"Pakkoruotsi tuo töitä
Monet vastaajat kertovat, että suomalaisilla on ulkomailla hyvä maine. Koikkalaisen mukaan yllättävän monet ovat löytäneet töitä sen takia, että heillä on hyvä kielitaito ja erityisesti siksi, että he puhuvat kahta harvinaista kieltä: suomea ja ruotsia.
– Venäjää, ranskaa tai espanjaa puhuvia on tarjolla muitakin, mutta suomalaiselle työnhakijalle kahden harvinaisen kielen taito voi antaa kilpailuetua muihin työnhakijoihin nähden, hän kertoo."
http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2011/01/13/menestys-ulkomailla-ei-takaa-toita-kotimaassa/2011556/139
Talouselämä: "Pakkoruotsi tuo töitä"
48
987
Vastaukset
- arkinen aherrus
Ruotsi ei tuo muuta kuin kurjuutta ja kärsimystä tavallisen suomalaisen elämään.
- vanha jäärä
Lainaan="– Venäjää, ranskaa tai espanjaa puhuvia on tarjolla muitakin, mutta suomalaiselle työnhakijalle kahden harvinaisen kielen taito voi antaa kilpailuetua muihin työnhakijoihin nähden, hän kertoo."
kannatta kiinittää huomio lauseeseen "kahden harvinaisen kielen taito voi antaa kilpailuetua" Voi Antaa.!
Siis kaikki opiskelemaan englantia, annetaan suru:jen loistaa svärjellään, mutta luulen ettei ne Suomea tai Ruotsia etemäksi pääse..? Täällä on nk.suojatyöpaikat, ja Ruotsissa otetaan töihin lähinnä säälistä. Että oppisivat kunnolla Ruotsin kielen..! Uskomatonta jargonia , lähinnä syy että Suomalaiset pääsee töihin on liittyminen EU:hun ei mikään pakkoruotsi tms. EU:lait antaa mahdollisuuden työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen eli se siitä. luulisi svekkojen olevan tuon takia ympäri eurooppaa töissä jos pakkoruotsia arvostettais noin paljon, onko ne jokainen aikaansa seuraava tietää vastauksen. Pois lukien Ulkoministeriön.? Ulkomaanavun tms. Harsoo taas yritetään kusettaa Suomalaisia..;-)- ei sille muuta voi
Ruotsi on vaan perseestä. Toisaalta asiallisesti hurreihinkin suhtautua.
- huusianna
Ruotsin kieli on este saksan oppimiselle. Ruotsin opiskelu ennen saksan opiskelua pitää kieltää lailla.
Suomalaisen kannattaa opiskella ensin saksa joka paljon vaikeampana kielenä vaatii paljon enmmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa. Jos tekee päinvastoin jää saksan osaaminen huonolle tasolle eikä saksaa ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.
Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa.
Pääministeri Kiviniemi meni vuodeksi vaihto-oppilaaksi Saksaan oppiakseen saksaa ja siksi joutui käymään lukiota vuoden kauemmin. Entä jos hän olisi ruotsin sijaan voinut opiskella saksaa? Vaihto-oppilasvuodet ovat kalliita ja ne paljastavat pakkoruotsin mielettömyyden. Vaihto-oppilasvuodet ovat turhia kun pakkoruotsi poistuu.- dsfasdfasdfasdfasdfa
ja taas huusianalla toi tyhmä väite. eikö toi copy paste om aika kiva .toi on jo nähty ja pommittu kuoppaan
- Mykkebraa
että sitä tankeroruotsia jota suomalaiset "osaavat", ei kehtaa missään käyttää, eikä sillä valtaosa missään aidosti pärjää, ei edes siinä myyttisessä "pohjoismaisessa yhteistyössä".
- se ei vain toimi
"– Venäjää, ranskaa tai espanjaa puhuvia on tarjolla muitakin, mutta suomalaiselle työnhakijalle kahden harvinaisen kielen taito voi antaa kilpailuetua muihin työnhakijoihin nähden, hän kertoo.""
Tämäkin puoli on tietysti olemassa - vaikkei suomalaisilla ole asiaa EU-virkamiehistöön eikä Euroopan suurille markkinoille ainakin kaksikieliset (suomi-ruotsi) voivat hakeutua tällä kielitaidolla tiettyihin hommiin.
Mutta tämä ei ole pakon puolustus. Tämä on osa myyntipuhetta vapaaehtoisen ruotsin puolesta, ehkä niille, joilla on perheen taustan vuoksi mahdollisuus jopa ylläpitää ruotsin taitoa tai halua lähteä Pohjoismaihin.
Ankdam - oikeasti teet hallaa ruotsin kielelle, jos käytät kaiken hyvän, mikä ruotsin kieleen saattaa liittyä, pakon puolustamiseen. Silloin ruotsin kielessä ei tahdota nähdä mitään hyvää, koska pienikin hyvä käytetään pakottamisen perusteena. Se ei vain toimi."Ankdam - oikeasti teet hallaa ruotsin kielelle, jos käytät kaiken hyvän, mikä ruotsin kieleen saattaa liittyä, pakon puolustamiseen. Silloin ruotsin kielessä ei tahdota nähdä mitään hyvää, koska pienikin hyvä käytetään pakottamisen perusteena. Se ei vain toimi."
Minä en ole koskaan ottanut kantaa pakkoruotsin puolesta!! .. en ikinä! enkä tosin sitä vastaankaan. Minua ei pakkoruotsi kiinnosta pätkän vertaa. Ruotsin kielen osaamisen puolesta olen sen sijaan ottanut kantaa usein.
Pakkoruotsi EVVK!
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9597785/47642484- huusianna
Voimme tietysti opettaa suomalaisille eskimo kieltä niin työllisyys on taattu kaikkialla maailmassa.
- ekonomisti.
Erkon puljun pläjäys taas!
Muka suomi ja ruotsi olisivat tärkeämpiä kuin suuret maailmankielet ulkomailla??!!!
Ei voi muuta, kuin nauraa svekojen ajatuksenjuoksulle ja eopätoivoiselle propagandalle. - Jäitä hattuun
Kyllä. Monta sataa suomalaista nuorta on saanut kesätyöpaikan Disneylandista läheltä Pariisia, varmaan osittain sen vuoksi, että puhuvat harvinaisia kieliä kuten suomea ja ruotsia. Muitakin esimerkkejä löytyy, mutta eivät ne koske koko ikäluokkaa.
Kussakin ikäluokassa on n. 55000 nuorta. Nykyisin kaikki opiskelevat ruotsia, mutta tuskinpa kaikki lähtevät ulkomaille töihin, alkavat harjoittaa ulkomaankauppaa Ruotsiin tai aikovat kunnallisvirkamiehiksi pieniin kuntiin Pohjanmaalle. Täytyisi olla muitakin syitä opiskella juuri ruotsia.
Kaikki olemme samaa mieltä, että usean kielen osaaminen on rikkautta. Myös laaja kielivalikoima on rikkautta, ei pidä jäädä ruotsin kielen vangiksi. Ei sinne Disneylandiin pääse ilman suurten kielten osaamista. Maailmassa tarvitaan ruotsin, englannin, saksan, ranskan ja venäjän osaajia - ja meillä tämä on mahdollista saavuttaa vain suunnitelmallisella koulutuspolitiikalla. Espanjan, italian ja kiinan opettajista voi olla jo pulaa.
Koulussa opittu kielitaito unohtuu, ellei sitä käytetä. Kahden vieraan kielen ylläpitäminen on meikäläiselle keskivertoihmiselle ihan riittävän työlästä, kun muutakin tekemistä olisi. (Kaikki 55000/v. eivät toimi tulkkeina tai toimi kansainvälisissä tehtävissä.)
Ei ole kovinkaan radikaali ajatus, jos koulussa edellytetään oppilaan lukevan kahta vierasta kieltä "pitkänä", ja oppilas voisi itse valita nämä kielet. Lukiossa voi sitten täydentää kielivalikoimaa. Kun omassa koulussani kauan soitten opetettiin pitkänä ruotsia, englantia ja saksaa, voisi valinta tapahtua näiden kolmen välillä missä vain. Venäjä ja ranska voisivat olla myös vaihtoehtoina, ja niiden opetusta voidaan lisätä, kun saadaan enemmän opettajia. Lukiossa voi sitten lisätä kolmannen ja neljännen kielen valikoimaan, ts. saksan/ranskan/venäjän ja englannin valinneet voivat ottaa lukiossa ruotsin kolmanneksi kieleksi.
