Milloin tämä myönnetään Suomessa? Sokerin kulutus on vain kasvanut (nyt n. 33kg/vuosi).
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Runsas sokerinkulutus nuorena tietää sydänsairauksia aikuisena/1135262961197
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Runsas sokerinkulutus nuorena tietää sydänsairauksia aikuisena/1135262961197
Vastaukset 14
Vanhimmat
vain lisätystä sokerista. Kun siihen lisätään runsaat hiilihydraatit jotka ovat elimistölle sokeria niin karmeelta näyttää nuorten tulevaisuus.
Muut hiilihydraatit eivät ole sokeria elimistölle. Pilkkoutumisnopeudella ja imeytymisellä on suuri merkitys. Nämä vaikuttavat niin insuliinin eritykseen kuin verensokerin vaihteluihinkin.
Tutkimuksia nopeiden hiilihydraattien haitoista on tullut vastaan mutta hitaista ei.
Esimerkkinä Okinawassa on hyvin pitkä ja ennen kaikkea terve elinikä. Yksi syy on runsas vihannesten syöminen, joka laskee syödyn riisin GI:tä.
Otithan eväät mukaan?
"Muut hiilihydraatit eivät ole sokeria elimistölle"
Että sillä lailla. Verensokerimittari muuten vaan ilosta hyppää kun ne on niiiiin hyödyllisiä.
no nuorethan voivat tehdä kuten sinä ja veijo olette tehneet: elää hilloa, pullaa, leipää, perunaa ja viinaa ahmien reilut 50 v ja siirtyä sitten vhh:lle :)
"Nattōlla väitetään olevan monia lääketieteellisiä etuja, ja japanilaiset usein kertovat nattōn syömisen edistävän heidän terveyttään. Lääketieteellinen tutkimus tukee joitakin näistä väitteistä. Nattō esimerkiksi sisältää pyratsiinia, joka paitsi antaa ruoalle erikoisen hajun myös vähentää verenhyytymien riskiä. Nattō sisältää myös nattokinaasi-entsyymiä, joka saattaa auttaa välttämään verisuonitukoksia ja vähentää aivoinfarktin ja sydänkohtauksen riskiä.[3]
Nattōssa on erityisen runsaasti K2-vitamiinien, menakinonien tyyppiä MK-7. Erään tutkimuksen mukaan vitamiini vähentää sepelvaltimotaudin riskiä naisilla."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nattō
Sokeria syödään nyt 33 kg per ihminen per vuosi. Huippu oli jotain 45 kg. Sokeria syödään nyt siis vähemmän kuin muutama vuosikymmen sitten.
siellä 45-47kg/vuosi. Lienee vaikuttanut myös niihin 70-luvun SV-tautilukemiin...
Pitkälti mahdollista. Sokeri kun pahentaa veren rasva-arvoja (siis jos sokeri nostaa LDL kolesterolia niin se on paha asia mutta jos sen tekee tyydyttynyt rasva niin se on hyvä juttu tämän palstan mukaan) ja erikoisesti insuliiniresistenteillä ihmisillä ja -70 luvulla sokeri syötiin pullassa, kekseissä ja kakuissa rasvan kera niin vaikutus on voinut olla isokin. Toisaalta sokeria saatiin vasta säännöstelyn purkamisen jälkeen eli ei ehkä ihan kuitenkaan merkittävimmistä päästä.
Joka tapauksessa hiilihydraatit, jotka nostavat nopeasti verensokeria tuottavat eniten LDL:ää. En tiedä onko syynä se, että rasvasolut eivät pysty ottamaan glukoosia vastaan ja se täytyy muuntaa kolesteroliksi ja triglyserideiksi maksassa vai mikä. Joka tapauksessa nyt näyttää, että nimenomaan nopeat hiilihydraatit ovat se kaikkein epäterveellisin ruoka-aine.
Sivuhuomautuksena, pöytäsokerista on puolet fruktoosia (tai siis sakkaroosi koostuu yhdestä glukoosi- ja yhdestä fruktoosimolekyylistä) ja tuo käsitellään maksassa.
käden lämpöista vettä hiivaa kaurajauhoja tai riisiä. ainekset sekoitetaan sopivan kokoiseen astiaaan ja asetetaan vedolta suojattuun paikkaan muutamiksi päiviksi, näin saatu välituote tislataan 76 asteen lämpötilaa ylittämättä pitkäkaulaisiin lasiastioihin perinteisillä lepästä vuolluilla tulpilla. nauttiminen aloitetaan lämpöisenä kun ensimmäinen puoli kahvikupillista on uhrattu maahisille jatkaen irvistellen ja öristen suljetussa seurassa aamunkoitteen nousuun saakka.
Alkoholin kiehumispiste on 78 C, toki se haihtuu paremmin kuin vesi matalammassa lämpötilassa (on olemassa jopa muovinen matalaan lämpötilaan perustuva pontikkapannutyyppi, keksijä taisi olla Gerd Strand). Alkoholin ja veden seos kiehuu tuon 78 C ja 100 C välissä eli saanto on huono pienellä lämpötilalla tai tislausaika pitkä.
Käymisprosessi tarvitsee jonkin verran ravinteita ja vitamiineja. Hiivakin kannattaa valita halutun lopputuotteen mukaan. Happamuuttakin tarvitaan.
Vanhaan aikaan käytettiin raaka-aineena ruisjauhoa eikä käytössä ollut mallastettua ohraa niin saanto oli heikko. Possut saivat käytetyn rankin sitten vellinä. Hiivakin oli huonoa, puhdas hiiva oli 1800-luvun lopun hommia.
bensiinin seassa, kuten 95E10?
etkö jo vähin erin usko. aiemminhan sinulle kerrottiin, että vaikka viljan kulutus on noussut, niin se ei tarkoita, että ihmiset syövät sen viljan, tai esim perunan,
pitäähän niille broireleille, possuille tai muulle terveelliselle lihalle/ proteiinille syöttää ravintoa/ niin että sitä lihaa saadaan tuotettua, niin no ilmeisesti kalaproteiinia on ainakin aiemmin syötetty eläimille, milloin lihantuotantoon, milloin nahantuotantoon,
Joka vuosi pumppuvikoja on Suomessa vähemmän ja vähemmän vaikka väki ikääntyy.
Ja ne pumppuviatkin ovat pitkälti siinä porukassa joka juo, polttaa ja syö epäsäännöllisesti ja yleensä rasvaista ruokaa.
Mikä tässä faktassa on niin vaikeaa sulattaa?