Otsakeessa tuo ilmeni. Mitä miehet tuo teille meinaa, mitä ajattelette. Monessa perheessä vauva nukkuu vanhempien vieressä, monessa myös vanhemmat lapset. Miten olette asia kokeneet kun ette jaa aviovuodetta vain vaimonne/avokin kanssa, vaan myös lasten. Vai oletteko kenties siirtynyt eri huoneeseen nukkumaan?
Uteliaisuuttani kaipailen miehistä näkökulmaa aiheeseen, rehellistä sellaista.
Uteliaisuuttani kaipailen miehistä näkökulmaa aiheeseen, rehellistä sellaista.
Vastaukset 11
Vanhimmat
pikkuvauvan turvallisin paikka ei välttämättä ole äidin tai isän vieressä. Saattaa jäädä alle
ja kohtalokkain seurauksin.
sinänsä ei haittaa vaikka sängyssä väliilä enemmmänkin lapsia.
Meillä taisi olla parhaimmillaan kolme leiki-ikäistä siinä peiton päällä kun
me vanhemmat olimme sillai peitonalla.... ;-)
olitte sillai peiton alla? En tiedä käsitinkö väärin, mutta harrastitteko siis seksiä kun lapset olivat samassa sängyssä? Voi olla ettet tarkoittanut sitä, mutta jos näin on niin tiesitkö että se on rikos? ja ei syyttä.... lasta ei saisi tieten tahtoen altistaa näkemään aikusten yhdyntää.
Itse käsitin tekstistä näin koska "sillai" on yksi termi seksille nykykielessä.
tietää, että lapsiperheessä joskus vaan käy niin, että on yhdynnässä ihan keskenään ja yks'kaks lapset tempaisee oven auki ja hyökkäävät peiton päälle samaan sänkyyn. Siinä tilanteessa ei välttämättä halua irrota puolisostaan, vaan jatkaa huomaamattomasti peiton alla. Rikoksesta ei voi tuossa kohdin puhua, tokihan vastuullinen vanhempi tajuaa mitä eroa on tieten tahtoen näkemään alistamisella ja tilanteella, joita aivan varmasti sattuumonissa lapsiperheissä.
Onko sinulle koskaan käynyt niin?
Ei ole kyllä käynyt mielessäkään jatkaa aktia jos lapset ovat tulleet sänkyyn yllättäen ja jääneet siihen. Kyllä lapset varmaan yllättävät herkkinä hetkinä kaikilla, siihen en takertunut. Minun mielestäni on vain outoa (ja väärin) jatkaa aktia jos lapset tulevat sänkyyn. Inhottaa ajatuskin siitä jos omat vanhempani olisivat tehneet joskus noin. Mutta niin, olen edelleenkin saattanut käsittää asian rajummin mitä olit tarkoittanut. Joitakin asioita kun ei voi selittää muutamalla rivillä.
Vauvaikäisellä on oma sänkynsä vanhempien makuuhuoneessa, sieltä sen saa yöllä syömään helposti, jos herää huutamaan. Ehdottomasti ei pidä vauvaa nukuttaa samassa sängyssä vanhempien kanssa, kuten jo edellä on todettu, se on vauvalle vaarallista. Leikki-ikäisenä mukulat toki tuppaavat tulemaan sänkyyn väliin, jos heräävät yöllä, mutta siinä vaan isä ja äiti tekee tilaa. Meillä ainakaan ei lasten ollut lupa nukahtaa vanhempien sänkyyn, vaan nukahtaminen tapahtuu omassa sängyssä, äidin tai isän lukiessa iltasatua. Aika harvinaista se keskellä yötä herääminen ja vanhempien väliin tunkeminen oli, kun on pidetty tarkka huoli, että iltapala syödään ajoissa, ettei ole rakko täynnä keskellä yötä.
Järkevästä vanhemmuudesta siis kaikki lähtee, sekin, että aikuiset voivat olla aikuisia keskenään. Lasten pillin mukaan tanssiminen on pelkkää vätystelyä ja vastuullisen vanhemman roolin välttelyä, joka kostautuu ennemmin tai myöhemmin, kun piltit kasvavat.
