Olen olettanut että on normaalia pitkän parisuhteen jälkeen että jos ei heti löydy tai edes viitsi rynnätä etsimään uutta vakituista kumppania, etteivät terveet aikuiset ihmiset kuitenkaan ihan jalat ristissä omaansa odottele. Että toisinaan sitä sitten vähän sellaista kertakäyttöseuraakin tulee tavattua. Joillekin on ihan ok hakea tätä seuraa baarista, mutta annas olla kun tulee puhe siitä että on hakenutkin seuran täsmähakuisesti netistä, niin herranjestas! Eli ihmiset pystyvät esittämään itselleenkin jotenkin ihmeellisen siveää kun baarissa se seksiseuran saaminen ei ole mikään itsestäänselvyys, vaan vähän kuin "vahingossa" aina joskus saa jonkun, useimmiten ehkä ei. Mutta jos laittaa ilmoituksen nettiin että hakee sitä ja tätä seuraa ja selkeästi käy ilmi että seksiin, niin se onkin sitten mukamas jotain aivan tuomittavaa.
Tällaisen näkemyksen ainakin itse alan saada kun olen asiasta välillä puhunut ja hyvä ettei päälle syljetä kun alkaa se huorittelu ja jakorasiaksi haukkuminen. Olisiko sitten parempi opetella olemaan kokonaan ilman, jolloin voisi sitten käydä niin että tulee niin itsekeskeiseksi että onkin mieluummin omassa seurassaan loppuelämänsä eikä vahingossakaan enää tutustu vastakkaiseen sukupuoleen sillä tarkoituksella että kumppanin löytäisi?
Toinen mistä huoritellaan on se että jos seurustelumielessäkin jo ekalla tapaamisella on seksiä. Jos kumpikin haluaa yhtä paljon, niin jotenkin se kumminkin näyttää olevan naisen vika ja häpeä jos siihen mennään.
Loppujen lopuksi ei kai voine sanoa kaikille ahdasmielisille yksilöille kuin että iskekää vaikka tulppa sinne omaan reikäänne jos tulette sillä sitten onnellisemmaksi että olette vaikka hampaat irvessä selibaatissa ennemmin kuin nauttisitte siitä että on olemassa muitakin ihmisiä kuin vain te itse. Jotenkin se perkeleellinen neitseellisyys ja kunniallisuus ynnä muu alkaa tuntua ihan sairaalta tässä ajassa tässä maailmassa, mitä te oikein kuvittelette sillä saavuttavanne että haukutte aina jokaisen ihmisen joka ei toimi kuten te, eli että ei vahingossakaan harjoita seksiä kuin joskus puolen vuoden seurustelun jälkeen ja siihen mennessä on tehnyt marttyyrimaisesti selväksi miten suuren uhrauksen siinä tekeekään kun sallii toisen osapuolen kajota itseensä. Ei se kroppa käytössä kulu, jos vain muistaa turvatoimet.
Tai selittäkää nyt sitten että mikä se jippo ja autuus oikein on kuukausikausia kestävässä selibaatissa, kun minulle eronneelle ihmiselle se ei ole avautunut.
Tällaisen näkemyksen ainakin itse alan saada kun olen asiasta välillä puhunut ja hyvä ettei päälle syljetä kun alkaa se huorittelu ja jakorasiaksi haukkuminen. Olisiko sitten parempi opetella olemaan kokonaan ilman, jolloin voisi sitten käydä niin että tulee niin itsekeskeiseksi että onkin mieluummin omassa seurassaan loppuelämänsä eikä vahingossakaan enää tutustu vastakkaiseen sukupuoleen sillä tarkoituksella että kumppanin löytäisi?
Toinen mistä huoritellaan on se että jos seurustelumielessäkin jo ekalla tapaamisella on seksiä. Jos kumpikin haluaa yhtä paljon, niin jotenkin se kumminkin näyttää olevan naisen vika ja häpeä jos siihen mennään.
Loppujen lopuksi ei kai voine sanoa kaikille ahdasmielisille yksilöille kuin että iskekää vaikka tulppa sinne omaan reikäänne jos tulette sillä sitten onnellisemmaksi että olette vaikka hampaat irvessä selibaatissa ennemmin kuin nauttisitte siitä että on olemassa muitakin ihmisiä kuin vain te itse. Jotenkin se perkeleellinen neitseellisyys ja kunniallisuus ynnä muu alkaa tuntua ihan sairaalta tässä ajassa tässä maailmassa, mitä te oikein kuvittelette sillä saavuttavanne että haukutte aina jokaisen ihmisen joka ei toimi kuten te, eli että ei vahingossakaan harjoita seksiä kuin joskus puolen vuoden seurustelun jälkeen ja siihen mennessä on tehnyt marttyyrimaisesti selväksi miten suuren uhrauksen siinä tekeekään kun sallii toisen osapuolen kajota itseensä. Ei se kroppa käytössä kulu, jos vain muistaa turvatoimet.
