Moi.
Tapasin noin 2 viikkoa sitten todella mukavan tytön. Aluksi juteltiin netissä. Ja eilen käytiin ensitreffeillä.
Kumpaaki tais vähän jännittää, koska välillä tuli näitä hiljaisia hetkiä kun ei keksitty mitä pitäisi sanoa. Kuitenkin tykkäsin hänestä ja myös tämä tyttö oli koko illan yhtä hymyä. :) Ja treffien jälkeen juttelimme vielä koko illan mesessä. Muutenki jutellaan aina kun ollaan koneella. Ja sovittiin jo seuraavat treffit yms...
Eli alku vaikuttaa lupavalta. Ja kaikki olisi ihan hemmetin hyvin, mutta.... Minulla on edellisestä suhteesta lapsi, josta en ole vielä kertonut. :/ Lapsi tosin on puolet ajasta exän luona joten mullaki on vapaa aikaa.
Miten ja milloin tästä kannattaisi puhua? Mietin että varmaan mahdollisimman pian, ennen kun kehittyy mitään vakavampaa suhdetta. Mut toisaalta, odottaisin että tyttö jää kunnolla "koukkuun". Joo, todella itsekästä, tiedän. :(
Missä vaiheessa te kertoisitte lapsesta? Ja miten?
Joku keski ikäinen nainen ei ehkä välittäisi vaikka olisi lapsi, mutta tämä nainen on 22v, eli aika nuori ja saattaa säikähtää.
Hitto, ku ei millään raaskis pilata tätä, mutta pakko kai se on kertoa jossain vaiheessa, ja toivoa parasta.... :(
Tapasin noin 2 viikkoa sitten todella mukavan tytön. Aluksi juteltiin netissä. Ja eilen käytiin ensitreffeillä.
Kumpaaki tais vähän jännittää, koska välillä tuli näitä hiljaisia hetkiä kun ei keksitty mitä pitäisi sanoa. Kuitenkin tykkäsin hänestä ja myös tämä tyttö oli koko illan yhtä hymyä. :) Ja treffien jälkeen juttelimme vielä koko illan mesessä. Muutenki jutellaan aina kun ollaan koneella. Ja sovittiin jo seuraavat treffit yms...
Eli alku vaikuttaa lupavalta. Ja kaikki olisi ihan hemmetin hyvin, mutta.... Minulla on edellisestä suhteesta lapsi, josta en ole vielä kertonut. :/ Lapsi tosin on puolet ajasta exän luona joten mullaki on vapaa aikaa.
Miten ja milloin tästä kannattaisi puhua? Mietin että varmaan mahdollisimman pian, ennen kun kehittyy mitään vakavampaa suhdetta. Mut toisaalta, odottaisin että tyttö jää kunnolla "koukkuun". Joo, todella itsekästä, tiedän. :(
Missä vaiheessa te kertoisitte lapsesta? Ja miten?
Joku keski ikäinen nainen ei ehkä välittäisi vaikka olisi lapsi, mutta tämä nainen on 22v, eli aika nuori ja saattaa säikähtää.
Hitto, ku ei millään raaskis pilata tätä, mutta pakko kai se on kertoa jossain vaiheessa, ja toivoa parasta.... :(
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kyllä se kuule on niin että noinkin isot asiat kannattaa kertoa ihan heti. Naisena voin sanoa että
tulee varmasti luottamuspula jos pimittää pitkään oleellisia tietoja. Jos tyttö on tosissaan sinusta kiinnostunut niin aikansa sulateltua varmasti asian hyväksyy. Mutta jos pitkität asian kertomista ja sitten kun se kuitenkin tulee ilmi niin ei hyvä...kaikki tuollainen syö luottamusta.
Nojoo, ymmärrän...
Noh, ehkä käyn vielä seuraavilla treffeillä hänen kanssa ja katson että onko tässä oikeasti tapahtumassa jotain vai olenko ymmärtänyt hänet väärin (kuten mulla on yleensä tapana :/ ).
Entä miten tästä sitten pitäisi kertoa... ihanko suoraan heitän vaan että, mulla on muuten lapsi.. Vai miten?
Niin, unohtui...
Kannattaisko kertoa ihan suoraan päin naamaa, vai miten olisi mesessa? Hän sais rauhassa lukea loppuun asti ja miettiä ennen kuin vastaa...
Eieiei missään nimessä mesessä. Pitää olla kanttia puhua suoraan.
