Asumme pitkäaikaisen poikaystäväni kanssa eri paikkakunnilla. Näemme vain pari kertaa kuukaudessa. Nyt hän on alkanut puhua, että hänen mielestään pidämme liikaa yhteyttä toisiimme. Olen asiasta eri mieltä, haluaisin pysyä kartalla siitä, mitä rakkaani elämään kuuluu. Hän ei enää useinkaan vastaa soittoihini eikä edes soita takaisin vaan lähettää tekstiviestillä vastauksen monen tunnin päästä.. Juuri äsken itkin hänelle asiaa puhelimessa, mutta hän löi luurin korvaan ja lähetti perään viestin että akku loppuu. Ei vastaa soittoihin eikä tekstareihin.
Olen yrittänyt antaa hänelle tilaa, mutta eikö sitä kaukosuhteessa ole jo muutenkin enemmän kuin tarpeeksi?? Joinakin päivinä hän kertoo että rakastaa minua, joinakin taas ettei hänen mielestään kannata edes yrittää. Olen ihan väsyksissä ja surullinen kun hänen mielensä muuttuu päivittäin. Välittääkö hän enää? Tunnen niin vahvaa yhteenkuuluvuutta hänen kanssaan ja siksi tämä tilanne raastaa sydämeni vereslihalle.. Olen monet yöt valvonut itkien kun en ole saanut häneen yhteyttä ja pelkään että hän pettää. Hän on pettänyt aiemminkin, mutta siitä on aikaa jo vuosia. Mitä voin tehdä? Onko mitään mahdollisuutta että hän rakastaa minua yhä? Kuka lyö itkevälle tyttöystävälle luurin korvaan?
Olen niin onneton. Mutta rakastan syvästi.
Olen yrittänyt antaa hänelle tilaa, mutta eikö sitä kaukosuhteessa ole jo muutenkin enemmän kuin tarpeeksi?? Joinakin päivinä hän kertoo että rakastaa minua, joinakin taas ettei hänen mielestään kannata edes yrittää. Olen ihan väsyksissä ja surullinen kun hänen mielensä muuttuu päivittäin. Välittääkö hän enää? Tunnen niin vahvaa yhteenkuuluvuutta hänen kanssaan ja siksi tämä tilanne raastaa sydämeni vereslihalle.. Olen monet yöt valvonut itkien kun en ole saanut häneen yhteyttä ja pelkään että hän pettää. Hän on pettänyt aiemminkin, mutta siitä on aikaa jo vuosia. Mitä voin tehdä? Onko mitään mahdollisuutta että hän rakastaa minua yhä? Kuka lyö itkevälle tyttöystävälle luurin korvaan?
Olen niin onneton. Mutta rakastan syvästi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sinä tiedät mitä rakkaus on. Ihminen joka rakastaa tekee kaikkensa toisen hyväksi. Myös odottaa ja on aina tavoitettavissa jos vain mahdollista. Kertomasi perusteella mies ei arvosta sinua tarpeeksi. Tämä koskee sinua mutta sinun on nähtävä totuus. Sisimmässäsi tiedät sen ja siksi sinulla on paha olla. Pelasta itsesi suhteesta jossa sinua ei rakasteta tarpeeksi. Olen kokenut nuorena tuon saman ja paras tekoni oli irroittautua suhteesta. Se koskee sillä hetkellä ja vielä myöhemminkin, mutta annat itsellesi mahdollisuuden löytää todellisen rakkauden. Kirjoita itsellesi paperille millainen on mies jollaisen toivoisit. Ja toiselle paperille niitä asioita mitä miehessä ei pitäisi olla. Tutki itseäsi onko tuo nykyinen mies rakkautesi arvoinen. Sinä olet rakkauden arvoinen. Kevät ja kesä on tulossa, sinunkin elämääsi.
kiitos viestistäsi, vaikka se ei minulle varsinaisesti ollutkaan. Sanoit asian, jota olen itsekin monesti miettinyt: rakkaus ei satuta. Tällä yksinkertaisella totuudella voi puntaroida suhdettaan, ja jos tuntuu, että sattuu, ei kyse ole rakkaudesta. Moni sydän jäisi särkymättä ja itku itkemättä, jos pysyisi erottamaan itsessään, onko kyse roikkumisesta ja kiinnipitämisestä, tai halusta tulla rakastetuksi vai molemminpuolisesta kiintymyksestä, jossa ei ole sijaa toisen satuttamiselle.
Samoin kävisi, jos uskoisi omaa tunnettaan ja itseään, eikä tekisi itsestään marttyyria rakkauden alttarille. Kun rakkaudesta on kyse, ei siinä ole marttyyreitä, ei epätoivoa, vaan rakkaus todellakin on sitä, että kilvoittelee toinen toistensa palvelemisessa ja hyvän antamisessa. Sääntö lie liian yksinkertainen, ja sitä vielä sumennetaan sillä, että maailman sivu on viestitty siitä kuinka sydän särkyy, kuinka riutuu ja kärsii.
Rakkauden leiman on moni lyönyt suhteeseen liian varhain, jopa turhaan, ja sitten se alkaa, kituminen rakkauden nimissä. Vaikka edelleenkin: rakkaus on rakkautta, ei kidutusta.