Tiedän, että lahjakkaat ihmiset oppivat vaivatta kymmenisen kieltä ennen 20-vuotispäiväänsä,mutta sukumme ja tuttavamme eivät ole näin lahjakkaita. Meidän on pysyttävä kohtuuden rajoissa. Valinnanmahdollisuuksien hienoinen lisääminen ei merkitse perustuslain kumoamista eikä ruotsinkielisten ajamista mereen, ja Pär Stenbäckin ilmaisema pelko juutalaisvainoihin rinnastettavasta tulevaisuudesta ei pidä paikkaansa.
Tietenkään ei nuori voi etukäteen tietää, muuttaako hän ruotsinkieliselle pikkupaikkakunnalle tai Ruotsiin, missä on 9,5 milj. ruotsia puhuvaa, vai Keski-Eurooppaan jossa on n. 80 milj.saksan puhujaa tai Ranskaan missä kielitaito avaa yhteydet myös suureen osaan Afrikkaa, vai anglosaksiseen tai muuten kansainväliseen maailmaan, missä englanti luo yhteydet miljaardeihin ihmisiin. Venäjän puhujia on yli 100 miljoonaa.
Monessa maassa on kiinnostavampi kulttuuri ja historia kuin Ruotsissa, ruotsinkielisestä Suomesta puhumattakaan. - rieka-leena
Viisi miljoonaa suomalaista lähde maailmalle töihin-onneksi.
Suurimmalle osalle ruotsin kieli jää ajan saatossa yhä kauemmaksi historian hämärään.
Perhana, ihmisen pitää tehdä ihan oikeaakin työtä eikä puhua jumalaista ruotsia!- Svekotusta
että jos osaisi vain kahta todella harvinaista kieltä , vaikkapa inarinsaamea ja kolttasaamea, olisi todellinen haka työmarkkinoilla !
- svekopol
Svekotusta kirjoitti:
että jos osaisi vain kahta todella harvinaista kieltä , vaikkapa inarinsaamea ja kolttasaamea, olisi todellinen haka työmarkkinoilla !
"Pakkoruotsi tuo töitä."
Pitää paikkansa, varsinkin mielenterveyden parissa työskentelevistä on jo nyt huutava pula. Tutkimusten mukaan pakkoruotsi on eniten mielenterveysongelmia tuottava oppiaine koululaisten keskuudessa.
- sanomat eikä elämä
Talouselämä on laadukas julkaisu, mutta Taloussanomat on samoja Erkon pakkoruotsipropagandalehtisiä kuin Hesarikin.
Talouselämä on pakkoruotsista ihan toista mieltä:
http://www.talouselama.fi/uutiset/article425033.ece
"Pakkoruotsi on pian historiaa"Ruotsin osaamisesta valtti
Monien vastaajien mukaan suomalaisilla on ulkomailla hyvä maine eikä ulkomaalaisuus sinänsä ole este työnhaussa. Monet työskentelevät kansainvälisissä yrityksissä ja järjestöissä, joissa monikansallisuus on itsestäänselvyys.
Yllättävän monet ovat löytäneet töitä sen takia, että heillä on hyvä kielitaito ja erityisesti siksi, että he puhuvat kahta harvinaista kieltä: suomea ja ruotsia.
Venäjää, ranskaa tai espanjaa puhuvia on tarjolla muitakin, mutta suomalaiselle työnhakijalle kahden harvinaisen kielen taito voi antaa kilpailuetua muihin työnhakijoihin nähden.
Työntekijänä Euroopassa -kyselytutkimus tehtiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen kysely tehtiin keväällä 2008 ja siihen vastasi runsaat 360 henkilöä.
Jatkokyselyyn kesällä 2010 vastasi näistä henkilöistä uudelleen lähes 200 henkilöä.
Puolet vastaajista oli muuttanut ulkomaille vuoden 2004 jälkeen. Suurin osa vastaajista oli naisia, kävi kokoaikatyössä ja asui pääkaupungissa tai muussa suuressa kaupungissa.
http://www.talouselama.fi/uutiset/article560514.ece"Talouselämä on laadukas julkaisu, mutta Taloussanomat on samoja Erkon pakkoruotsipropagandalehtisiä kuin Hesarikin."
Talouselämä:
"Suomenkielisen on hankala asettua ruotsinkielisen asemaan. Totta on, että suomenruotsalaiset osaavat yleensä hyvin suomea. Hehän puhuvat mitä haluavat, suomenkieliset sitä mitä osaavat. Niinpä on helppo ajatella, etteivät he tarvitse palvelua ruotsinkielellä.
Kaksikielisessä maassa tämä on kuitenkin väärin."
http://www.talouselama.fi/uutiset/article498671.ece- sanomat eikä elämä
Ankdam kirjoitti:
Ruotsin osaamisesta valtti
Monien vastaajien mukaan suomalaisilla on ulkomailla hyvä maine eikä ulkomaalaisuus sinänsä ole este työnhaussa. Monet työskentelevät kansainvälisissä yrityksissä ja järjestöissä, joissa monikansallisuus on itsestäänselvyys.
Yllättävän monet ovat löytäneet töitä sen takia, että heillä on hyvä kielitaito ja erityisesti siksi, että he puhuvat kahta harvinaista kieltä: suomea ja ruotsia.
Venäjää, ranskaa tai espanjaa puhuvia on tarjolla muitakin, mutta suomalaiselle työnhakijalle kahden harvinaisen kielen taito voi antaa kilpailuetua muihin työnhakijoihin nähden.
Työntekijänä Euroopassa -kyselytutkimus tehtiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen kysely tehtiin keväällä 2008 ja siihen vastasi runsaat 360 henkilöä.
Jatkokyselyyn kesällä 2010 vastasi näistä henkilöistä uudelleen lähes 200 henkilöä.
Puolet vastaajista oli muuttanut ulkomaille vuoden 2004 jälkeen. Suurin osa vastaajista oli naisia, kävi kokoaikatyössä ja asui pääkaupungissa tai muussa suuressa kaupungissa.
http://www.talouselama.fi/uutiset/article560514.ece"pakkoruotsin tuovan työtä", kuin ruotsin osaamisen edusta yleensä. Pakkoruotsi kun tunnetusti ei ole edesauttanut ruotsin osaamista.
- sanomat eikä elämä
Ankdam kirjoitti:
"Talouselämä on laadukas julkaisu, mutta Taloussanomat on samoja Erkon pakkoruotsipropagandalehtisiä kuin Hesarikin."
Talouselämä:
"Suomenkielisen on hankala asettua ruotsinkielisen asemaan. Totta on, että suomenruotsalaiset osaavat yleensä hyvin suomea. Hehän puhuvat mitä haluavat, suomenkieliset sitä mitä osaavat. Niinpä on helppo ajatella, etteivät he tarvitse palvelua ruotsinkielellä.
Kaksikielisessä maassa tämä on kuitenkin väärin."
http://www.talouselama.fi/uutiset/article498671.ecesen jopa Ahtisaarikin on jo todennut. Suomi on yksikielinen maa, jossa on muutama alkuperäinen kielivähemmistö, jotka voivat saada palvelua omalla kielellään niillä alueilla, jossa heitä enemmän asuu. Ei kukaan ole lopettamassa ruotsinkielistä palvelua Ahvenanmaalla tai Närpiössä.
sanomat eikä elämä kirjoitti:
"pakkoruotsin tuovan työtä", kuin ruotsin osaamisen edusta yleensä. Pakkoruotsi kun tunnetusti ei ole edesauttanut ruotsin osaamista.
Kyse oli lehden kyhäämästä otsikosta ei minun..
Otsikko olisi jutun sisältö huomioiden nähden voinut olla myös "Ruotsinkielen taidolla töitä".
Jutussa joka siis ei perustunut lehden eikä minun mielipiteeseeni vaan kerrottiin tehdyn tutkimuksen pohjalta ja tutkimukseen haastateltuja siteeraten että maailmanlaajuisesti harvinaisilla ruotsin ja suomenkielen taidolla saa töitä.
Ruotsin kielen opettelemiseen on Suomessa harvinaisen hyvät mahdollisuudet, se kannattaisi hyödyntää.- 11
Ankdam kirjoitti:
"Talouselämä on laadukas julkaisu, mutta Taloussanomat on samoja Erkon pakkoruotsipropagandalehtisiä kuin Hesarikin."
Talouselämä:
"Suomenkielisen on hankala asettua ruotsinkielisen asemaan. Totta on, että suomenruotsalaiset osaavat yleensä hyvin suomea. Hehän puhuvat mitä haluavat, suomenkieliset sitä mitä osaavat. Niinpä on helppo ajatella, etteivät he tarvitse palvelua ruotsinkielellä.
