Mulla yksi sukulainen, joka valittaa sairauksistaan ja elämänsä vaikeuksista kaiken aikaa. Ei tule sellaista puhelua tai tekstiviestiä, jossa ei mainintaa kuinka huonosti hän voi ja kuinka on sitä särkyä ja tätä särkyä ja lääkärit ei tiedä mitään ja taas on uutta lääkettä, joka ei hänelle sovi jne jne. Jos hän käy joskus kylässä, ei syö mitään tarjoilujani "koska hän ei voi syödä sitä eikä voi syödä tätä". Ruokavalionsa koostuu jostain rippusista, ettei ole mitään lisäaineita eikä mausteita eikä suolaa eikä nitraatteja jne. Luulen, että on pilannut terveytensä tuolla näykkimisellä ruuan kanssa. Eihän kenenkään vatsa kestä normaalia ruokaa, jos on vuosikaudet nyppinyt jotain sämpylänkuoria. Sitten saan häneltä kateellisia kommentteja, että "kyllä sinun kelpaa, kun olet terve, et tiedä kärsimyksestä mitään" . Pitäisikö minun nyt hävetä ja pyydellä anteeksi, että olen ollut koko ikäni terve? Toisinaan tekee mieli katkaista välit kokonaan, mutta kun ollaan lapsesta saakka pidetty jonkinlaista yhteyttä, niin ei oikein viitsi. Yleensä en kommentoi valituksiaan kuinkaan, kunhan mumisen että jaa, joo, vai niin. Rasittavaa, mitä tarttis tehdä?
Valittava sukulainen rasitus
Serkku kompostina
5713
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Suoraan että ystäväsi on vainoharhainen ja kerrot että syöppä parikuukautta kunnon ruokkaa niin olo paranee tai sitten sanot että taidat olla luulosairas kun kuvittelee kaikkea. normaali ruoka ei sairastuta ketään jos ei ole allerkioita ja riittävästi liikuntaa niin pysyy terveenä tai ystäväsi kaipaa varmaa huomiota nitä ei ole lapsena saanut.
Hah! Samanlainen tapaus löytyy omasta kaveripiiristä. Aina on jotain. Joka viikko flunssa, pää kipeä, paleltaa, liian kuuma, janottaa, nälkä......yhtä helvatan natinaa koko ajan. Ja ihan kuin tämä ei riittäisi, täytyy vielä pitää yllä kevyttä taustavaikerrusta koko ajan kun liikkuu tai nostaa jotain. Ja nyt on kyse siis "muka" hyväkuntoisesta alle keski-ikäisestä ihmisestä.
Itse olen jo viime vuoden epäillyt että tämä kaikki on hänen outo tapansa kerätä huomiota...
Sinulla on taas oikeus olla ajattelematta ruokaa tai terveyttä, jos niin haluat. Voisitko kertoa sukulaisellesi kohteliaasti, mutta päättäväisesti, että et halua keskustella koko ajan tällaisista asioista. Sano, että ymmärrät niiden olevan hänelle tärkeitä, yhtä tärkeitä kuin sinulle oikeutesi olla ajattelematta niitä.
Ohjaa hänet vaikka tänne noille ruoka- ja terveyspalstoille. Siellä on otsikoita, joiden alla ei muusta puhutakaan.
Itse olen rikkonut useita ihmissuhteita juuri terveydestä vouhottamisellani. Itsellä oli kova tarve puhua, mutta valitettavasti puhuin väärille ihmisille ja liikaa.
Kaikesta valittavia ihmisiä on kaikkialla. Heitä on sukulaisissa ja työpaikalla. Eihän kukaan pidä valittavasta ihmisestä. Mutta minkä teet? Oliskos kyse luonteenpiirteestä, masennuksesta vai mistä?
Toiset nyt ovat marisijoita, toiset aggressiivisia, toiset hössöttäviä, toiset yltiöaktiivisia, toiset laiskoja ... Vois melkein kysyä: Mihin kategoriaan sinä kuulut sukulaisena, puolisona, työkaverina, ystävänä?
Minä puhun liikaa ja teen liian ahkerasti töitä - sanovat tuttavani. Toisaalta en sitten millään suutu :)
Hän on varmaan yksinäinen ja hänellä on hoivan tarve. Jos muut tietäisivät, miten paljon hän kärsii, he antaisivat hänelle enemmän aikaa ja pitäisivät huolta, hän ajattelee, vaikka ei ehkä tietoisesti.
Voisitko olla huomioimatta hänen valituksensa, ja jos hän joskus sanoo jotain myönteistä, reagoi siihen innostumalla keskustelemaan. Palkitse hänet silloin, kun hän (ja jos) ottaa puheeksi jotain, joka on jotain mieltäylentävämpää kuin sairaudet.
Rehellisyyskin auttaa joskus. Ystävällisyys ja suoruus.