Koskaan ei ole hyvä hetki eikä varmaan hyvää tapaa kertoa, mutta ehkä sun on vain varoivaisesti pohjustettava asia että "anteeksi mutta mulla on yksi erittäin tärkeä asia kerrottavana, en halua sitä salata ja toivoin ettei se vaikuta meidän väleihin....ajattelin että on paras kertoa se heti ettei tule yllätyksenä...."
Tai jotain. En minä tiedä kun en ole tuollaisessa tilanteessa ollut mutta tuo on se tapa miten minulle voisi asian kertoa. Sitä en tiedä kuinka kypsä tai herkkä naisesi on että miten hän asian ottaa.
Ok.
No kysyisin vielä yleisesti naisten mielipidettä. Jos olette ihastunut ja tämä mies kertoo lapsesta. Niin onko se silloin siinä, vai miten..? Kiinnostaisiko vielä?
Olen aina ajatellut että en pelkää juuri mitään, mutta tämä juttu... Pää räjähtää kohta. :(
No, jos mies olisi "kunnon isä" ja aktiivisesti läsnä lapsensa elämässä, niin sitten asia olisi ok.
Tytön reaktio riippuu ehkä myös iästäsi. Jos olet vanhempi, on varmaan osannut jo tavatessanne pitää mahdollisen, että sulla vois olla lapsi. Jos taas ootte noin samanikäisiä, voi tulla yllätyksenä.
minä tein silloin kun tapasin uuden miehen. meillä alkoi sude netti dejttailun kautta ja heti enseimäisen kerran kun mesen kautta kirjoiltiin niin laitoin kaikki kortit pöytään ja kerroin hänelle että minulla on lapsia jotka asuvat minun luona ja etä oli ihna äskettäin eronnut pitkästa suhteesta. ja kaikkea muuta mitä mun meneeisyyteen kuulu ja mitä tulevaisuuten tulee kuulumaan tein juuri näin koska jos miestä silti kiinnostaa niin hän pysyy mukana eikä lähde näitten asioitten takia. hän teki ihna samaa minulle ja kerrtoi että hänellä on monta lasta ja erronnut lapset asuvat kyllä äidin luonna eri paikkaunnassa.Ja kas kummaa siitä on 6 kukautta siitä mistä mediän todellinen seurusetelu alkoi ja edelleen hän on mun tukena ja pysyy mun rinnalla.. vaikka tietää mitä meillä on edessä meidän yhteisessä elämässä.. Rakastan häntä yli kaiken ja niin hänkin rakastaa minua. Kyllä minä luulen että jos olet rehellinen nyt jo tässä alkuviheessa niin kyllä nainen ymmärrtää , ja toinen asia mitä tuli mieleen sinusta.haluatko saada lisää lapsia tämän uunden neidin kanssa.ja jos et niin sinun pitää myös kerrtoa sen hänelle.koska luultavasti hän tulee haluamaan omia lapsia tulevisuudessa. kaikkea hyvää sinulle .
No lisää lapsia en halua ainakaan ihan heti. Joskus myöhemmin kyllä.
Niin... voi olla aika itsekästä, mutta aluksi ajattelin että tavattaisiin vielä muutaman kerran jotta saan hänet kunnolla kiinnostumaan minusta, niin hän ei ehkä lähtis niin helposti kävelemään... Mut joo, taitaa olla huono ajatus.
Täytyy siis kertoa ennen kuin rupee mitään vakavampaa kehittymään.
Tulee jo nyt paha mieli kun edes ajattelen miten tämä pilaa illan kun seuraavan kerran tavataan. Oli tarkoitus lähteä johonki biljardisaliin pelaamaan ja muutamalle lasilliselle jotta olisi rennompi olo. :(
Tämä nainen on siis 22v ja itse olen pari vuotta vanhempi, jos sillä on merkitystä.
Ja erityisesti odottaisin kommentejä 20-25v naisilta. Muutki saa toki kommentoida...
Pakko vastata. Juurikaan lukematta aiempia saamiasi vastauksia.