Kaksikielisessä maassa tämä on kuitenkin väärin."
http://www.talouselama.fi/uutiset/article498671.ece"Suomenkielisen on hankala asettua ruotsinkielisen asemaan. Totta on, että suomenruotsalaiset osaavat yleensä hyvin suomea. Hehän puhuvat mitä haluavat, suomenkieliset sitä mitä osaavat. Niinpä on helppo ajatella, etteivät he tarvitse palvelua ruotsinkielellä.
Kaksikielisessä maassa tämä on kuitenkin väärin."
Siis suomenkielisten tulisi opetella ruotsia siksi, jotta jokin periaatteellinen "minulla on oikeus tulla palvelluksi ruotsiksi" tulisi täytettyä montaa kieltä puhuvien ruotsinkielisten kohdalla. Se olisi siis "oikein". Kyllä on sanojen "oikein" ja "väärin" sisältö muuttunut siitä, kun olen ne oppinut.
Jos ruotsinkielisistä osa "puhuu mitä haluaa", niin paljon onnea. Kielivähemmistöillä on usein bonuksena ylimääräinen tai ylimääräisiä kieliä. Läheinen kielisukulaisuus esim. saksaan voi toki auttaa kielen ymmärtämisessä jopa pienin opinnoin. MIssään nimessä sama ei koske suomalaisugrilaista, jolle ruotsin ja saksan kielet saattavat olla jopa keskenään kilpailevia ja sotkea toisiaan. Moni vähemmän kielellisesti lahjakas saattaa sotkea jopa englantia ja ruotsia, jolloin näiden yhtäaikainen opetus peruskoulussa, on ongelma. Meillä ei uskalleta puhua kieltenoppimisen ongelmista, koska virallinen liturgiamme kuuluu, kuten tiedämme, että kaikki oppivat kaiken ja mitä useampaa kieltä opiskelee, sitä parempia tuloksia. Näin siis vain meillä, ei muualla.
Esimerkiksi Ahvenanmaalaisten tai Ruotsissa elävien ruotsikielisten kieliopinnot ovat aivan verrattavissa siihen, mitä suomenkieliset kaipaavat vapaalta kielivalinnalta. Mutta suomenkielisiä edelleen verrataan maan omaan kielivähemmistöön - se on VÄÄRIN, sanan oikeassa merkityksessä. - sanomat eikä elämä
Ankdam kirjoitti:
Kyse oli lehden kyhäämästä otsikosta ei minun..
Otsikko olisi jutun sisältö huomioiden nähden voinut olla myös "Ruotsinkielen taidolla töitä".
Jutussa joka siis ei perustunut lehden eikä minun mielipiteeseeni vaan kerrottiin tehdyn tutkimuksen pohjalta ja tutkimukseen haastateltuja siteeraten että maailmanlaajuisesti harvinaisilla ruotsin ja suomenkielen taidolla saa töitä.
Ruotsin kielen opettelemiseen on Suomessa harvinaisen hyvät mahdollisuudet, se kannattaisi hyödyntää.käytti otsikkoa "pakkoruotsi tuo töitä" toisin kuin Talouselämä. Tämä väiteähän ei tietenkään ole totta, mutta ajaa svenska.nu-erkon asiaa.
Minä kannatan lämpimästi vapaaehtoista laadukasta ruotsin opiskelua maassamme. - sanomat eikä elämä
11 kirjoitti:
"Suomenkielisen on hankala asettua ruotsinkielisen asemaan. Totta on, että suomenruotsalaiset osaavat yleensä hyvin suomea. Hehän puhuvat mitä haluavat, suomenkieliset sitä mitä osaavat. Niinpä on helppo ajatella, etteivät he tarvitse palvelua ruotsinkielellä.
Kaksikielisessä maassa tämä on kuitenkin väärin."
Siis suomenkielisten tulisi opetella ruotsia siksi, jotta jokin periaatteellinen "minulla on oikeus tulla palvelluksi ruotsiksi" tulisi täytettyä montaa kieltä puhuvien ruotsinkielisten kohdalla. Se olisi siis "oikein". Kyllä on sanojen "oikein" ja "väärin" sisältö muuttunut siitä, kun olen ne oppinut.
Jos ruotsinkielisistä osa "puhuu mitä haluaa", niin paljon onnea. Kielivähemmistöillä on usein bonuksena ylimääräinen tai ylimääräisiä kieliä. Läheinen kielisukulaisuus esim. saksaan voi toki auttaa kielen ymmärtämisessä jopa pienin opinnoin. MIssään nimessä sama ei koske suomalaisugrilaista, jolle ruotsin ja saksan kielet saattavat olla jopa keskenään kilpailevia ja sotkea toisiaan. Moni vähemmän kielellisesti lahjakas saattaa sotkea jopa englantia ja ruotsia, jolloin näiden yhtäaikainen opetus peruskoulussa, on ongelma. Meillä ei uskalleta puhua kieltenoppimisen ongelmista, koska virallinen liturgiamme kuuluu, kuten tiedämme, että kaikki oppivat kaiken ja mitä useampaa kieltä opiskelee, sitä parempia tuloksia. Näin siis vain meillä, ei muualla.
Esimerkiksi Ahvenanmaalaisten tai Ruotsissa elävien ruotsikielisten kieliopinnot ovat aivan verrattavissa siihen, mitä suomenkieliset kaipaavat vapaalta kielivalinnalta. Mutta suomenkielisiä edelleen verrataan maan omaan kielivähemmistöön - se on VÄÄRIN, sanan oikeassa merkityksessä.saamelaistan oikeudesta saada palvelua omalla kielellään? Miksi yksi vanha vähemmistö on arvokkaampi kuin toinen vielä vanhempi?
sanomat eikä elämä kirjoitti:
saamelaistan oikeudesta saada palvelua omalla kielellään? Miksi yksi vanha vähemmistö on arvokkaampi kuin toinen vielä vanhempi?
Kielilaki koskee suomea ja ruotsia jonka lisäksi on laissa erikseen säädetty saamen- ja viittomakielisten oikeuksista käyttää vianomaisissa omaa kieltään.
Saamen- ja viittomakielisten kielelliset oikeudet suhteessa viranomaisiin ovat täysin verrannolliset suomen- ja ruotsinkielisten oikeuksiin saada palvelua omalla äidinkielellään.
Samat oikeudet on myös Ruotsissa niillä kielellisillä vähemmistöillä joita sikäläinen kielilaki koskee, eli m.m. suomenkielisillä.
Annettu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2003
Saamen kielilaki
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on osaltaan turvata perustuslaissa säädetty saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
Tässä laissa säädetään saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia.
Tavoitteena on, että saamelaisten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota.
...
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031086- sanomat eikä elämä
Ankdam kirjoitti:
Kielilaki koskee suomea ja ruotsia jonka lisäksi on laissa erikseen säädetty saamen- ja viittomakielisten oikeuksista käyttää vianomaisissa omaa kieltään.
Saamen- ja viittomakielisten kielelliset oikeudet suhteessa viranomaisiin ovat täysin verrannolliset suomen- ja ruotsinkielisten oikeuksiin saada palvelua omalla äidinkielellään.
Samat oikeudet on myös Ruotsissa niillä kielellisillä vähemmistöillä joita sikäläinen kielilaki koskee, eli m.m. suomenkielisillä.
Annettu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2003
Saamen kielilaki
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on osaltaan turvata perustuslaissa säädetty saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
Tässä laissa säädetään saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia.
Tavoitteena on, että saamelaisten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota.
...
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031086niin sinulle varmaan sopii, että ruotsin asema muutetaan vastaavaksi kuin saamen asema?
- lingvist
Ankdam kirjoitti:
Kielilaki koskee suomea ja ruotsia jonka lisäksi on laissa erikseen säädetty saamen- ja viittomakielisten oikeuksista käyttää vianomaisissa omaa kieltään.
Saamen- ja viittomakielisten kielelliset oikeudet suhteessa viranomaisiin ovat täysin verrannolliset suomen- ja ruotsinkielisten oikeuksiin saada palvelua omalla äidinkielellään.
Samat oikeudet on myös Ruotsissa niillä kielellisillä vähemmistöillä joita sikäläinen kielilaki koskee, eli m.m. suomenkielisillä.
Annettu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2003
Saamen kielilaki
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on osaltaan turvata perustuslaissa säädetty saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
Tässä laissa säädetään saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia.
