Olemme hiukan ikävässä ja samalla mukavassa tilanteessa. Eli olemme voittaneet suuren määrään rahaa. Siis sen varran suuren erän, että joudumme miettimään sitä kuinka tämä vaikuttaa ulkoisesti elämäämme, eli huomaako perhe tätä muutosta taloudessamme. Siis emme ole ostamassa mitään kartanoa, ainoastaan uuden auton (tätä ennen ajettu muiden jämillä ja 80-luvun rämillä) ja katselemme nyt vakavasti myös ok-taloa.
Tuntuu todella kurjalta huijata näin muita läheisiä, siis ettei kerro asiasta. Mutta kun emme rehellisesti osaa edes arvailla heidän reaktioitaan uutiseen. Olen itse ollut melkolailla etäinen viime vuodet siskoni kanssa ja mieheni ei ole kummoisissa väleissä veljensä tai vanhempiensa kanssa. Mitä siis voimme odottaa. Äkillistä muutosta käytöksessä, vai mitä? Yhtäkkistä mielenkiitoa siitä mitä meille kuuluu?
Yksi tuttavamme joka asiasta tietää kertoi, että läheisten käytös saattaa muuttua radikaalistikin, ja se voi typerryttää. Nyt pelkään että etäinen siskoni muuttuu ja alkaa näkyvästi kuin salamaniskuna pitämään yhteyttä. Nyt on jo ottanut yhteyttä useammin kuin puolen vuoden aikana, eli epäilys käy että on kuullut jotain. Siis kai sitä pelkää eniten sitä, että omaiset näyttää todelliset karvansa tämän jälkeen.
Mieheni ei ole koskaan saanut erityiskohtelua vanhemmiltaan, ei mitään rahallista tukea tai muutakaan tukea elämässään, ja koska hän tietää heidän kiinnostuksensa rahaan, ei uskalla kertoa heille asiasta. Kauheintahan olisi huomata että oma kiinnostavuus kasvaa vain rahan myötä.
Mitä itse tekisitte? Tai mitä olette jo tehnyt? Onko välit muuttuneet rahan myötä? Onko sukulaiset otaksuneet olevansa laillinen osa lahjoistuskohdetta?
Tuntuu todella kurjalta huijata näin muita läheisiä, siis ettei kerro asiasta. Mutta kun emme rehellisesti osaa edes arvailla heidän reaktioitaan uutiseen. Olen itse ollut melkolailla etäinen viime vuodet siskoni kanssa ja mieheni ei ole kummoisissa väleissä veljensä tai vanhempiensa kanssa. Mitä siis voimme odottaa. Äkillistä muutosta käytöksessä, vai mitä? Yhtäkkistä mielenkiitoa siitä mitä meille kuuluu?
Yksi tuttavamme joka asiasta tietää kertoi, että läheisten käytös saattaa muuttua radikaalistikin, ja se voi typerryttää. Nyt pelkään että etäinen siskoni muuttuu ja alkaa näkyvästi kuin salamaniskuna pitämään yhteyttä. Nyt on jo ottanut yhteyttä useammin kuin puolen vuoden aikana, eli epäilys käy että on kuullut jotain. Siis kai sitä pelkää eniten sitä, että omaiset näyttää todelliset karvansa tämän jälkeen.
Mieheni ei ole koskaan saanut erityiskohtelua vanhemmiltaan, ei mitään rahallista tukea tai muutakaan tukea elämässään, ja koska hän tietää heidän kiinnostuksensa rahaan, ei uskalla kertoa heille asiasta. Kauheintahan olisi huomata että oma kiinnostavuus kasvaa vain rahan myötä.
Mitä itse tekisitte? Tai mitä olette jo tehnyt? Onko välit muuttuneet rahan myötä? Onko sukulaiset otaksuneet olevansa laillinen osa lahjoistuskohdetta?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Sukulaiset ovat loistavasti pärjänneet tähän saakka ilman teitä, he tulevat pärjäämään jatkossakin!
Teidän ei tarvitse tuntea huijaavanne ketään!!! Tuo että ette mainosta tapausta, EI ole huijausta. Mikäli joku tulee suoraan kysymään, voitte aivan rehellisesti sanoa voittaneen summan (ei kuulu kenellekään minkä kokoisen) jolla nyt hiukan kohennatte elintasoanne ja autatte todella hädässä karsiviä.
Tietysti nautitte voitostanne haluamallanne tavalla kuitenkaan tekemättä siitä suurta numeroa, kuten jo mainitsit. Ja osa voitosta pankkiin tai sijoituksiin pahan päivän varalle. Vihje vihje: euro on hyvin vahvassa kurssissa nyt, ostamalla esim. dollareita (usan) ja laittamalla ne pankkinne valuuttatilille saattaa olla hyvä idea.
Jos haluatte aiheelliseksi lahjoittaa sopivaksi katsomanne summa hyväntekeväisyyteen, nimettomänä, jos haluatte (paljon parempi idea kuin antaa tähän saakka teistä piittaamattomille sukulaisille). On todella paljon organisaatioita jotka lähes olemattomalla budetilla tekevät paljon hyvää hädässä ja todellisen avun tarpeessa olevien eteen. Tutki hyvin tarkkaan kuitenkin nuo paikat, voi olla että yhtäkkiä rahankerjuukirjeitä alkaa sataa postiluukustasi.
