MLP jätevedellä

LVI teknikko 26

Tarkoituksena olisi rakentaa maalämpöjärjestelmä pikkasen erityyppisesti kuin normaalisti. Eli jätevedestä otettaisiin myös lämoö talteen. Tällaisia ratkaisuja on Ruotsissa jo käytössä.
Onkohan kukaan kokeillut Suomessa ja mitenkä putkitus on järjestetty?
Ajattelin laittaa maalämpöputket 10m^3 lokasäiliön sisään yläpintaan, ikäänkuin kierukaksi. Loppuputki / toinen piiri kiertäisi maassa. Systeemi pitäisi saada kehitettyä niin, että kuin lokasäiliön vesi on noin 4 astetta, niin kirto loppuu siellä, ettei säiliö mene missään tapauksessa jäähän.
Helpoiten säiliön saa kainet lasikuitupytystä, kun tekee isomman miesluukun ja tiiviit putkiläpiviennit. Pytyn eristäminen uretaanilla varmaan järkevää, että toimisi ikäänkuin termospullo.
Pyttyyn on varmaan rakennettava väliseinä, joka on auki alapäästä, eli kylmä kerrostunut vesi pääsee valumaan seuraavaan kammioon ja sieltä edelleen viemäri verkostoon.
Idea on siinä, että lämminvesi syö noin 50% talon energiasta, joten lämpöisestä jätevedestä saadaan helposti otettua paljon energiaa takaisin.

31

1272

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ddt3334

      Ei meillä vie lähellekkään 50% vaikka suihkussa käydäänkin, mutta jos pieni asunto ja paljon asukkaita se voi olla mahdollista. Meillä 20-25%

      • LVI teknikko

        Joo kyllä sitä todellisuudessa menee noin 50%, kun laskee suihkuvedet, astianpesukoneen, pyykinpesukoneen ja kondenssi pyykinkuivaajan. Pyykinpesukone jauhaa melkein päivittäin. Meitä on 2 aikuista ja 2 lasta, hetivalmiin kiukaan vuoksi saunakerrat n. 4-5 kpl/viikko. Joka aamu puhtaissa työvermeissä töihin, joten pyykinpesua riittää. Talomme koko n. 180m^2 1½-kerroksinen. Ollaan aika tarkasti laskeskeltu energian hukkia ja tällaiseen johtopäätökseen tultu. Ja peruskysymyshän on energiaa jätevedestä, se on todennäköisesti tulevaisuutta, sillä muualla tehdään jo niin.


    • Y-merkonoomi

      Jos juttu tehdään noin se ei olisi enää MLP. Siitä tulisi mikälie JVLP. Eihän poistoilmastakaan voi ottaa mitään MLP:llä. Naurettava ajatus.

      • LVI teknikko

        No kyllä perusyksikkö on MLP, vaikka ottaakin lämmön osittain / suurimmaksi osaksi jätevedestä. Tätä on tutkittu Ruotsissa ja siellä on muutama järjestelmä käytössä. Sehän on suurta typeryyttä lämmittää vettä ja sitten heittä lämpö jäteveden mukana harakoille. Tulevaisuudessa osa yhdyskuntien lämmöstä voidaan tuottaa jätevedestä Ruotsalaisten mukaan. Jätesäiliössä lämpöä syntyy myös itsestää biologisen hajoamisen myötä. Tässä siis olisi maakierto ja jätevesi yhdistelmä, eli MLP systeemi.


      • Y-merkonoomi
        LVI teknikko kirjoitti:

        No kyllä perusyksikkö on MLP, vaikka ottaakin lämmön osittain / suurimmaksi osaksi jätevedestä. Tätä on tutkittu Ruotsissa ja siellä on muutama järjestelmä käytössä. Sehän on suurta typeryyttä lämmittää vettä ja sitten heittä lämpö jäteveden mukana harakoille. Tulevaisuudessa osa yhdyskuntien lämmöstä voidaan tuottaa jätevedestä Ruotsalaisten mukaan. Jätesäiliössä lämpöä syntyy myös itsestää biologisen hajoamisen myötä. Tässä siis olisi maakierto ja jätevesi yhdistelmä, eli MLP systeemi.

        Ei onnistu. Liian kallista. Ja kirjainkoodi pitenee kuin Aku-Ankan sudenpentujen pääjohtajan arvonimessä. Kukaan ei voi ottaa todesta jotain MLPJVLP:tä. Tuostahan tulee pian joku huumejuttu mieleen. Aakkoset.

        Hommaa pellettilämmitys.


      • tai pökäleitä
        Y-merkonoomi kirjoitti:

        Ei onnistu. Liian kallista. Ja kirjainkoodi pitenee kuin Aku-Ankan sudenpentujen pääjohtajan arvonimessä. Kukaan ei voi ottaa todesta jotain MLPJVLP:tä. Tuostahan tulee pian joku huumejuttu mieleen. Aakkoset.

        Hommaa pellettilämmitys.