Tavoitteena on, että saamelaisten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota.
...
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031086Suomalaisuuteen ei kuulu pakkoruotsi. Sitä voi tietenkin opiskella, mutta ketään sellaiseen ei pidä pakottaa.
sanomat eikä elämä kirjoitti:
niin sinulle varmaan sopii, että ruotsin asema muutetaan vastaavaksi kuin saamen asema?
Miten suomen ja ruotsin asema lainsäädännöllisesti mielestäsi ratkaisevasti poikkeaa saamen kielen asemasta? Mitä erityisesti tulisi suomen ja ruotsin kielilaissa korjata? Mihin saamenkieliset eivät ole tyytyväisiä?
Kielilaki 6.6.2003/423
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Kansalliskielet
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
2 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia.
Tavoitteena on, että jokaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota.
Viranomainen voi antaa parempaa kielellistä palvelua kuin tässä laissa edellytetään.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423
Saamen kielilaki
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on osaltaan turvata perustuslaissa säädetty saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
Tässä laissa säädetään saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia.
Tavoitteena on, että saamelaisten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031086
Kerropa nyt mitä haluaisit muuttaa tai korjata? Mikä maamme kielilaeissa sinua hiertää?
Mihin saamenkieliset ja kuurot ovat erityisesti tyytymättömiä.- ---
Ankdam kirjoitti:
"Talouselämä on laadukas julkaisu, mutta Taloussanomat on samoja Erkon pakkoruotsipropagandalehtisiä kuin Hesarikin."
Talouselämä:
"Suomenkielisen on hankala asettua ruotsinkielisen asemaan. Totta on, että suomenruotsalaiset osaavat yleensä hyvin suomea. Hehän puhuvat mitä haluavat, suomenkieliset sitä mitä osaavat. Niinpä on helppo ajatella, etteivät he tarvitse palvelua ruotsinkielellä.
Kaksikielisessä maassa tämä on kuitenkin väärin."
http://www.talouselama.fi/uutiset/article498671.ece"Totta on, että suomenruotsalaiset osaavat yleensä hyvin suomea. Hehän puhuvat mitä haluavat, suomenkieliset sitä mitä osaavat. "
Ihmettelisin todella paljon, mikäli suomenruotsalaiset eivät oppisi Suomessa puhumaan hyvää suomea. He ovat jatkuvassa kielikylvyssä täällä ja kuulevat sekä tarvitsevat suomenkieltä arjessaan jatkuvasti. Sama pätee ruotsinsuomalaisiin, he varmaan myös puhuvat hyvää ruotsia, koska ovat samassa tilanteessa Ruotsissa kuin suomenruotsalaiset ovat Suomessa.
Tämän vuoksikaan emme tarvitse enää ylimitoitettua pakkoruotsin opetusta kouluissamme. - 36
Ankdam kirjoitti:
Miten suomen ja ruotsin asema lainsäädännöllisesti mielestäsi ratkaisevasti poikkeaa saamen kielen asemasta? Mitä erityisesti tulisi suomen ja ruotsin kielilaissa korjata? Mihin saamenkieliset eivät ole tyytyväisiä?
Kielilaki 6.6.2003/423
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Kansalliskielet
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
2 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia.
Tavoitteena on, että jokaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota.
Viranomainen voi antaa parempaa kielellistä palvelua kuin tässä laissa edellytetään.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423
Saamen kielilaki
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on osaltaan turvata perustuslaissa säädetty saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
Tässä laissa säädetään saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia.
Tavoitteena on, että saamelaisten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031086
Kerropa nyt mitä haluaisit muuttaa tai korjata? Mikä maamme kielilaeissa sinua hiertää?
Mihin saamenkieliset ja kuurot ovat erityisesti tyytymättömiä.Siis kelpaisiko ruotsinkielisille nyt saamelaisten asema?
- 15
Ankdam kirjoitti:
Miten suomen ja ruotsin asema lainsäädännöllisesti mielestäsi ratkaisevasti poikkeaa saamen kielen asemasta? Mitä erityisesti tulisi suomen ja ruotsin kielilaissa korjata? Mihin saamenkieliset eivät ole tyytyväisiä?
Kielilaki 6.6.2003/423
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Kansalliskielet
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
2 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia.
Tavoitteena on, että jokaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota.
Viranomainen voi antaa parempaa kielellistä palvelua kuin tässä laissa edellytetään.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423
Saamen kielilaki
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on osaltaan turvata perustuslaissa säädetty saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
Tässä laissa säädetään saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia.
Tavoitteena on, että saamelaisten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031086
Kerropa nyt mitä haluaisit muuttaa tai korjata? Mikä maamme kielilaeissa sinua hiertää?
Mihin saamenkieliset ja kuurot ovat erityisesti tyytymättömiä.Saamenkielisillä ei ole missä tahansa Suomessa omakielisiä päiväkoteja, kouluja, yliopistoja eivätkä he voi saada kaikkialla omakielisiä palveluja koska suomalaiset eivät opiskele saamen kieltä eikä sitä vaadita virkamiehiltä.
Heillä ei myöskään ole omakielistä tv-kanavaa eikä juuri omakielisiä lähetyksiä muilla Ylen tv-kanavilla. Saamenkielisen ohjelmatoiminnan pyörittämiseen käytetään huomattavan vähemmän Ylen budjetista kuin ruotsinkielisiin lähetyksiin.
Olisiko, Ankdam, sinun mielestäsi saamelaisilla perusteita valittamiseen, kun he vertaavat asemaansa ruotsinkielisten asemaan Suomessa?
Kenen pitäisi maksaa saamenkielisten lisäoikeudet? 15 kirjoitti:
Saamenkielisillä ei ole missä tahansa Suomessa omakielisiä päiväkoteja, kouluja, yliopistoja eivätkä he voi saada kaikkialla omakielisiä palveluja koska suomalaiset eivät opiskele saamen kieltä eikä sitä vaadita virkamiehiltä.
Heillä ei myöskään ole omakielistä tv-kanavaa eikä juuri omakielisiä lähetyksiä muilla Ylen tv-kanavilla. Saamenkielisen ohjelmatoiminnan pyörittämiseen käytetään huomattavan vähemmän Ylen budjetista kuin ruotsinkielisiin lähetyksiin.
Olisiko, Ankdam, sinun mielestäsi saamelaisilla perusteita valittamiseen, kun he vertaavat asemaansa ruotsinkielisten asemaan Suomessa?
Kenen pitäisi maksaa saamenkielisten lisäoikeudet?” Saamenkielisillä ei ole missä tahansa Suomessa omakielisiä päiväkoteja”
Ei ole meillä ruotsinkielisilläkään mutta aivan kuten meilläkin saamenkielisillä lapsilla on lakisääteinen oikeus saada päivähoitoa ja koulutusta omalla äidinkielellään. Parhaiten se hoituu saamenkielisillä kuten meikäläisilläkin omilla asuinalueillamme.
http://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaalilautakunta/Suomi/Paatos/2010/Sosv_2010-02-09_Soslk_03_Pk/FC45C2C6-BC42-4DFC-BA97-C4AC31D36F7D/Lausunto_kaupunginhallitukselle_valtuutettu_Astrid.pdf
Valtio kouluttaa m.m. saamenkielistä hoitohenkilökuntaa – verovaroilla kuten mutkin koulutukset
http://yle.fi/sapmi/uutiset/2010/10/sodankylassa_alkoi_tiistaina_koulutus_joka_kouluttaa_saamenkielisia_tyontekijoita_hoitoalalle_2036374.html
http://www.oulu.fi/giellagas/tiedostot/AJANKOHTAISTA/MR_saamen_kielt_nettiversio_080210.pdf
” Heillä ei myöskään ole omakielistä tv-kanavaa eikä juuri omakielisiä lähetyksiä muilla Ylen tv-kanavilla.”
FST5-kanavalla lähetetään päivittäin saamenkielistä ohjelmaa, ei kovin paljon tuntia mutta kuitenkin… Jos laskettaisiin prosenttiosuuksia, kuten te netti fennot tykkäätte laskea, niin veikkaanpa että väestöosuuteen rinnastettuna saamelaiset vetävät pitemmän korren.
”Olisiko, Ankdam, sinun mielestäsi saamelaisilla perusteita valittamiseen, kun he vertaavat asemaansa ruotsinkielisten asemaan Suomessa?”
Mistäköhän saamelaisten pitäisi valittaa?