Nainen voi koukuttua, mutta sätkii kyllä irti, jos ymmärtää sinun salailleen noinkin suurta asiaa kuin lapsi. Se, että sinulla on lapsi, on puolet elämästäsi. Seuraavaksi tyttö alkaisi epäröimään, että mitä muuta et ole kertonut (esim. vankilahistoriaa). Oleelliset asiat pitää kertoa heti. Jos tyttö on oikeasti kiinnostunut, hän jatkaa tutustumista. Jos lapsi on hänelle ylitsepääsemätön asia, suhteestanne ei voisi kuitenkaan tulla mitään. Kokemustietoni mukaan naiset suhtautuvat lapsellisiin miehiin positiivisemmin kuin miehet lapsellisiin naisiin. Tarkoittaen nyt lapsellisella ihmistä, jolla on jälkikasvua. :)
Sitä paitsi saanet lisäpisteitä siitä, että olet mukana lapsesi elämässä. Tätä tyttö ei ehkä ensi-istumalta ymmärrä, mutta asiaa nieleskeltyään varmasti. Lisäksi voit itse huomauttaa, että et vaikka ymmärrä isiä, jotka eivät pidä yhteyttä lapsiinsa - saat tämänkin näkökulman tuotua esiin. Toisekseen etusi on se, että lapsi ei ole koko aikaa luonasi, jolloin sinulla on aikaa myös orastavalle suhteelle.
Olen itse yhden lapsen äiti ja jouduin ensitreffeille mennessäni pohtimaan samaa asiaa. Puolikkaan elämän peittely ei kuitenkaan tullut mieleen vaan kakaisin lähtötilanteeni ehkä neljännessä lauseessa. Puhuimme sopivasti menneistä suhteista. Sanominen saattaa tuntua vaikealta, koska pelkää toisen häipyvän paikalta, mutta fiksut ihmiset lusivat treffinsä loppuun. Mitä aiemmin kerrot, sitä aidomman reaktion saat. Jos koetat "koukuttaa" tyttöä, hän saattaa takiasi niellä lapsen vaikka aiemmasta suhteesta syntynyt lapsi olisi hänelle kovinkin negatiivinen asia. Eli hän saattaa haluta sinut, mutta suhtautua negatiivisesti lapseen. Sanomattakin on selvää, ettei moinen tilanne olisi myöhemmin lapsen edun mukaista.
Ja miten: Voit pehmittää tilannetta siten, että pyydät olemaan järkyttymättä tai toteat, ettet ole saanut aiemmin kerrottua. Näin tytöllä on pari sekuntia aikaa varautua siihen, että kerrot jotakin (aiemmat mielikuvat) mullistavaa. Ota myös huomioon se, että tytölle voi nousta kysymyksiä pinnalle tai hän ei välttämättä tiedä, miten suhtautua (katselee seinille, on hiljaa) eikä ensireaktio vielä paljasta lopullista kantaa. Oma treffikumppanini oli silminnähden vaivaantunut (ei tiennyt, mitä sanoa), mutta edelleen kuvioissa mukana. Ja kun tyttö sulattelee tietoa, voit kertoa lapsen iästä, asumisjärjestelyistä ja kantasi siihen, että haluat olla mukana lapsesi elämässä.
Hiukan rohkeutta, mies. Hyvin se menee.
Ja jos eletty elämäsi on tytölle ongelma, hän ei kertakaikkiaan sovi sinun nykyiseen elämäntilanteesi. Niin siihen vain pitää suhtautua. Been there, done that. Tsemppiä!
Ok, kiitos vastauksesta. Lisää tälläisiä!
Mutta miten itse suhtautuisit, jos sinulla ei olisi lasta ja jos ihastuksesi kertoisi jotain sellaista?
Eli olisit 22v sinkku tyttö joka haluaa pitää hauskaa, nauttia elämää yms.. mitä tytöt yleensä tekee. Ja sitten tulisi vieraan naisen lapsi kuvioihin.
