halua, että puhuessani erosta mainitsen hänen hakeneen eroa. Eromme peruste ei ole väkivalta, alkoholi eikä syrjähyppy.
Sanonko kertoessani muille asiasta,
- että eroamme, vai että
- puoliso hakee eroa,
mitä mieltä olette ?
Kiitos etukäteen asiallisista vastineista.
Sanonko kertoessani muille asiasta,
- että eroamme, vai että
- puoliso hakee eroa,
mitä mieltä olette ?
Kiitos etukäteen asiallisista vastineista.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Jos kerran se on vain toisen idea, miksi sinun pitäisi ottaa se kontollesi?
Etkö itse haluaisi erota?
Sano silloin ihan reilusti kaikille uteliaille, että kumppanisi hakee eroa ja näillä eväillä mennään.
Kumppanisi haluaa vain välttyä syyllisyydeltä, joten miksi sinun pitäisi siitä välittää?
Kertoo vain vastuunpaosta tuollainen asian vierittely toisen harteille...
Harrastanut vissiin sitä muissakin asioissa liitossanne..?
uteliaille ei kannata kertoa ollenkaan.
Exäni ei kertonut meidän erosta kenellekään muulle kuin isälleen. Senkin hän muotoili "me olemme yhdessä päättäneet erota". Minä yksin hain eroa. Ex sanoi minun olleen silloin typerän hetkellisen tunteen vallassa, vaikka olin puhunut asiasta kolme vuotta. Ei myöskään hakenut tiedoksiantoa kuin ennenkuin oli pakko, yli kuukauden vireilletulopäivän jälkeen. Eron 2. vaiheen kanssa haki vielä oikeudelta kaksi viikkoa lisäaikaa.
Taitaa olla melko tapauskohtausta tämä... itse otin riemumielin vastuun erosta harteilleni - ex senkun laittoi kaikessa hanttiin. Ilo oli silti kokonaan minun puolellani. Ihanaa kun pääsin eroon siitä paskasta. Paras tapahtuma 15 vuoteen.
kun tämä keskustelu ex-puolisoista käydään tähän sävyyn.
Vaikka täällä tuntuu rapa roiskuvan joka suuntaan, niin kannattaako
sitä älyttömyyttä nyt yhtään enää laajentaa.
että kutsut exääsi paskaksi, kun hän kuitenkin jakoi kanssasi vastuun avioerosta: "me olemme yhdessä päättäneet erota". Mielestäni hän teki sinulle siinä palveluksen ja suojeli sinua muiden mielipiteiltä. Mutta kuka mitenkin asian haluaa nähdä...
Eiköhän tuo vain halunnut näyttää, ettei tässä niin surkimuksia olla, että ihan jätetyksi tultaisiin, vaikka
niin oikisuudessa kävikin..
Kannattaa sanoa suoraan että Vaimo laittoi eropaperin, mitäs sitä tarvis kaunistella.
Oletko saanut tietää syyn miksi hakee eroa?
Se on kans ihme juttu että joillain on todella vaikeaa saada sanottua asioita suoraan että miksi hakee sen eron. Ihmettelet että mitä nyt on tapahtunut kun erolapun kanssa heilutaan... Sit kun se arkku aukeaa niin kaikki 10 vuoden asiat paiskataan pöytään, ne kaikki mitkä on pyydetty anteeksi ja sovittu, eipä ollutkaan sitten sovittu.
Jos sitä suuta ei saa auki siinä vaiheessa kun se asia pännii niin pitääkö se 10v päästä alkaa vasta itkemään pahaa oloa? helpompi olis jättää 9v pois ja aloittaa alusta jonkun toisen kanssa.
Missä kohdassa sanotaan, että eron vireillepanija oli "Vaimo" ?
niin, että yleisesti kerrot teidän eroavan. Etenkin omille ystäville kerrot x:n hakeneen eroa.
tuollaista teatteripeliä pitäisi enään pitää?
eiköhän sitä kulissia ole jo ollut vuosikaudet muutenkin.
sanot Ap ihan rehellisesti sen, minkä ihan itse haluat sanoa! kerrankin!
ja että olet tottunut olemaan itseksesi, näinminäkin jouduin tekemään kun ei asunnossani ollessani puhunut mitään, erimielisyyksiä oli mm. ruokalaskujen suhteen,olisin halunnut yhdeksi vuorokaudeksi matkoille, aikaa ei löytynyt, sain pestä pyykit , laittaa ruuat, käydä kaupassa..Nyt sitten sanoo, olisi pitänyt matkustaa kun ruoka maksaa ??? Myöhäistä...Lisäksi piti asuntoani jonkinlasena tukikohtana, josta käsin kävi AA:ssa , vaikka ei ole edes alkoholiongelmaa. Rupesi Hesaria ääneen lukemaan puoli neljä aamulla , joten meinasi terveys mennä kun vielä olen leikkaukseen menossa. AA sta ja eräästä yhdistyksestä tulikin kaikkitietäviä neuvoja, kuulemma tekosairastan, ym. Esim. korjasu(maalaustyöt)) en mielelläni nuku maalin hajussa, no ehkä emme sovi yhteen tai olkoon omassa asunnossaan, asusti vuositolkulla luonani, meni kaikki suhteellisuudentaju. Ystävänsä menetti työpaikan (kuka tahansa voi menettää työpaikan), olisiko minun pitänyt menettää asunto joviaalisuuden vuoksi ? Missä logiikka ?===Kylpi yöt suihkussani, meni illalla uimaan kaksi kuukautta perä jälkeen, en saanut uimista loppumaan.. Yhdistyksen lähihoitaja se vasta viisas kun kaiken tietää.. Vittu, sain välillä sellaisia pääsärkyjä herättelystä ja ikkunat oli auki pakkasella 6 tuntia, aina lääkäriin ja verikokeisiin ,( olen astmaatikko)-kidutukseksi tämä muuttui- tämä ihminen esitti aivan jotain muuta olevansa kuin on : On itsestään selvyys , että toisten tiloissa ei ruveta toisia jatkuvasti kolmelta tai puoli neljä herättämään.Törkeää ..Heitin lopulta ulos kun naapurit kin huomauttivat suullisesti kaksi kertaa hänestä.
vastaneille.
