onko lähellä puistoa tai lenkkeily paikkoja,ettei tarvitse kaduilla kuljettaa koiraa? Kannattaa harkita tarkkaan eläintä ottaessa,sopiiko vähintään 15-20 v.sinun elämän kuvioihin.Yritäppä keksiä kaikkea kivaa sisustus juttuja,se lisää kotiutumista ja koti ikävä unohtuu.Vieraile kotonasi niin usein kuin mahdollista alkuun,kyllä huomaat pian että tunnet oman asunnon kodiksesi.Toivottavasti sinulla on kivoja naapureita joihin myös tutustut piakkoin.
Olen 18v. tyttö, asun yksin ja mulla on koira. Kannattaa oikeesti harkita koiran ottamista. Aluks tuntuu et voi miten ihanaa kun se koira tulee ja sen kanssa voi tehdä kaikkea. Jossain vaiheessa se alku huuma laantuu. Koira rajoittaa oikeesti noita menemisiä todella paljon. Mulla vanhemmat asuu monen kymmenen kilsan päässä ja ei oo oikein muitakaan jotka sitä vois välillä hoitaa. Mä olen ainoastaa siitä vastuussa ja se on välillä aika raskasta. Aina koulun jälkeen heti kämpille ulkoiluttamaan koiraa. Ei voi oikein jäädä kaupungille muitten kaverieden kanssa. Sitten ei oikein viitsi lähtee minnekään kaupungille rilluttelemaan, kun onhan se koira ollut jo melkein 8 tuntia yksin. Saa ne baari reissut kyllä jäädä väliin viikonloppunakin. Kun ei koskaan tiedä minne sitä oikein hairahtaa lähtemään. Se on välillä hirveetä repii ittensä aamulla koiraa ulkoiluttamaan, jos meinaa sen sisäsiistinä pitää. Välillä oikeesti mietityttää tulikohan sitä miettittyy loppuun asti tota koiran hankkimista. Mutta en pysty antaa sitä pois, se on mulle niin rakas. Ja vielä mun koira ei hauku yksinään (kysyin naapurilta onko haukkunu) mut mun naapurissa on rasittava rakki joka tuntuu olevan aika paljon yksin. Se ulvoo ja haukkuu täyttä kurkkua heti kun omistaja lähtee ovesta ulos. Jos sattuu sellanen koira, saattaa tulla häätö kämpästä hyvin vällein.
- Cajen
Itse muutin muutin opiskelemaan yli 300 km päähän saman ikäisenä. Olen suuresta perheestä, jossa ääntä riittää. Kyllä oli uudessa kodissa hiljaista! Opiskeluissa ja uuteen paikkaan tutustuessa riitti kyllä tekemistä, mutta sitä kodin hiljaisuutta vähän vierasti. Kävin paljon viikonloppuisin kotona, ja iltaisin oli harrastuksia. Siihen hiljaisuuteen ja rauhaan tottui aika äkkiä, nykyään kun kotona käy, on siellä aina hirvittävä melu :)
- olen asunut
ihan yksin vaan pari kuukautta ja sitten hankin koiran. Eka asuin tietty vanhempien kanssa, sitten solussa, sitten kämppäkaverin kanssa ja kun hankin oman asunnon asuin vaan joku pari kuukautta ihan yksin ennenkuin hankin koiran. Olen aina halunnut hankkia oman koiran ja hankin oman koiran melkeen heti, kun se oli mahdollista. Se pari kuukautta, kun asuin ihan yksin oli ihan tuskaa koska kämppä oli niin tyhjä ja hiljainen, että meinasi pää hajota. Eli jos olet eläinrakas ja todella haluat hankkia oman koiran, sekä olet siitä valmis huolehtimaan seuraavat noin 15v. suosittelen lämpimästi. Jos et oikeasti ole valmis huolehtimaan koirasta hankki kämppäkaveri.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Valkeakosken kiinniotettua ei epäillä
Kummallisia kommentteja ja uhkauksia poliisi taas jakelee orjakansalle muituttaakseen verisrstä kostosta jos rahvas kapi555391- 482232
Valkeakosken murhaaja
Raiskausrikosten joukossa kanta suomalainen tekijä on niin harvinainen että kannattaa erikseen mainita. Raiskausuutisia602216- 3261049
Nainen, olet jollakin tavalla pelottava
Tunne sinun suhteen on ehkä verrattavissa ruusupensaaseen, hurmaavan kaunis kukka, upea tuoksu, mutta jos yrittää lähell571004Tietääkö kukaan millaisesta perheestä murhaaja on?
Onko siis rikkaiden lellipentu, joka luulee, että kaikkea saa tehdä, vai köyhien kakara, jolla ei ole mitään vastuuta ku26870Valkeakosken surmaaja oli koeajalla edellisestä tuomiosta
Tässä osoitus, että rangaistukset Suomessa ovat liian löysiä ja se maksoi tämän tytön hengen https://yle.fi/a/74-20090673833Haaveilen sinusta
Läheisyydestäsi, kosketuksestasi. Siitä että saisin koskettaa sinua. Pitää sinua lähellä. En tiedä mistä tämä tuli. Tied22753- 48751
- 27736