Mua ei haittaisi jos hän juoksisi paikalta sillä hetkellä. Koska onhan se iso asia ja ihan ymmärrettävä että joutuu hieman sulattelemaan. Mutta mua pelottaa se että jos hän lähtee sitten lopullisesti. :(
Olen muutaman jo 27-vuotias nainen mutta vastaan silti. Tapasin kesällä mukavanoloisen itseäni jonkun verran vanhemman miehen ja ekoille treffeille siitä päädyttiin. Juttu luisti, oli hauskaa ja tunnuttiin olevan samanhenkisiä. Noh, jossain vaiheessa mies sitten ilmaisi, että hänellä on 1-vuotias lapsi...kyllä mulla siinä fiilikset kieltämättä meni. Mutta. en ollut ennen tätä paljastustakaan mitään järjetöntä kipinöinitä tuntenut. Hauskaa oli ja olisin ollut valmis treffaaamaan toistekin jne, mutta kyllä tää lapsiasia oli turn off. Mies oli tosi aktiivisesti mukana lapsen elämässä (50%), ja tätä arvostan ja pidin sinänsä pelkästään positiivisena. Mutta, ne asiat jotka tässä haittasivat olivat:
- pisti miettimään miksi on tehty lapsi yhdessä kun vuoden iässä ollaan jo erossa, arvostaisin enemmän ihmistä joka haluaa tehdä lapsen "kunnon suhteeseen" ja panostaa suhteeseen lapsen äidin kanssa. kyllä, syitä on monia eikä tämän takia voi ketään tuomita
- 1-vuotias lapsi on todella pieni, vaatii paljon ja siinä joutuu aikamoiseen äitipuolen rooliin jos noin pienen lapsen isän tyttöystäväksi alkaa
- lapsi sitoo toisen samalle paikkakunnalle ja samaan maahan, itselläni olis vielä menohaluja maailmalle
- sekään ei ole plussa että jos itse haluaa sen toisen kanssa joskus perhettä perustaa niin toiselle se oon jo "old news", kerran koettu eikä niin uniikkia. lisäksi tulee nää uusperhekuviot siihen mukaan..
Tuossa nyt ajatuksia, joita itselleni tuli ko. miehen kanssa. Edelleen silti korostan että JOS mies olis todella saanut sukat pyörimään niin tuskin olisin kaikesta huolimatta pitänyt lapsen olemassaoloa ehdottomana esteenä.
Oon kyl 22v seurusteleva enkä voi itseäni tytöksi tai edes naiseksi määritellä, mutta en usko, että se on kriittistä, joten vastaan silti.
Jos olisin vapaa ja tutustuisin mahtavaan tyyppiin, jolla on lapsi niin haluaisin, että hän kertoo lapsesta mahdollisimman pian, koska haluan tietää toisesta ihmisestä tärkeät asiat enkä pidä pelaamisesta (siis siitä, että laskeskelee mitä kannattaa tehdä ja mitä ei). Musta lapsestaan ylpeä vanhempi on paljon kiinnostavampi kuin vanhempi joka salailee ja häpeää vanhemmuuttaan. Joten, koska et ole kertonut vielä, kerro pian ja mahdollisimman luonnollisesti.
Mieluummin: "Mulla on muuten edellisestä suhteesta todella ihana lapsi, joka on minulle tärkeä. Se tosin on paljon äitinsä luona, joten sen ei edes pitäisi haitata mahdollista suhdetta" kuin "Mun pitää kertoo yks ikävä juttu, mulla on lapsi, mutta se on onneksi jossain muualla paljon, onneksi..."
Kerro sitten kun asia on ajankohtainen ja tuo asia ilmi luonnollisesti. Tarkoitan sitä, että jos olet tekemisissä lapsesi kanssa, niin varmaan tulee tilanteita jolloin asia tulee luonnollisesti esille (esim. kerrot päivän tapahtumista, tai ettet voi tehdä jotain kun pitää vahtia lasta, pitää viedä hoitoon, tms.), tai jos tulee puhe suhde historiasta, jne..
Älä ainakaan ota kertomiseen mitään pelaavaa asennetta, että asia pitää kertoa heti (testailla) tai vasta myöhemmin (salata), vain koska toinen ei välttämättä tykkää, vaan suhtaudu asiaan luonnollisesti. Tällöin annat kuvan, kuin olisit sinut asian kanssa. Jos pelailet asian kanssa, niin voit antaa jotenkin ei positiivisen kuvan vaikka toiselle lapsi asialla ei olisi merkitystä, (eli ihan kuin et luottaisi toiseen, et olisi sinut asian kanssa, tms.).
Jos lapsi kuuluu kovin kiinteästi sun elämään, niin luulisi asian tulevan varsin nopeasti ilmi ihan luonnollisesti (riippuen siitä mistä te yleensä keskustelette tai miten paljon olette yhteydessä). Pelaamisella tuskin voittat mitään, ole vain oma itsesi, (et varmaan mieti työkavereiden tai muidenkin seurassa sitä, milloin ja miten asia pitäisi kertoa, joten miksi sitten sen uuden tuttuavuuden kanssa suhtaudut asiaan erillä tavalla).
Tämä oli nyt lapsettoman ja suhteettoman miehen kommentti...