Tai selittäkää nyt sitten että mikä se jippo ja autuus oikein on kuukausikausia kestävässä selibaatissa, kun minulle eronneelle ihmiselle se ei ole avautunut.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Yhtään arvostelematta tai laittamatta ketään paremmuusjärjestykseen omien taipumusten perusteella, minä väitän että kyseessä on arvomaailmaan liittyvä asia eikä mikään jippo! Paikat eivät kulu käytöstä mutta toisilla seksin harrastaminen vain on paljon muutakin kuin pelkkä fyysinen suoritus ja näillä henkilöillä "pää" kuluu irtosuhteissa.
Minusta ei ole kummallista jos hakee vain seksiä mutta näissä tapauksissa tulee toimia rehellisesti ja kertoa toiveistaan sekä tarpeistaan avoimeesti valitsemalleen kumppanille - syntyy sopimus josta molemmat osapuolet ovat täysin tietoisia ...
Nyt sitten pyytäisin ap. menemään itseensä ... sillä sinä penäät sitä että sinuun ei saa kohdistaa asennetta tai negatiivisia ilmauksia koska sinä 2000-luvulla haluat harrastaa irtosuhteita - ja samaan hengen vetoon sinä tuomitset ne henkilöt jotka eivät halua toimia samalla tavalla kuin sinä!!! Keskittyisit vain siihen mitä itse haluat etkä siihen mitä toiset sinusta ajattelee, sinä et joka tapauksessa voi mielyttää jokaista ihmistä eikä sinun tarvitsekkaan!!!
Miten sen nyt ottaa. Kyllä jos minua aletaan nimittelemään kuten netissä on tehty näistä asioista puhuttaessa, niin tuomitsen sen. Mutta en tuomitse sillä tavalla etteikö saisi joku olla vaikka 10 v selibaatissa jos suinkin huvittaa. Sitähän se pahin tuomitseminen on kun yritetään MUUTTAA ihmistä kokonaan toisenlaiseksi.
Enkä edes kauhean kiinnostunut olekaan seksistä tai irtosuhteista tällä erää, on vaan alkanut ihmetyttää että kun oletin että se nykymaailmassa on aika tavallista touhua ainakin ikäluokissa 20 - 40 että silloin tällöin ollaan silleen, että mikä ihmeen uusmoralismi nyt on alkanut kun jos mainitsi ettei jaksa odottaa sitä oikeaa koko loppuelämäänsä ja mieluummin vaikka sitten harjoittaa seksiä, niin aina sai kuulla kunniansa. Parempi kai kun ei koko asiasta sitten puhukaan, mutta ihmetytti vaan...
olisi vaan oleellista että ollaan rehellisiä silti, jos haluaa vaan seksiä niin ei esitä hakevansa elämänkumppania. Ja ehkäisy kunniaan, muistetaan oireettomat pöpöt!
ja netti on nykypäivää, helpottaa sosiaalista kanssakäymistä.
Osa meistä harrastaa seksiä eikä juurikaan liitä siihen tunne-elämää, osalle se on merkittävä asia (pari)suhteessa ja elämässä jota ei tehdä koska hyvänsä kenen kanssa tahansa.
Ei se jako ihan noinkaan mene että osa sitä ja osa tätä. Itse tyydyn seksiin vain paremman eli parisuhteen puutteessa, tosin nyt en ole jaksanut edes seksiäkään hakea moneen kuukauteen.
Jos parisuhdetta ei löydy itkemälläkään, niin minkäs teet... Ja parisuhteessa ei voi olla vain sen takia että ei tarvitse olla yksin, tai seksittä. Siinä olisi syytä oikeasti rakastaa.
Luulenpa että monet pelkkää seksiä harrastavat suhtautuvat seksiin vakavammin kuin ne jotka käyvät iskemässä räkälöissä sakkia päissään, ja aina sitten kummasti unohtuu ne kumitkin ostamatta. Jos tietoisesti selvinpäin on liikenteessä, katsoo kyllä eteensä. Hälläväliä-porukka tietty tekee mitä sattuu, aina.
Sellaista olen huomannut että joillakin miehillä on tarve valehdella naiselle että aletaan vakijutuksi, vaikka ei sitten aletakaan. Miehet kai kuvittelevat että reikää irtoaa jotenkin helpommin kun lupaa edes jotain tulevaisuutta koskien. Ei sitä kuuta tarvitse taivaalta luvata eikä mitään mitä ei edes aio pitää. Kyllä sen verran rehti voi olla pelkissä lihan iloitteluissakin.