Saamenkielistä yliopistoa he eivät toki ole perustaneet, siihen heillä ovat liian pieni väestöpohja mutta ei sitä mikään estäisi jos he sellaisesta innostuisivat. Saamekieliä puhuu koko pohjoiskalotilla yhteensä n 30 000–40 000 ihmistä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Saamelaiskielet
Vaikkei saamenkielisillä ole omaa yliopistoa niin Rovaniemen Yliopistosta toki löytyy määrätyille aloille kielikiintiöitä saamenkieltä taitaville joilla taataan saamenkielisten opettajien ja muitten virkamiesten saatavuus.
Saamelaisilla on lisäksi huomattavan paljon parempi ja laajempi kulttuuriautonomia kuin meikäläisillä ja valtio tukee saamenkielisiä moninkertaisilla summilla per capita meikäläisiin verrattuna.
http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&task=cat_view&gid=60&Itemid=20
” Kenen pitäisi maksaa saamenkielisten lisäoikeudet?”
Mitä lisäoikeuksia mahdat tarkoittaa? Samediggin kuluista vastaa valtio.
http://www.metsafi-lehti.fi/index.php?page=e2cc335a96bcce76ea6073a86fcb14b- sanomat eikä elämä
Ankdam kirjoitti:
” Saamenkielisillä ei ole missä tahansa Suomessa omakielisiä päiväkoteja”
Ei ole meillä ruotsinkielisilläkään mutta aivan kuten meilläkin saamenkielisillä lapsilla on lakisääteinen oikeus saada päivähoitoa ja koulutusta omalla äidinkielellään. Parhaiten se hoituu saamenkielisillä kuten meikäläisilläkin omilla asuinalueillamme.
http://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaalilautakunta/Suomi/Paatos/2010/Sosv_2010-02-09_Soslk_03_Pk/FC45C2C6-BC42-4DFC-BA97-C4AC31D36F7D/Lausunto_kaupunginhallitukselle_valtuutettu_Astrid.pdf
Valtio kouluttaa m.m. saamenkielistä hoitohenkilökuntaa – verovaroilla kuten mutkin koulutukset
http://yle.fi/sapmi/uutiset/2010/10/sodankylassa_alkoi_tiistaina_koulutus_joka_kouluttaa_saamenkielisia_tyontekijoita_hoitoalalle_2036374.html
http://www.oulu.fi/giellagas/tiedostot/AJANKOHTAISTA/MR_saamen_kielt_nettiversio_080210.pdf
” Heillä ei myöskään ole omakielistä tv-kanavaa eikä juuri omakielisiä lähetyksiä muilla Ylen tv-kanavilla.”
FST5-kanavalla lähetetään päivittäin saamenkielistä ohjelmaa, ei kovin paljon tuntia mutta kuitenkin… Jos laskettaisiin prosenttiosuuksia, kuten te netti fennot tykkäätte laskea, niin veikkaanpa että väestöosuuteen rinnastettuna saamelaiset vetävät pitemmän korren.
”Olisiko, Ankdam, sinun mielestäsi saamelaisilla perusteita valittamiseen, kun he vertaavat asemaansa ruotsinkielisten asemaan Suomessa?”
Mistäköhän saamelaisten pitäisi valittaa?
Saamenkielistä yliopistoa he eivät toki ole perustaneet, siihen heillä ovat liian pieni väestöpohja mutta ei sitä mikään estäisi jos he sellaisesta innostuisivat. Saamekieliä puhuu koko pohjoiskalotilla yhteensä n 30 000–40 000 ihmistä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Saamelaiskielet
Vaikkei saamenkielisillä ole omaa yliopistoa niin Rovaniemen Yliopistosta toki löytyy määrätyille aloille kielikiintiöitä saamenkieltä taitaville joilla taataan saamenkielisten opettajien ja muitten virkamiesten saatavuus.
Saamelaisilla on lisäksi huomattavan paljon parempi ja laajempi kulttuuriautonomia kuin meikäläisillä ja valtio tukee saamenkielisiä moninkertaisilla summilla per capita meikäläisiin verrattuna.
http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&task=cat_view&gid=60&Itemid=20
” Kenen pitäisi maksaa saamenkielisten lisäoikeudet?”
Mitä lisäoikeuksia mahdat tarkoittaa? Samediggin kuluista vastaa valtio.
http://www.metsafi-lehti.fi/index.php?page=e2cc335a96bcce76ea6073a86fcb14bjokaisen virkamiehen pakollinen saamen koe? Jos ei näitä ole, niin saamelaisten olemassa olo on välittömässä vaarassa. Näinhän on sanottu pakkoruotsista ja ruotsinkielisistä.
- sanomat eikä elämä
sanomat eikä elämä kirjoitti:
jokaisen virkamiehen pakollinen saamen koe? Jos ei näitä ole, niin saamelaisten olemassa olo on välittömässä vaarassa. Näinhän on sanottu pakkoruotsista ja ruotsinkielisistä.
Jos 3000 helsinkiläistä käy maistraatissa vaihtamassa äidinkielekseen saamen, niin tuleeko Helsingin jokainen katukyltti olemaan jatkossa myös saamenkielinen?
- valtakielet tuo työt
--- kirjoitti:
"Totta on, että suomenruotsalaiset osaavat yleensä hyvin suomea. Hehän puhuvat mitä haluavat, suomenkieliset sitä mitä osaavat. "
Ihmettelisin todella paljon, mikäli suomenruotsalaiset eivät oppisi Suomessa puhumaan hyvää suomea. He ovat jatkuvassa kielikylvyssä täällä ja kuulevat sekä tarvitsevat suomenkieltä arjessaan jatkuvasti. Sama pätee ruotsinsuomalaisiin, he varmaan myös puhuvat hyvää ruotsia, koska ovat samassa tilanteessa Ruotsissa kuin suomenruotsalaiset ovat Suomessa.
Tämän vuoksikaan emme tarvitse enää ylimitoitettua pakkoruotsin opetusta kouluissamme.Oikein mustalla ja isoin kirjaimin "Pakkoruotsi tuo töitä". Näin suomalaisia aivopestään jatkuvasti mediassa.
- 29
Ankdam kirjoitti:
” Saamenkielisillä ei ole missä tahansa Suomessa omakielisiä päiväkoteja”
Ei ole meillä ruotsinkielisilläkään mutta aivan kuten meilläkin saamenkielisillä lapsilla on lakisääteinen oikeus saada päivähoitoa ja koulutusta omalla äidinkielellään. Parhaiten se hoituu saamenkielisillä kuten meikäläisilläkin omilla asuinalueillamme.
http://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaalilautakunta/Suomi/Paatos/2010/Sosv_2010-02-09_Soslk_03_Pk/FC45C2C6-BC42-4DFC-BA97-C4AC31D36F7D/Lausunto_kaupunginhallitukselle_valtuutettu_Astrid.pdf
Valtio kouluttaa m.m. saamenkielistä hoitohenkilökuntaa – verovaroilla kuten mutkin koulutukset
http://yle.fi/sapmi/uutiset/2010/10/sodankylassa_alkoi_tiistaina_koulutus_joka_kouluttaa_saamenkielisia_tyontekijoita_hoitoalalle_2036374.html
http://www.oulu.fi/giellagas/tiedostot/AJANKOHTAISTA/MR_saamen_kielt_nettiversio_080210.pdf
” Heillä ei myöskään ole omakielistä tv-kanavaa eikä juuri omakielisiä lähetyksiä muilla Ylen tv-kanavilla.”
FST5-kanavalla lähetetään päivittäin saamenkielistä ohjelmaa, ei kovin paljon tuntia mutta kuitenkin… Jos laskettaisiin prosenttiosuuksia, kuten te netti fennot tykkäätte laskea, niin veikkaanpa että väestöosuuteen rinnastettuna saamelaiset vetävät pitemmän korren.
”Olisiko, Ankdam, sinun mielestäsi saamelaisilla perusteita valittamiseen, kun he vertaavat asemaansa ruotsinkielisten asemaan Suomessa?”
Mistäköhän saamelaisten pitäisi valittaa?
Saamenkielistä yliopistoa he eivät toki ole perustaneet, siihen heillä ovat liian pieni väestöpohja mutta ei sitä mikään estäisi jos he sellaisesta innostuisivat. Saamekieliä puhuu koko pohjoiskalotilla yhteensä n 30 000–40 000 ihmistä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Saamelaiskielet
Vaikkei saamenkielisillä ole omaa yliopistoa niin Rovaniemen Yliopistosta toki löytyy määrätyille aloille kielikiintiöitä saamenkieltä taitaville joilla taataan saamenkielisten opettajien ja muitten virkamiesten saatavuus.
