Miten suhtaudutte tulevaisuuteen? Onko edessä noin 50 vuotta oman käden kanssa pelehtimistä kunnes seniliteetti vie voiton? Osaatteko kuvitella millaista elämänne on 2060-luvulla? Kauniit nuoret hoitsut kääntelevät teitä hoitolaitoksessa ja taluttavat vessaan. Oma viisari ei enää värähdä mutta saapahan nauttia nuoren naisen kosketuksesta. Katkeruuskin voi unohtua dementian myötä ja voi "muistella" siinä samalla omaa hurjaa nuoruuttaan kun naista kaatui kuin heinää.
Vai olisiko nyt aika toimia kun vielä on mahdollisuuksia?
1. vaihtoehto:
ATM kouluttautuu korkeasti ja yrittää kaikin keinoin kohota yhteiskunnassa. Naista ei kuitenkaan löydy elämään ja stressi ja kasaantuvat huolet uuvuttavat sankarimme. Tuloksena sydäninfarkti ja äkkikuolema 53-vuoden iässä. Rahaa jää paljon jälkeen mutta perillisten puuttuessa ne menevät valtiolle. Valtio käyttää rahat maahanmuuttajien kotouttamiseen.
2. vaihtoehto:
ATM alkaa leikkiä nuoruusvuosina naistenkaatajaa ja sortuu päihdekierteeseen. Hän saattaa saada säälistä joltain lähiräkälän paksubertalta ja on hetken polleaa poikaa. Psyyke kuitenkin pettää lopullisesti viimeistään keski-iän koittaessa ja alamäki on hyvin jyrkkä.
3. vaihtoehto
ATM päättää unohtaa naiset ja pakenee maailmaa luostariin. Elämä on askeettista ja karua. Mietiskely ja rutiinit tasoittavat elämää sopivasti. Silti naisenkaapuu valtaa mielen ajoittain. ATM kuolee köyhänä ja kaikkensa antaneena kunnioitettavassa 91-vuoden iässä.
Millainen on sinun ratkaisusi? Vai seuraatko marttyyrien jalanjälkiä ja lähdet näyttävästi tästä maailmasta? Sitä en ainakaan minä suosittele. Sana on vapaa.
Vai olisiko nyt aika toimia kun vielä on mahdollisuuksia?
1. vaihtoehto:
ATM kouluttautuu korkeasti ja yrittää kaikin keinoin kohota yhteiskunnassa. Naista ei kuitenkaan löydy elämään ja stressi ja kasaantuvat huolet uuvuttavat sankarimme. Tuloksena sydäninfarkti ja äkkikuolema 53-vuoden iässä. Rahaa jää paljon jälkeen mutta perillisten puuttuessa ne menevät valtiolle. Valtio käyttää rahat maahanmuuttajien kotouttamiseen.
2. vaihtoehto:
ATM alkaa leikkiä nuoruusvuosina naistenkaatajaa ja sortuu päihdekierteeseen. Hän saattaa saada säälistä joltain lähiräkälän paksubertalta ja on hetken polleaa poikaa. Psyyke kuitenkin pettää lopullisesti viimeistään keski-iän koittaessa ja alamäki on hyvin jyrkkä.
3. vaihtoehto
ATM päättää unohtaa naiset ja pakenee maailmaa luostariin. Elämä on askeettista ja karua. Mietiskely ja rutiinit tasoittavat elämää sopivasti. Silti naisenkaapuu valtaa mielen ajoittain. ATM kuolee köyhänä ja kaikkensa antaneena kunnioitettavassa 91-vuoden iässä.
Millainen on sinun ratkaisusi? Vai seuraatko marttyyrien jalanjälkiä ja lähdet näyttävästi tästä maailmasta? Sitä en ainakaan minä suosittele. Sana on vapaa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
sadistisen sarjamurhaajan ura? Sitten kun jäisi kiinni, niin voisi oikeudessa esiintyä vailla syyllisyydentunnetta ja sanoa suoraan, että tapoin koska en saanut naista.
Myös Alibiin voisi antaa haastatteluja ja saisi siinä samalla vähän kuuluisuuttakin, ei olisi enää tavis, jota kukaan ei huomaa.
Alemman tason mies ei osaa vielä nuorena kuvitellakkaan sitä vihan, katkeruuden ja turhautuneisuuden määrää joka on kasaantunut sisälle sitten kun on vanhempi AT-mies. Moni varmasti kuvittelee AT-miehuuden olevan joku väliaikainen tila, mutta oikeasti se on life crippling condition, ellei ATM sitten satu äkkirikastumaan ja saamaan naisen joka on hänen rahojensa perässä.
Itse tunnen erään vanhemman viittäkymppiä lähestyvän AT-miehen ja hän on jo mielisairas, äkäinen ja katkera. Naisten onneksi hän ei omista asetta.
"Moni varmasti kuvittelee AT-miehuuden olevan joku väliaikainen tila,"
Niin minä ainakin kuvittelin mutta eipä niitä naisia ole näkynyt.
Älä tyydy rumaan naiseen kuitenkaan, se ei kannata.
Ei niin. Rumalla naisella ei tee mitään.
Siinä taitaa olla munkin tulevaisuuteni.
http://naurunappula.com/267375/olen-jo.jpg
:-)))
"1. vaihtoehto:
ATM kouluttautuu korkeasti ja yrittää kaikin keinoin kohota yhteiskunnassa. Naista ei kuitenkaan löydy elämään ja stressi ja kasaantuvat huolet uuvuttavat sankarimme. Tuloksena sydäninfarkti ja äkkikuolema 53-vuoden iässä. Rahaa jää paljon jälkeen mutta perillisten puuttuessa ne menevät valtiolle. Valtio käyttää rahat maahanmuuttajien kotouttamiseen."
Tässä vaihtoehdossa voi toimia järkevästikin eikä tappaa itseään työllä. Voi nauttia niistä elämän iloista, joita on ahkeruudellaan ansainnut. Jos ei kotinurkilta löydy elämänkumppania, niin voi aina reissailla kaukomailla ja kokea ihania lomaromansseja. Niistä saa taas jaksamista arkeen.
"2. vaihtoehto:
ATM alkaa leikkiä nuoruusvuosina naistenkaatajaa ja sortuu päihdekierteeseen. Hän saattaa saada säälistä joltain lähiräkälän paksubertalta ja on hetken polleaa poikaa. Psyyke kuitenkin pettää lopullisesti viimeistään keski-iän koittaessa ja alamäki on hyvin jyrkkä."
Tämä vaihtoehto on valitettavasti melko yleinen. Sitä tulisi kaikin keinoin välttää. Esimerkiksi pyrkimällä vaihtoehto 1:een järkevästi toteutettuna.
"3. vaihtoehto
ATM päättää unohtaa naiset ja pakenee maailmaa luostariin. Elämä on askeettista ja karua. Mietiskely ja rutiinit tasoittavat elämää sopivasti. Silti naisenkaapuu valtaa mielen ajoittain. ATM kuolee köyhänä ja kaikkensa antaneena kunnioitettavassa 91-vuoden iässä."
Tämä on hyvin epätodennäköinen vaihtoehto. Mahdollinen toki, mutta meidän aikanamme ja yhteiskunnassamme harvinainen. Satoja vuosia sitten ehkä tilanne oli toinen, tai ehkä nykyäänkin jossakin eri kulttuurissa.