Meillä oli lapset vauvasta alkaen omassa huoneessaan. Ei mitään ongelmaa siinä, ja lapset myös lopettavat nopeemmin yöheräilyn, kun vanhemmat ei herää joka pikku ininään. Nyt äkkiä lapsille oma huone, tai jos se ei ole mahdollista niin ainakaan ei vanhempien sänkyyn pientäkään, jolle se voi olla vaarallista. Jos asunto on pieni, voidaan lapset sijoittaa makuuhuoneeseen ja vanhemmille hankkia olohuoneeseen vuodesohva. Ja ovi kiinni yöksi.
Meillä oltiin myös ehdottomia siinä, että lapset menevät illalla nukkumaan omiin sänkyihinsä, ja jos tulee yöllä vanhempien sänkyyn, niin pienen rauhottelun jälkeen palautetaan pian takaisin omaan sänkyyn, ei siis saa jäädä siihen. Aluksi voi olla vaivalloista, mutta muuttuu helpommaksi kun lapset oppivat tämän
Kysymys lähti minulla eilen siitä että kaipasin asiaan ns. miehistä näkökantaa. Meillä lapset ovat kanssa aina nukkuneet omissa sängyissää ja hyvin nuoresta jo omassa huoneessakin. Herkkäuniset lapset heräilivät minun tai mieheni kuorsaukseen tms ääneen. Yöt rauhoittuvat saman tein kun lapsi siirettiin seinän toiselle puolelle. Ja me taatusti kuitenkin kuultii jokainen äännähdys sieltä.
Ystävä piirissäni on kuitenkin näitä fanaattisia perhepetiläisiä, jotka toitottavat ja saarnaavat aiheest. Usein kuitenkin olen miettinyt, onko kyseiset äidit edes ikinä kysyneet miehiltään mielipidettä siitä missä lasten tulee nukkua, vai meneekö "mammamafia" yli mennen tullen. Vauva-ajan voin vielä käsittää ja te miehetkin varmaan...jos äiti ei jaksa lasta sängystä nosta (ja nukuttaa syönnin jälkeen) vaan on helpompaa että vauva nukkuu tissillä yön. Mutta että sellaiset yli vuotiset aina sinne lähemmäs 10 ikävuotta nukkuu samassa sängyssä verukeella "se on parempi lapselle".
Oman mieheni tunnen, saisin lähtöpassin jos häntä en viereeni huolis vaan mukulat. Ja kyse ei ole pelkästä seksistä vaan siitä että vanhemmillakin on oikeus aikuiseen elämään ja oikeus omaankin rauhaan kotona. Mä näen yhdessä nukkumisen hyvin vahvana tekijänä myös liiton ylläpidossa. Se tapahtuu automaattisesti joka päivä, ei joskus ja jouluna.
Olen miehenä hyvin paljon samaa mieltä kanssasi. Varsinkin kun olen joutunut hyvin omakohtaisesti kokemaan kun ei pääse nukkumaan vuosiin oman vaimon viereen. Meillä ratkaisu ei kuitenkaan ole vaimon vaan ihan käytännön pakottama. Meikkä toinen lapsi on ollut aina huono nukkumaan ja on aina vaellellut öisin meidän sänkyymme vaikka onkin nukutettu omaan sänkyyn. Jo silloin siirryin usein muualle nukkumaan, lapsi kun oli myös rauhaton nukkuja ja piti kääntyilyllään minua hereillä.
Mutta myöhemmin hänellä on on ollut sellaisia pelkotilaja yms. ongelmia jonka takia häntä on hyvin vaikea saada omaan sänkyyn nukkumaan (nämä siis ihan hoidossa olevia ja psykologin toteamia asioita, ei vain meidän laiskuuttamme nukuttaa omaan sänkyyn...). Siski olen jo muutaman vuoden aijan käytännössä nukkunut suurimman osan öistä muualla.