Vastuunpakoilua olisi varmaan myös se, että väittäisin olevani syytön eroon. Mutta avioliitton vaaditaan kaksi, eroon yksi.
Olen itse huomannut, että kaikkein tärkeintä on kaksi asiaa - tärkeysjärjestyksessä:
1. Olla rehellinen itselleen.
Se oli oikeastaan se helpompi. Mutta sitten...
2. Toimia sen mukaan.
Muistan kun vaimoni aikoinaan vaelsi kaikki perjantait aamupuolelle yötä milloin missäkin. Yhden suhteen tiesin, loppuja vain aavistelin. Sain "rysän päältä kiinni" jne. Tästä vaimo ei ollankaan liiemmin häkeltynyt - "oli vain elämä mennyt näin".
Lapsista pidin huolen, enkä puhunut heille, alle kymmenvuotiaille mitään.
Mutta jonakin iltana, kun mietiskelin, missä se oikein huitelee, vastasin siihen itse: "Mitäs tuota mietit, menee missä menee."
Se oli toisaalta hyvin surullinen hetki: Nimittäin vastasin: "Niin, mitäs sitä turhaan miettimään. Mutta lapsista minun pitää huoli aina pitää".
Näin nimittäin tietyllä tavalla irrottauduin vaimostani.
Mutta hyvä vastaus se oli. Nimittäin siitä lukien nukuin yöni aina vaan paremmin.
Ja arvatkaa mitä. Tuossa se vaimo edelleen roikkuu. Ei sillä ole ketään. Ja miettii kuumeisesti ja on huolissaan, ketä mulla on. Ja on huolissaan ihan aiheesta. Mutta nyt se on, hänen unelmiensa minun suhteen, pikkusen myöhäistä.
Täällä vaimo, jolla juuri samanlainen kokemus kuin sinulla.
Noin minäkin aloin ajattelemaan ennen pitkää, kun en enää jaksanut öisin itkeä ja odotella herraa.
Ajattelin, että menköön, jos on kerran mennäkseen ja pikkuhiljaa vuosien myötä rakkaus katosi.
Lasten kanssa aika kuluu rattoisasti, kun keskittyy enempi heidän tarpeisiinsa, kuin miettimään kumppanin lemmenleikkejä lumppujensa kanssa.
Lapset kasvaa ja sitä aikaa ei saa takaisin, joten kannattaa nauttia heistä.
Meilläkin kummasti mies nyt viihtyy kotona viikonloputkin, kun on huomannut minunkin elävän omaa elämääni. Mieheeni en jaksa, eikä ole mielenkiintoa enää keskittyä, oma elämäni on mielenkiintoisempaa tällä hetkellä.
kenellekkään teijän ero kuuluu, ette ole tilivelvollisia kellekkään.
Jos olet mies ja haluat lapset, niin pitäisin joitakin neuvotteluvaltteja itselläni. Tuollaisen lupauksen antaisin vasta kun raha- ja huoltajuusasioista on päästy sopuun. Onko muu jokin tarve puhua totta tuollaisissa hirttoköysilupauksissa, kuten luottamus puolisoon ja lasten edun ajamiseen....Kun sukset ovat menneet ristiin, pitää vähän miettiä sitä luottamuspuolta
itse olen samanlaisessa tilanteessa???
eli mies halusi erota, mutta minunhan se ero piti sit alulle laittaa, nyt hän aina sanookin, sinähän sitä eroa hait.
Minä en olisi halunnut erota, tällä hetkellä on vielä kuukausi aikaa puolen vuoden harkinta ajasta ja mitä on keskusteltu niin hän vaan haluaa erota, ei minkäänlaisia selityksiä miksi näin!
Ilmeisesti onjo uutta kateltuna??
Olen nyt asustellut n 5kk omassa asunnossa, minuthan hän ajoi pois yhteisestä asunnostamme ja on sitä mieltä, että eihän mulle mitään kuulu ku en mitään tuonukkaan??
Mitään avioehtoa ei ole. Vielä välit yllättävänkin hyvät, saa sit nähä ku asiat rupeaa selviämään, jos ne koskaan selviävät?
Minä haluaisin kuitenkin vielä yrittää, muytta jos se hälle käy, nii ei sitten??
Ja kysymykseesi sanosin, että kerro ihmeessä,että toisen toivomuksesta eroatte!
Hyvä ihminen, sinä saat sanoa asiat just niinkun ne sun näkökulmasta ovat mutta muista että on se toisenkin ihmisen mielipide.
Hohhoijaa..
Avioliitossa ja erossa on aina kaksi osapuolta ja oikeastaan koskaan ei voi sanoa, että kumpikaan on täysin osaton asiaan, joten et voi laittaa kaikkea ex-puolisosi kontolle, vaikka hän olikin se joka paperit lähetti eteenpäin
syytön eroon.
Toisaalta, kun ex hakee avioeroa, niin hän hakee sitä YKSIN, kaikkia muita kuulematta.
Miksi minun pitäisi esittää, etten olisi valmis sopuun ?
ei pidäkkään esittää mitään..
ethän hyppää kaivoonkaan, jos exäsi käskee, vai hyppäätkö? ;))