miten voi olla varma..?

Me sitouduimme muinoin rakkausliittoon. Ei rahaliittoon, ei sukujen väiseen liittoon, ei järkiliittoon, vaan rakkausliittoon. Niinpä ehdottomana tiimipelaajana luotan täysin, siis 100%, omaan ja puolisoni kykyyn ymmärtää toista ja toisen elämän myötä muuttuvia tarpeita (niin ja tietysti omia, se nyt on sanomattakin selvää). Ymmärtää ja kiinnostua niistä.

Näin ollen ei ole mahdollista, että puolisoni tai minä eläisimme epätyytyväisinä yhdessä. Ei ole mahdollista, että meidän parisuhteen aikana olisi unohdettu se kaiken pohjalla oleva rakkaussuhde jonnekin maan mutaan ja elettäis tässä vaan tottuneina toisiimme, tyytymättöminä tai täysin epäitsekkäinä vain lasten takia tai suvun onnen takia tai... Juu, se ei yksinkertaisesti ole mahdollista.

Ja siksi tuollaisia kysymyksiä ei tarvi meillä esittää koskaan.
Tarvii vain elää edelleenkin joka ikinen päivä niin, että silmät on auki ja sitä rakkautta on ja se osoitetaan sille jota rakastetaan. Ei ole mahdollista, että rakkaus siten haihtuisi noin vaan jonnekin ja jättäisi jäljelle epätyytyväisen ihmisen.
Meistä kumpikaan ei enää edes suostuisi elämään epätyytyväisenä jossain "parisuhteessa", koska me olemme jo niin tottuneet olemaan onnellisia, yksin ja yhdessä, tähtäämään aina kohti onnellisuutta, eikä vain itsekkäästi vaan tietysti myös parina, koska elämme parisuhteessa.
Kun sä olet onnellinen, olen mäkin- periaatteella.

Maailmassa ei ikinä voi olla varma yhtään mistään, eikä kuulukaan. Silti on uskallettava elää, olla ja 'rakastaakin'. Elämä ja toinen ihminen, puolisosi, tyttiksesi, 'rakkaasi', ei ole olemassa sitä varten, että sinä voisit olla varma. Mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. Mutta se on varmaa, että vain sinä olet sinun oman onnesi seppä, ei kukaan muu.