Miten pitää sanoa mukavalle työkaverille, että koen hänen käytöksensä ahdistavana?
Olen ollut tilanteissa, joissa hän on astunut eteeni, tullut liian lähelle ja liian usein, kuten kumartunut pyyhkäisemään hiuksia silmiltäni tai tullut ihan lähelle viereeni tilanteissa, jossa muut odottavat kauempana esim. odottavat että ojennan heille tulostamani kopion.
Minua ahdistaa nämä tilanteet, vaikka pidän hänestä kovasti (mutten yhtään seksuaalisesti). Joudun raivon valtaan sisäisesti ja minun tekee mieli sähähtää: Kauemmaksi! Irti minusta!
Mitä minun pitäisi tässä tilanteessa tehdä? Tekeeköhän sen tarkoituksella? Tajuuako hän etten pidä näistä tilanteista? Miten kerron selkeästi ja ystävällisesti, että sen on loputtava? Miten ilmaisen itseni, ettei hän ei pitäisi minua hulluuden raivonpuuskan saaneena naisena? Millainen olisi sopivan humoristinen rajanvedon ilmaisu minun reviirini rajoista? Millaisia kokemuksia, tai mitä olette itse kokeneet vastaavissa tilanteissa?
Olen ollut tilanteissa, joissa hän on astunut eteeni, tullut liian lähelle ja liian usein, kuten kumartunut pyyhkäisemään hiuksia silmiltäni tai tullut ihan lähelle viereeni tilanteissa, jossa muut odottavat kauempana esim. odottavat että ojennan heille tulostamani kopion.
Minua ahdistaa nämä tilanteet, vaikka pidän hänestä kovasti (mutten yhtään seksuaalisesti). Joudun raivon valtaan sisäisesti ja minun tekee mieli sähähtää: Kauemmaksi! Irti minusta!
Mitä minun pitäisi tässä tilanteessa tehdä? Tekeeköhän sen tarkoituksella? Tajuuako hän etten pidä näistä tilanteista? Miten kerron selkeästi ja ystävällisesti, että sen on loputtava? Miten ilmaisen itseni, ettei hän ei pitäisi minua hulluuden raivonpuuskan saaneena naisena? Millainen olisi sopivan humoristinen rajanvedon ilmaisu minun reviirini rajoista? Millaisia kokemuksia, tai mitä olette itse kokeneet vastaavissa tilanteissa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vaikka sanoisit hänelle aivan suoraan.
Itse olin hyvin kiusallisessa tilanteessa hiljattain, olin yksin liikeessä kun vartija tuli juttelemaan aina kun olin yksin.
Hän seurasi kun ei ollut asiakkita ja saapui heti paikalle.
Lopulta sanoin miehelle, ettn tarvitse hänen seuraans hiljaina hetkinä.
Kun sanoo suoraan, mutta asiallisesti se rauhoittaa kummasti lähelle pyrkivät miehet.
Meillä on kyllä on kyllä paljon mielenkiitoisia aihepiirejä keskuteluissamme, muttei hän näytä ymmärtävän sitä että minulla on kiire työssäni, silloin kun olen sanonut suoraan sen.
Millä tavalla tavalla hän ymmärtäisi paremmin, että hänen pitäisi silloin poistua lyhyen jutustelun jälkeen?
Onpa se sitten ihastunut tai ei muuten ymmärrä suomalaisten käytössääntöjen päälle, niin näytä sille ystävällisesti, että passeli etäisyys ihmisten kanssakäymisessä on käden mitta. Kun se tulee seuraavan kerran liian lähelle, ojennat kätesi hänen rintaansa vasten ja sanot, että "tässä on minun yksityisyyteni raja."
Noin minäkin ajattelin sen toimivan. Jostain syystä meninkin ihan noloksi, enkä emmärrä miksi en osannut tehdä mitään. Tilanteet menivät ohitse, ja nyt yritän vaan vältellä kaikkia mahdollisia tilanteita jossa sama voisi toistua. Työtkin kärsii välttelyliikkein takia. Joudun itse poistumaan omalta työpisteeltäni ensin, että saan hänet pois sieltä.
Kuulostaa ihan pimeeltä. Mä olen kiinnostunut eräästä työpaikallani ja hänkin kyllä katsoo silmiin hymyillen, tuntuisi ihan tykkäävän höpötellä, nauraa varmaan kaikille mun jutuille ja jotenkin tuntuu siltä että en ehkä täysin kuvittele kun tuntuisi siltä että hänkin voisi olla kiinnostunut. Mutta kosken vasta sitten jos joku päivä käy varmasti selväksi että meidän välillä ei ole sen suhteen rajoituksia. En kyllä pahastu jos hän koskee ;) . Meillä onkin ollut muutama hetki jossa on ollut tosi ihana, hauska fiilis. Hän on tullut melko lähelle eikä ole näyttänyt lainkaan vaivaantuneen siitä että itsekin olen tullut hyvin naamatusten ja katseesta on varmasti nähnyt kuinka paljon olen tykännyt olla juuri siinä sillä hetkellä. Eräänä tällaisena hetkenä teki niin kamalasti mieli pörröttää sen tukkaa kun sain jonkun hellyyspuuskan hänen juttuaan kuunnellessa ja mun piti oikeen keskittyä että muistaisin etten todellakaan voi vaan yhtäkkiä ruveta lääppimään sitä.
Tää sun tapauksesi on nyt jostain saanut kuvitelman siitä että kiinnostus olisi vastavuoroista. Se ei oikein osaa käyttää harkintakykyä kun on lähtenyt tuolle linjalle etenkin ilman että on saanut sulta mitään signaaleja. Se ei kunnioita sun rajoja. Sun täytyy jeesaa sitä siinä asiassa. Eli pyydät juttelemaan ja sano vaikka että susta vaikuttaa siltä että olet ehkä antanut jotain vääriä käsityksiä hänelle. Kerro että tykkäät hänestä tyäkaverina/ihmisenä eikä ole mahista muunlaiseen tuttavuuteen. Voit muotoilla lauseet itsellesi sopivaksi, mutta kyllä toi täytyy nyt mun mielestä keskustella selväksi. Fiksut pystyy kyllä keskustelemaan ja reagoimaan tällasiin asioihin ihan järkevästi. Mulla oli kerran sellanen tilanne että kollega soitti vapaa-ajalla ja pyysi jo aluksi anteeksi asiaansa mutta että hänen oli kuulemma pakko kertoa minulle että saa rauhan asiassa. Oli ollut hyvin ihastunut minuun ja halusi varmistaa onko minulla mitään mahdollisuutta vastata tunteisiin. Kerroin miten asia oli, että tykkään hänestä vain kollegana ja pahoittelin että tällanen tilanne. Se vielä tuli heti seuraavana päivänä töissä pahoittelemaan soittoansa ja sanoi että se ei ollut asiallista ja oikein häneltä tehdä niin. Minä taas en kokenut sitä asiattomana ja rauhoittelin että kaikki on oikeasti ok, niinkun olikin ja ollaan pystytty aina olemaan hyvissä ja normaaleissa väleissä sen jälkeenkin.
Kiitos viestistäsi, sua on nähdäkseni onnestanut vastavuoroisesti :)
Itse yritän tässä kerätä rohkeutta ottaa asia puheeksi jos karttelu ei auta. Jotenkin harmittaa, että kun olen luonteeltani melko erillainen kuin mitä asioista keskustellessa yleisellä tasolla voisi olettaa, niin olen voinut antaa vääriä merkkejä ilman tarkoitusta.
Noh, ihastuminen on tietääkseni aina sokeaa, enhän minäkään näe tässä mitään järkeä.