Tietysti viimeinen pisara on muuttaa puh. numerot ja sähkopostiosoitteet.
Minä pitäisin joka sentin itselläni, enkä taatusti kertoisi voitosta kenellekään. Jos rahaa tulisi tarpeeksi, loppuisi työnteko kuin seinään ja pyhittäisin loppuelämäni juuri niille asioille, joihin ei tähän asti ole ollut koskaan riittävästi aikaa tai rahaa.
Euron ja dollarin suhde on heilahdellut sen verran etten sijoittaisi suurta osaa pitkäksi aikaa, kts.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/valuutat/valuutta.jsp?curid=USD&days=1825
Mielestäni ei ole mitään takeita että euro heikkenisi dollariin nähden pysyvästi. Toki jos seurailee kursseja ja uskaltaa toimia voi jotain tienatakin.
Jos olisin itse aloittajan tilanteessa, voisin hyvinkin selittää auton arpavoitolla ja asunnon että päätettiin lopultakin ottaa se iso laina. Saisi suku vastauksia uteluihiinsa ja unohtaisi sitten.
Epäilemättä sukulaisia alkaa kiinnostaa, miksi elintasonne alkaa nousta pikkuhiljaa.
Minä luonnostani häijynä ihmisenä antaisin heille puheenaihetta. Yhdelle kertoisin voittaneeni lotossa, toiselle kovista palkankorotuksista, kolmannelle suuresta perinnöstä, neljännelle pienestä perinnöstä - ja tietysti ihan eri perinnönjättäjiltä. Tai sitten väittäisin saaneeni avantouimariyhdityksen arpajaisista ässä-arvan palkinnoksi ja sillä sitten tuli vähäsen. Tai että käytiin seuraamassa raveja ensimmäisen kerran elämässä ja heti tärppäsi totoluukulla. Keksikää mitä vaan. Sitten on mukava seurata, mitä he keskenään puhuvat.
Ehkä heittäytyisin jopa niin inhottavaksi, että ostelisin heille pikku lahjoja: oikein mauton koristelamppu, ruukkukukka, maljakko, hirveä paikallisen maalarin tekemä taulu... Ihan vain sen kunniaksi, kun oli pikkuisen ylimääräistä ja halusin muistaa sinua.. ;-D
Pitäkää hauskaa ja nauttikaa tuuristanne!
...asuntovelkaista 20 vuotta. Ei sen kummempaa.
Pistäkää faktat paperille että tiedätte molemmat mitä vastata kun teiltä kysytään koroista, marginaaleista ja kuukausieristä.
Ei sitä montaa kertaa tartte asiasta valehdelle. Yleensä ensin ihmiset on kiinnostuneita että millä hintaa saitte ja sitten kun kaikki tietää mitä tahtoo niin ne unohtaa asian ja pitävät teitä samanlaisina velallisina kuin muitakin ja asiasta ei enää edes keskustella.
Olet saanut hyviä neuvoja. Jos todella olette voittaneet, kuten väität, pidä toki hauskaa rahoilla. Jos kyseessä on vain haave, nauti siitäkin.
Jos minä rikastuisin tavalla tai toisella, ja inhottavat sukulaiset alkaisivat olla kaveria, kertoisin heille, että olen jo tehnyt testamentin, jossa heitä ei mainita, joten ei kannata mielistellä. En alkaisi salailla. Nauttisin rahoistani avoimesti, kun kerrankin voisin. Tai en tiedä - voi olla, että niitä rahanruinaajia tuppaisi joka nurkasta ja se voisi olla ikävää. Jo ennestään olemattomat ihmissuhteet sitten pilaantuisivat, heidän mielestään minun itsekkyyteni takia, vaikka oikeasti heidän ahneutensa.
Mietipä, miten itse suhtautuisit, jos inhottava perheenjäsen voittaisi? Minkälaisia odotuksia sinulla olisi?
Monet sukulaiset ovat kuin susia, ihan röyhkeästi tulevat ruokakupille.
Minä en kyllä teinä päästäisi pihaustakaan. Mitä se kenellekään kuuluu, millä tavoin hankitte autonne ja talonne. Useimmilla se käy pankin lainan kautta. Hienoa, jos teidän ei tarvitse ottaa lainaa!
Sen verran vaikealta kuulostaa jo heti kättelyssä, että lahjoittakaa voittonne vaikka Punaiselle Ristille. Asenteenne on sellainen, että ihan sama miten sukulaisenne nyt reagoivat näette siinä merkkejä joko rahojenne jahtaamisesta tai kateudesta.
Minä en kertoisi sukulaisille ( vanhemmat, sisarukset ) voitostani mitään. Koska selkään taputtelijoita löytyy helponrahan toivossa aina.
Ja ainoa kohde, johon rahaa käyttäisin, olisi minun aikuistuvat lapseni. Maksaisin heidän asuntolainat pois. Ja sen jälkeen kohentaisin omaa hyvin vointiani tietyissä rajoissa.
Ja jatkaisin elämääni samalla tavalla, kun tähänkin asti.