Saamelaisilla on lisäksi huomattavan paljon parempi ja laajempi kulttuuriautonomia kuin meikäläisillä ja valtio tukee saamenkielisiä moninkertaisilla summilla per capita meikäläisiin verrattuna.
http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&task=cat_view&gid=60&Itemid=20
” Kenen pitäisi maksaa saamenkielisten lisäoikeudet?”
Mitä lisäoikeuksia mahdat tarkoittaa? Samediggin kuluista vastaa valtio.
http://www.metsafi-lehti.fi/index.php?page=e2cc335a96bcce76ea6073a86fcb14bMutta miten valtio voi taata oikeudet saamenkielisille, kun suomen kansa ei opiskele kouluissa saamea? Palvelevatko saamenkieliset itse toinen toistaan? Onko jossain järjestetty vain 1-2 saamenkeiliselle lapselle omakielistä peruskouluopetusta? Miten se on onnistunut, kun esim Etelä-Suomesta ei löydy saamentaitoisia opettajia?
Silti sinulla ruotsinkielisenä on otsaa sanoa "Mistäköhän saamelaisten pitäisi valittaa?"
Miksi te ruotsinkieliset niin kovasti melskaatte, että koko ruotsinkielisyys on Suomessa uhattuna, jos pakkoruotsin opiskelu lopetetaan.
"Saamenkielistä yliopistoa he eivät toki ole perustaneet, siihen heillä ovat liian pieni väestöpohja mutta ei sitä mikään estäisi jos he sellaisesta innostuisivat."
Heidän innostuksestaanko se onkin vain ollut kiinni? Millä rahalla, kenen on se kustannettava? Ovatko Wallin tai Biudet ajaneet asiaa? Onko Pohjoismaiden Neuvosto tehnyt jotain asian hyväksi?
Joka päivä eri kanavilta tulee Norden-propagandaa, mutta juuri koskaan ei silmiini osu saamenkielistä ohjelmaa vaikka väität:
"FST5-kanavalla lähetetään päivittäin saamenkielistä ohjelmaa, ei kovin paljon tuntia mutta kuitenkin… Jos laskettaisiin prosenttiosuuksia, kuten te netti fennot tykkäätte laskea, niin veikkaanpa että väestöosuuteen rinnastettuna saamelaiset vetävät pitemmän korren. "
"Saamelaisilla on lisäksi huomattavan paljon parempi ja laajempi kulttuuriautonomia kuin meikäläisillä ja valtio tukee saamenkielisiä moninkertaisilla summilla per capita meikäläisiin verrattuna."
Suomen "valtio tukee", "valtio vastaa kuluista" , noin sinä sumeilematta edellytät, että 5 milj suomenkielisen on kustannettava moninkertaiset palvelut kaikillä elämänaloilla. Saamenkielisiä kohtaan tunnen myötätuntoa, ja heitä haluan tukea, mutta minun on mahdotonta ymmärtää, että meidän on kustannettava ruotsinkielisyyden ylläpitäminen, kun se ei edes ole mitenkään uhattuna, vaan on paljon tukevammalla pohjalla, kun sen takana on isompi ja varakkaampi maa Ruotsi.
Ruotsinkielisillä on tietenkin oltava normaalit kansalaisoikeudet, mutta mitään erityistä lisää ei kenellekään pidä Suomessa maksaa siitä, että joku puhuu ruotsia. Ruotsinkieliset selviävät ihan hyvin ilman suomenkielisten ylimitoitettuja uhrauksia heidän hyväkseen. - Nettisuom. (-fenno)
Ankdam kirjoitti:
” Saamenkielisillä ei ole missä tahansa Suomessa omakielisiä päiväkoteja”
Ei ole meillä ruotsinkielisilläkään mutta aivan kuten meilläkin saamenkielisillä lapsilla on lakisääteinen oikeus saada päivähoitoa ja koulutusta omalla äidinkielellään. Parhaiten se hoituu saamenkielisillä kuten meikäläisilläkin omilla asuinalueillamme.
http://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaalilautakunta/Suomi/Paatos/2010/Sosv_2010-02-09_Soslk_03_Pk/FC45C2C6-BC42-4DFC-BA97-C4AC31D36F7D/Lausunto_kaupunginhallitukselle_valtuutettu_Astrid.pdf
Valtio kouluttaa m.m. saamenkielistä hoitohenkilökuntaa – verovaroilla kuten mutkin koulutukset
http://yle.fi/sapmi/uutiset/2010/10/sodankylassa_alkoi_tiistaina_koulutus_joka_kouluttaa_saamenkielisia_tyontekijoita_hoitoalalle_2036374.html
http://www.oulu.fi/giellagas/tiedostot/AJANKOHTAISTA/MR_saamen_kielt_nettiversio_080210.pdf
” Heillä ei myöskään ole omakielistä tv-kanavaa eikä juuri omakielisiä lähetyksiä muilla Ylen tv-kanavilla.”
FST5-kanavalla lähetetään päivittäin saamenkielistä ohjelmaa, ei kovin paljon tuntia mutta kuitenkin… Jos laskettaisiin prosenttiosuuksia, kuten te netti fennot tykkäätte laskea, niin veikkaanpa että väestöosuuteen rinnastettuna saamelaiset vetävät pitemmän korren.
”Olisiko, Ankdam, sinun mielestäsi saamelaisilla perusteita valittamiseen, kun he vertaavat asemaansa ruotsinkielisten asemaan Suomessa?”
Mistäköhän saamelaisten pitäisi valittaa?
Saamenkielistä yliopistoa he eivät toki ole perustaneet, siihen heillä ovat liian pieni väestöpohja mutta ei sitä mikään estäisi jos he sellaisesta innostuisivat. Saamekieliä puhuu koko pohjoiskalotilla yhteensä n 30 000–40 000 ihmistä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Saamelaiskielet
Vaikkei saamenkielisillä ole omaa yliopistoa niin Rovaniemen Yliopistosta toki löytyy määrätyille aloille kielikiintiöitä saamenkieltä taitaville joilla taataan saamenkielisten opettajien ja muitten virkamiesten saatavuus.
Saamelaisilla on lisäksi huomattavan paljon parempi ja laajempi kulttuuriautonomia kuin meikäläisillä ja valtio tukee saamenkielisiä moninkertaisilla summilla per capita meikäläisiin verrattuna.
http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&task=cat_view&gid=60&Itemid=20
” Kenen pitäisi maksaa saamenkielisten lisäoikeudet?”
Mitä lisäoikeuksia mahdat tarkoittaa? Samediggin kuluista vastaa valtio.
http://www.metsafi-lehti.fi/index.php?page=e2cc335a96bcce76ea6073a86fcb14bAnkdam näin: "Vaikkei saamenkielisillä ole omaa yliopistoa niin Rovaniemen Yliopistosta toki löytyy määrätyille aloille kielikiintiöitä saamenkieltä taitaville joilla taataan saamenkielisten opettajien ja muitten virkamiesten saatavuus."
Ankdamin, joka on omaksumansa oikeinkirjoituksen kautta määritellyt itsensä "netti fennoksi", täytyy hyväksyä lainatun tekstinsä perusteella vain ruotsinkielisten kouluttaminen virkamiehiksi ruotsinkielisten tarpeiksi, kuten vain ruotsinkielisistä koulutetaan opettajiakin ruotsinkielisille. RKP ei tunnetusti ole vaatinut suomenkielisiä kouluttautumaan ruotsinkielisten koulujen opettajiksi, mutta kaikkien suomenkielisten korkeakouluopiskelijoiden virkamiesruotsista se ei hevin luovu.
- 7
Onko Ruotsin elinkeinoelämän johto ehdottanut ruotsalaisille lisää suomen opiskelua, jos se merkitsee ulkomailla yllättäviä työmahdollisuuksia? Ankdam, anna linkki, jos sinulla on asiasta tietoa
- menkää nyt töihin
että täällä on vaan peräkammarin poikia pullo kädessä. No vähän väläystä liikemaailmasta- euroopassa pohjola nähdään yhtenä alueena - jos puhut skandinaavia ja suomea olet paljon vahvemmilla kuin englantia sönköttävä "Osaaja". Näin se vaan on..
- norge legion
menkää nyt töihin kirjoitti:
että täällä on vaan peräkammarin poikia pullo kädessä. No vähän väläystä liikemaailmasta- euroopassa pohjola nähdään yhtenä alueena - jos puhut skandinaavia ja suomea olet paljon vahvemmilla kuin englantia sönköttävä "Osaaja". Näin se vaan on..