Vedä vittu päähäs Yli Tyhmä Munapää!!!!!!!!!!!
Mikä tuossa viestissäni mahtoi ottaa noin koville? Eihän työympäristössäkään kukaan vekslaa asialla. Ihminen kertoo yleensä asian luonnollisesti kun esittelee itsensä: kuka on, mistä on, mitä tehnyt, perhe, jne. tai sitten asia tulee esiin ihan luonnostaan myöhemmissä jutusteluissa, tai jos joku kysyy. Jos kehittää ongelman itselleen jostakin asiasta, niin helposti siitä sellainen sitten tuleekin.
Sulla ei ole enää mitään markkina-arvoa parikymppisten tyttöjen kanssa. Keskity 30 v. yh-äiteihin. Todennäköisesti ainoita jotka sua minkäänlaisena saaliina pitää.
hei,
mä tapasin 3kk sit ihanan miehen ja hän kertoi kyllä heti, että hänellä on 4 lasta :)
oon siis 35v, mut itselläni ei oo lapsia ja ei mua tuota haittaa, et miehellä on lapsia. lasten äiti kuoli muutaman vuotta sitten mikä oli surullista. en lähteny karkuun vaan jäin miehen kainaloon koska olin kiinnostunu ja ihastunu. lapsia en ole vielä tavannu koska liian aikasta ny ja miehen kans tutustutaan ensin paremmin sit vasta katsotaan millon olisi sopiva aika tavata hänen lapsia, että kuinka kerrotaan heille jne.
vaikka emme usein tapaa, mut aina pidämme yhteyttä päivittäin ja asumme vain puolen tunnin matkan päässä :) meillä on näin hyvä olla. aikaa on vielä ennen ku olen valmis kohtaamaan hänen lapsia.
ymmärrän jos 22v neiti ku on vielä nuori ja haluaa tehdä omia juttuja mitä lapsi ei edes vielä kuulu elämään, mut eihän sitä ikinä tiiä.
yks juttu tuli mieleen..mun yks kaverilla (nainen) jolla on 1 lapsi ja tapasi hyvin nuoremman miehen olikos 10v nuorempi ni kaveri kertoi heti hänelle, että hänellä on lapsi. ei se mies karkanu mihinkään. ikää tais olla ny miehellä 19v ja on tavannu tyttöä :) hyvin heillä menee.
onnea sulle!
"Haluan kertoa sinulle tärkeimmästä asiasta elämässäni. Hänen nimensä on..."
Hyvin sanottu mutta tämän jutun ap:lle lapsi ei ole elämän tärkein asia. Sellainen jolle on, keksii tuon ihan itse, tämän täytyy kysyä, kun tärkeysjärjestys on hukassa - ellei tietymättömissä kokonaan.
Kerroitko jo tytölle lapsestasi ? Kuinka hän suhtautui? Meitä kiinnostaa. tietää...
En oo kerennyt vielä. Olen reissussa enkä ole viittinyt messengerissä kertoa.
Mut ajattelin jotenki kertoa ennen seuraavia treffejä. En tiedä vielä miten...
Mutta kerron kyllä sitten :)
Ja kiitos vastauksista :)
Heti! Kerro heti. Anteeksi tää pistävä jämäkkyys, mutta en näe mitään hyötyä kysellä tuota aisaa täällä. Sun on kuitenki pakko kertoa jossain vaiheessa. Mitä kauemmin odotat sitä isompi ongelma. Jos naiselle lapsi ei ole ok, niin ei se minusta oo tarpeeksi kypsä sulle. Mutta enivei, sun täytyy kertoo se heti.
Mikäli olet tähän asti antanut ymmärtää olevasi lapseton ja nainen etsii lapsetonta, niin peli on auttamatta menetetty. Ei kukaan fiksu ihminen valehtelijoita katsele. Etenkään kun kyseessä on noin iso asia. Mikset ollut rehellinen alusta asti? Mitä pidempään salaat lastasi, sen pahempi, mutta itse en ainakaan valehtelijaa huolisi.
Miten on, rakastatko ja välitätkö omasta lapsestasi pätkääkään ? Juttusi perusteella et. Hyi h-i millainen mäntti ! Miksi sä olet tehnyt sen pikkuisen, jos ei sulla ole pienintäkään tunnetta ja käsitystä siitä, mitä vanhemmuus merkitsee ? Kasva ja kehity, ettei taas yksi viaton ääliöaikuisen taimi joudu liian koville elämässä.