Ja täytyy sanoa että se ei ole ollut parisuhteelle hyväksi vaikka kuinka tietäisi että se on jotain jota emme ole kumpikaan vaimon kanssa päättäneet tai valinneen. Jo se, että ei ollenkaan tiedä kuinka kauan tämä vielä jatkuu, tekee asiasta hankalamman. Ja kun lapsen nukutus on jo nykyiselläkin järjestelyllä hankalaa, jää yhteinen aika ja hellyys tosi vähiin. Jos tämä tilanne olisi vaikka vaimoni "valinta" niin olisin varmaan jo hyvin katkera. Mutta siis jo näinkin erikseen nukkumisen aiheuttama hellyyden ja yhteisen ajan vähentyminen on ollut minulle vaikeaa ja huonontanut parisuhdetta huomattavasti vaikka kuinka on yrittänyt olla pitkämielinen.
Tämän minäkin ymmättän, joskus olosuhteet vaan ovat tuollaiset ja on mentävä sillä ratkaisulla mikä takaa kaikkien jaksamisen ainakin jotenkin.
Mutta että väen vängällä ajetaan suhde/perhe tuohon tilanteeseen. Moni nainen tuntuu olevan tietoinen tästä valinnasta jo ennen kuin lapsi on syntynyt maailmaan. Se on luonnollisinta, se on parasta lapselle ja äidinkin jaksamiselle (kasvatusopuksetkin & tutkimukset sen kertovat). Se isä vaan tuppaa unohtumaan, vaikka kaiken järjen mukaan hänkin on tasavertoinen perheen jäsen.
Mä en näe tuota yhdessä nukkumista siksi että se liittyisi seksiin. Varsinkaan iltaisin. Harva vanhempi jaksaa iltatoimien jälkeen edes ajatella mitään seksiin viittaavaa, uni on ensimmäisenä mielessä. Mutta se kahden aikuisen aikuinen läheisyys liittyy mielestäni pitkälle myös siihen yhdessä nukkumiseen. Toki voihan sitä olohuoneessa yhdessä hetken köllitellä, mutta mun ajatuksissa se ei riitä korvaamaan sitä että jaamme saman vuoteen yön ajan. Ja mitä seksiin tulee...sehän on parasta hieman yllättäin tulleena. Vaikkapa yöllä jos pahin väsy on mennyt ohi ja herää toisen kosketukseen. Tai aamulla kun isäntä siinä vieressä tuhisee. Jotenkin se on vaan intiimimpää...en tiedä. Voihan sitä nusasta missä vaan, ei siinäkään. Mut jotenkin se pikaruoka ei ole se mikä aina maistuu. Liekkö liian mukavuuden haluinen
Mutta kiitokset kaikille teille miehen kutaleille jotka olette minulle uteliaalle vastanneet, lisää saa tulla. Mä kai olen kumma nainen, mutta olen kiinnostunut kuulemaan sen mielipiteen vastakaiseltakin sukupuolelta, enkä vaan tyrannisoida äidin etuoikeudella ;)
Joskus lapsi on levoton ja on pakko miehen väistää... miksei vaimonkin. Riippuu kumpi viitsii nousta.
Termi "aviovuode" viittaa enemmänkin periaatteeseen, henkiseen käsitteeseen ja yhteyteen seksuaalisesti. Aviovuode ei mielestäni ole fyysinen paikka, joten siinä mielessä emme jaa aviovuodetta lasten kanssa tietenkään.
Mitä taas seksiin tulee, niin yleensäkin näin miehenä on ärsyttävä ajatus, että seksi on se asia joka hoidetaan viimeisenä illalla kun ollaan väsyksissä eikä jakseta enää leikkiä. Ja tosiaan lapset voi yllättää. Toki yöseksi perinteisesti sängyssä on kivaa ja parastakin kun sen saa tehdä rauhassa. Mieluummin sitä herää vaikka aamulla ennen lapsia ja rakastelee, kun ne ovat vielä poissa pelistä.