Eiköhän ne "englantilaiset" BAE osaajat rakentaneet Ruotsin puollustusvoimien paskan kaluston!
- 30
Kerro nyt jo, Ankdam, onko Ruotsin elinkeinoelämä kehoittanut ruotsalaisia opiskelemaan harvinaista kieltä, suomea, perustellen että ruotsi-suomi -kielitaito tuo töitä ruotsalaisnuorille ja tuo heille kilpailuedun muihin työnhakijoihin nähden.
Entä onko Ruotsin kuningas tai edes joku puolueen puheenjohtaja, kertonut kansalleen, että kaksikielisyys on rikkautta ja siihen kannattaa pyrkiä myös Ruotsissa?"Entä onko Ruotsin kuningas tai edes joku puolueen puheenjohtaja, kertonut kansalleen, että kaksikielisyys on rikkautta ja siihen kannattaa pyrkiä myös Ruotsissa? "
Miksi olisi? Pitääkö netti fennolle kaikki kertoa tikkukirjaimin ja vääntää varmuuden vuoksi vielä rautalangasta? Ruotsissahan löytyy näitä suomen ja ruotsin taitajia ruosujen keskuudesta paljonkin ja Ruotsista on myös moni suomenruotsalainen löytänyt kaksikelisyytensä ansiosta hyvän työpaikan.
Kaksikieliset porskuttavat myös Ahvenanmaalla jossa kaikki paikalliset eivät osaa suomea.
Linkittämäni juttu ei ollut kenenkään mielipide, ei minun eikä Talouselämä- tai Taloussanomat-lehden vaan jutussa siteerattiin ulkomailla työskenteleviä suomalaisia jotka ovat sen ruotsin osaamisen hyödyn hoksanneet ihan itse. Kyseiset ulkomailla työskentelevät nuoret joita tutkimukseen haastateltiin oli todennut sen että moni heistä on saanut hyvän duunipaikan, ei siksi koska osaavat englantia (tai saksaa tai ranskaa) vaan koska osaavat lisäksi suomea ja ruotsia.
Minä en argumentoi pakkoruotsin puolesta, sen kanssa saat tehdä ihan mitä itse lystäät, minä argumentoin sitä väitettä vastaan etteikö muka ruotsin kielen taidosta ole mitään hyötyä.
Omakohtaisten kokemusteni perusteella voin todeta että englannin-, saksan ja ranskan osaamisesta minulle ei ole koskaan maksettu mitään ylimääräistä mutta sen sijaan ruotsin ja suomen kielen taidostani minulla on ollut merkittävää taloudellista hyötyä ja sen lisäksi kaikkein eniten taloudellista hyötyä minulla on ollut erään harvinaisen kielen osaamisesta jonka taidon olen opiskellut koulun jälkeen ihan itse, omalla vapaa-ajallani. Olen omassa työelämässäni puhunut sekä ruotsia että suomea joka ikinen päivä.- Jäitä hattuun
Ankdam kirjoitti:
"Entä onko Ruotsin kuningas tai edes joku puolueen puheenjohtaja, kertonut kansalleen, että kaksikielisyys on rikkautta ja siihen kannattaa pyrkiä myös Ruotsissa? "
Miksi olisi? Pitääkö netti fennolle kaikki kertoa tikkukirjaimin ja vääntää varmuuden vuoksi vielä rautalangasta? Ruotsissahan löytyy näitä suomen ja ruotsin taitajia ruosujen keskuudesta paljonkin ja Ruotsista on myös moni suomenruotsalainen löytänyt kaksikelisyytensä ansiosta hyvän työpaikan.
Kaksikieliset porskuttavat myös Ahvenanmaalla jossa kaikki paikalliset eivät osaa suomea.
Linkittämäni juttu ei ollut kenenkään mielipide, ei minun eikä Talouselämä- tai Taloussanomat-lehden vaan jutussa siteerattiin ulkomailla työskenteleviä suomalaisia jotka ovat sen ruotsin osaamisen hyödyn hoksanneet ihan itse. Kyseiset ulkomailla työskentelevät nuoret joita tutkimukseen haastateltiin oli todennut sen että moni heistä on saanut hyvän duunipaikan, ei siksi koska osaavat englantia (tai saksaa tai ranskaa) vaan koska osaavat lisäksi suomea ja ruotsia.
Minä en argumentoi pakkoruotsin puolesta, sen kanssa saat tehdä ihan mitä itse lystäät, minä argumentoin sitä väitettä vastaan etteikö muka ruotsin kielen taidosta ole mitään hyötyä.
Omakohtaisten kokemusteni perusteella voin todeta että englannin-, saksan ja ranskan osaamisesta minulle ei ole koskaan maksettu mitään ylimääräistä mutta sen sijaan ruotsin ja suomen kielen taidostani minulla on ollut merkittävää taloudellista hyötyä ja sen lisäksi kaikkein eniten taloudellista hyötyä minulla on ollut erään harvinaisen kielen osaamisesta jonka taidon olen opiskellut koulun jälkeen ihan itse, omalla vapaa-ajallani. Olen omassa työelämässäni puhunut sekä ruotsia että suomea joka ikinen päivä.Oikeuskanslerikin vaatii, että poliisin on käytettävä ruotsia, kun yrittää hillitä 40-päistä juopunutta nuorisojoukkoa, jos joukossa on yksikin ruotsinkielinen. Tästä on tuore esimerkki Espoosta, missä naapurit soittivat poliisit paikalle, kun eivät enää kestäneet kuulla nuorisojoukon menoa viereisessä talossa.
Poliisit ovat sitä mieltä, että maahanmuuttajilla on parempi tilannetaju kuin ruotsinkielisillä, ja kuten sanottu, oikeuskansleri on samaa mieltä ruotsinkielisten vajaasta tilannetajusta, ja vaatii sen vuoksi poliiseja lausumaan rauhoittavat sanansa ruotsiksi ennen kuin vie pahimmat vastaanhangoittelijat putkaan.
Olet oikeassa, Ankdam. Ruotsinkielisillä on oikeus omakieliseen kulttuuriinsa. - 35
Ankdam kirjoitti:
"Entä onko Ruotsin kuningas tai edes joku puolueen puheenjohtaja, kertonut kansalleen, että kaksikielisyys on rikkautta ja siihen kannattaa pyrkiä myös Ruotsissa? "
Miksi olisi? Pitääkö netti fennolle kaikki kertoa tikkukirjaimin ja vääntää varmuuden vuoksi vielä rautalangasta? Ruotsissahan löytyy näitä suomen ja ruotsin taitajia ruosujen keskuudesta paljonkin ja Ruotsista on myös moni suomenruotsalainen löytänyt kaksikelisyytensä ansiosta hyvän työpaikan.
Kaksikieliset porskuttavat myös Ahvenanmaalla jossa kaikki paikalliset eivät osaa suomea.
Linkittämäni juttu ei ollut kenenkään mielipide, ei minun eikä Talouselämä- tai Taloussanomat-lehden vaan jutussa siteerattiin ulkomailla työskenteleviä suomalaisia jotka ovat sen ruotsin osaamisen hyödyn hoksanneet ihan itse. Kyseiset ulkomailla työskentelevät nuoret joita tutkimukseen haastateltiin oli todennut sen että moni heistä on saanut hyvän duunipaikan, ei siksi koska osaavat englantia (tai saksaa tai ranskaa) vaan koska osaavat lisäksi suomea ja ruotsia.
Minä en argumentoi pakkoruotsin puolesta, sen kanssa saat tehdä ihan mitä itse lystäät, minä argumentoin sitä väitettä vastaan etteikö muka ruotsin kielen taidosta ole mitään hyötyä.
Omakohtaisten kokemusteni perusteella voin todeta että englannin-, saksan ja ranskan osaamisesta minulle ei ole koskaan maksettu mitään ylimääräistä mutta sen sijaan ruotsin ja suomen kielen taidostani minulla on ollut merkittävää taloudellista hyötyä ja sen lisäksi kaikkein eniten taloudellista hyötyä minulla on ollut erään harvinaisen kielen osaamisesta jonka taidon olen opiskellut koulun jälkeen ihan itse, omalla vapaa-ajallani. Olen omassa työelämässäni puhunut sekä ruotsia että suomea joka ikinen päivä.Jos lehdessä olisi kysytty, olisiko jollekin ollut hyötyä esim italian tai espanjan tai venäjän tai kiinan tai japanin jne kielen osaamisesta, moni olisi taatusti vastannut, että he olisivat sitä kautta myös voineet saada hyvän duunipaikan.
Ankdamin väite ei tee ruotsin kieltä yhtään tärkeämmäksi kuin muitakaan kieliä. Globaalissa maailmassa käydään kauppaa monien eri kielialueiden kanssa ja on suurta typeryyttä jättää koko kansamme pienten kielten vangiksi tänne pohjolan perukoille.
Ruotsin kielen pakollisuus on ehdottomasti poistettava Suomen kouluista ja virkavaatimuksista. Se aiheuttaa suurta vahinkoa Suomen kansantaloudelle ja kulttuurille - Nettisuom. (-fenno)
Ankdam kirjoitti:
"Entä onko Ruotsin kuningas tai edes joku puolueen puheenjohtaja, kertonut kansalleen, että kaksikielisyys on rikkautta ja siihen kannattaa pyrkiä myös Ruotsissa? "
Miksi olisi? Pitääkö netti fennolle kaikki kertoa tikkukirjaimin ja vääntää varmuuden vuoksi vielä rautalangasta? Ruotsissahan löytyy näitä suomen ja ruotsin taitajia ruosujen keskuudesta paljonkin ja Ruotsista on myös moni suomenruotsalainen löytänyt kaksikelisyytensä ansiosta hyvän työpaikan.
Kaksikieliset porskuttavat myös Ahvenanmaalla jossa kaikki paikalliset eivät osaa suomea.
Linkittämäni juttu ei ollut kenenkään mielipide, ei minun eikä Talouselämä- tai Taloussanomat-lehden vaan jutussa siteerattiin ulkomailla työskenteleviä suomalaisia jotka ovat sen ruotsin osaamisen hyödyn hoksanneet ihan itse. Kyseiset ulkomailla työskentelevät nuoret joita tutkimukseen haastateltiin oli todennut sen että moni heistä on saanut hyvän duunipaikan, ei siksi koska osaavat englantia (tai saksaa tai ranskaa) vaan koska osaavat lisäksi suomea ja ruotsia.
Minä en argumentoi pakkoruotsin puolesta, sen kanssa saat tehdä ihan mitä itse lystäät, minä argumentoin sitä väitettä vastaan etteikö muka ruotsin kielen taidosta ole mitään hyötyä.
Omakohtaisten kokemusteni perusteella voin todeta että englannin-, saksan ja ranskan osaamisesta minulle ei ole koskaan maksettu mitään ylimääräistä mutta sen sijaan ruotsin ja suomen kielen taidostani minulla on ollut merkittävää taloudellista hyötyä ja sen lisäksi kaikkein eniten taloudellista hyötyä minulla on ollut erään harvinaisen kielen osaamisesta jonka taidon olen opiskellut koulun jälkeen ihan itse, omalla vapaa-ajallani. Olen omassa työelämässäni puhunut sekä ruotsia että suomea joka ikinen päivä.Oikeinkirjoituksensa perusteella itsensä "netti fennoksi" määritellyt Ankdam näin: "Pitääkö netti fennolle kaikki kertoa tikkukirjaimin ja vääntää varmuuden vuoksi vielä rautalangasta? Ruotsissahan löytyy näitä suomen ja ruotsin taitajia ruosujen keskuudesta paljonkin ja Ruotsista on myös moni suomenruotsalainen löytänyt kaksikelisyytensä ansiosta hyvän työpaikan."
Kun Ruotsissa Ankdamin tietojen mukaan riittää suomen ja ruotsin taitajia ilman, että siellä suomenkieliset saavat koulutusta omalla kielellään tai että enemmistöllä on pakkosuomen opiskelu taakkanaan, sitä suuremmalla syyllä Suomen tarpeiksi ruotsia ja suomea osaavia riittää Ankdamin omista joukoista. Niinpä siis 5 miljoonaa suomalaista ainakin Ankdam vapauttaisi opiskelemaan muita tarpeellisia kieliä kuin ruotsia: yhdet saksaa, toiset ranskaa; yhdet venäjää, toiset espanjaa; yhdet kiinaa, toiset viroa tai - ruotsia... Se hyvä puoli tässä Andamissa on pakkoruotsittajiin verrattuna.
- Pakkoruotsi-Rkp
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maakuntalehdet Pakkoruotsi ei innosta kaakkoissuomalaisia/1135262508948
http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/uutiskommentti/article549908.ece?s=l&wtm=-20122010
Pakkoruotsin voisi korvata vapaalla pakkokielellä. Pakollisen ruotsinopetuksen suosio on alamaissa Kaakkois-Suomessa, selviää Sanoma Lehtimedian Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta.
Yli puolet vastanneista kaakkoissuomalaisista vastustaa pakkoruotsia ja vain 14 prosenttia kannattaa sitä. Kolmannes vastanneista haluaisi ruotsin opetuksen vaihtoehdoksi pakkovenäjän.
Ruotsi on toki kasvanut tänä vuonna Suomen suurimmaksi kauppakumppaniksi viennin kannalta. Jatkossa kasvu tulee kuitenkin idästä, Venäjältä ja Kiinasta. Näistä jälkimmäisen osuus Suomen viennistä kohoaa todennäköisesti jo ensi vuonna ohi Yhdysvaltain osuuden
http://www.talouselama.fi/uutiset/article425033.ece
Pakkoruotsi on pian historiaa
Kielikoulutus tarvitsee remontin, vaatii Elinkeinoelämän keskusliitto. Suomeksi vaatimus tarkoittaa, että EK haluaa pakkoruotsin pois kouluista.- Änkyrä-Wallin
Wallinin änkyrälinja - entinen vaasalainen Ehrnroothin antikekkoslaisuuden kannattaja -
ajoi Rkp:n marginaaliin, ulos hallituksesta 2011 ja ulos eduskunnasta 2015. Saa nähdä, kuinka kauan vaasalaiset pitävät häntä yllä, joko loppuu eduskuntapaikat vaaleissa 2019???
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/108298-verkkouutiset-keskusta-yllatti-stefan-wallinin
SUMUA SILMIIN
http://www.hs.fi/keskustelu/aihealue/Mielipide/ketju/5701739/?viesti=5704243
Peräti kolme meitä karjalaa vääntäviä tolloja sivistyneempää ruotsinkielistä herrasmiestä ( Karlsson, Meinander, Lax ) heittää heti aamuksi sumua silmiin. Ruotsin kielen pakollinen opettamisvelvollisuus ( ei siis oppimisvelvollisuus ) määrää muka sen " mihin kulttuuriin ja talouteen haluamme kuulua".
http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2010/10/07/Pakkoruotsi on kallista ja turhaa/201039778892/69
http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1312393/tiedatteko_miko_on_se_juttu_joka_pakkoruotsissa_ar
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=421926
Perussuomalaiset äänetävät pakkoruotsin ulos Suomen peruskoulusta. Perussuomalaiset on puolueena selvästi sanoutunut irti pakkoruotsista. 85% kansalaisista on samaa mieltä.
- huusianna
vaan että työttömyysavustuksia korotetaan reippaasti !
- t.a.p.
Pakkoruotsi tuo turhaa. BKT kasvaa ja maa vain köyhtyy.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työeläkeloisinta Suomen suurin talousongelma
Työeläkeloisinta maksaa vuodessa lähes 40 miljardia euroa, josta reilut 28 miljardia on pois palkansaajien ostovoimasta.1542079Israel euroviisujen 2.
Israel sai taas eniten yleisöääniä. Suomesta täydet 12 pistettä, poliittinen ”ammattiraati” antoi 0 pistettä. Hyvä Is3081779- 931577
Euroviisut ei enää niin musiikkikilpailu?
Kappaleiden taso ei enää ole mikä sijoituksen ratkaisee.Eikö kukaan ihmettele että Israel pärjää lähes joka vuosi kisois801241Mun mielestäni on tosi loukkaavaa
Nainen, että luulet palatan typeriä, sekavia ja ilkeitä viestejä mun kirjoittamiksi. Mä en ole katkera, epätoivoinen, ra2001220- 671160
- 251091
- 481027
Rakas nainen ymmärsin
Että minun pitää pitää kiinni sinusta. Haluan, että sä olet onnellinen. Olet mulle se oikea ja mä sulle. Rakastan Sua yl73976Maalaisliiton nuorilta paljon puhuva idea
Taas vongataan lisää tukea... kehdosta hautaan! Maalaisliiton nuoret aka Keskustanuoret haluaa Suomeen valtiollisen dei24972