        Jätevesi-pelletti-lämmitys olisi aika "siisti". Aurinkolämmityksellä kuivattaisiin kesähelteillä vuoden paskoista puristetut priketit ja pinoon eli laariin ja talvella takkaan.


    • tietää.

      Miten pitkän viemäriputken voit sijoittaa tontille? Jos on muutama kymmenen metriä ja samassa kaivannossa on paluupuolen putkenosa, niin et tarvitse mitään säiliöviritystä. Paluupuolen kiertoneste pysyy plussalla.

    • ai kokkareista..

      Onhan noita tehty, tosin ei yhden talouden jätevesistä juurikaan kannata lämpöä lähteä pumppaamaan. Silloin kun sitä jätevettä siellä kulkee niin et lämpöä ehkä tarvitsekkaan ja päinvastoin, ellet sitten päätä taloudessasi että suihkussa käydään silloin kun tarvitaan lämpöä. Ajatuksena kuitenkin ok, mutta huomattavasti suuremmassa mittakaavassa, esim. kerrostalot ja vastaavat.

      • LVI teknikko 26

        Niin, tarkoitus on ottaa energiaa jätevedestä niin paljon kuin siitä saadaan ja loppu energia otetaan maasta. Tällaisen järjestelmän rakentaminen tuskin ongelma. Kun lokasäiliö on tarpeeksi iso ja tuleva jätevesi johdetaan pintaan, niin neste kerrostuu säiliössä, eli kuumun neste on pinnassa. Käymisen ja biologisen hajoamisen johdosta säiliössä oleva jäte tuottaa myös itsessään energiaa. Väliseinällä on tarkoitus hoitaa, ettei lämmin pintavesi mene jäteverkostoon, vaan kylmä. Todellisuudessa jätevesien mukana menee noin 50% energiasta. YP, US ja AP ovat hyvin eristettyjä, joten niiden kautta ei mene energiaa harakoille kuin johtumalla vähäisiä määriä, sillä ilmatiiveys on kunnossa. Ilmastoinissa on LTO kone, jonka hyötysuhde on 60%, joten sieltäkään ei paljoa mene energiaa ulkoilmaan. Tarvittaessa Lokasäiliöstä voisi tehdä isommankin 15-20m^3, jolloin biologinen toiminta tuottaa enemmän energiaa ja virtaus on pienempi, niin kerrostumista pääsee tapahtumaan paremmin. Kesäaikana jätevesikierto voisi olla pois käytöstä, jolloin energia varastoituu paremmin säiliöön käytettäväksi talviaikana.
        Moni tuntuu irvailevan asiasta, mutta tällaista järjestelmää on testattu ja rakennettu muualla euroopassa ja hyväksi havaittu!!!
        SUOMALAISILLA TUNTUU OLEVAN TAKAPAJUINEN ASENNE UUDISTUKSIIN, ELI OLLAAN SELLAISIA JUNTTEJA PERÄPOHJOLASSA!
        Miksi en käyttäisi innovatiivisuutta hyödyksi, kun joutuu uudistamaan jätevesisysteemin kuitenkin, koska kunnallistekniikka tulee talollemme ja siihen on liityttävä ennen vuotta 2014.


    • ??? %

      Jaa että olet siis päättänyt et lämmin vesi kuluttaa 50 % talon energiasta. Fiksu päätös. Jos olisit päättänyt, että se rosentti on vaan 15-20 ni ei kyllä kaannattaisi tuo viemärilämmitys.

    • Rasita

      Professori Olli Seppäsen kirjan mukaan tsto rakennuksen lämpöenergiavirroista 1 % päätyy viemäriin, ja alapohjan kautta lämpöhäviöinäkin vain 5 %. Ilmanvaihto vaatii 55 % energian tarpeesta yhteensä. Asunnoissa lämpimän käyttöveden kulutus voi olla hieman suurempi. Viemäriin lorahtaa harvoin ja haaleaa.

      • kaiva aika syvälle

        Näillä keleillä paskakaivo meinaa jäätyä ilman lämmöntalteenottoakin jollei ole lunta päällä eristeenä, säiliö n.8m3.


    • onnistuu........

      Onnistuuhan tuo. Teet normi maalenkin ja maalenkin paluu säiliön kautta. Jättäisin keruuputkiston lokasäiliön ulkopuolelle ja sen päälle vasta eriste.

      Maalämpöpumpulta lähtevä keruuliuos lämpenisi siis ensin maassa ja sitten vasta "priimattaisiin" lokasäiliön ympärillä.

      Tietty lenkit voi laittaa kahteen piiriin, joista toinen on lokasäiliössä. Lokasäiliöön lämpötila-anturi, joka napsauttaa sulun päälle kun lämpötila laskee 4 asteeseen.

      Puolet tähän ketjuun kirjoittavista ei ole nähnyt rautakankea teknisempää välinettä...

      • LVI teknikko 26

        Ihmiset ovat aina valmiita sijoittamaan rahaa jo olemassa oleviin systeemeihin tonni tolkulla, mutta mitään uutta ei hyväksytä!!!! Lokasäiliöt eivät kustanna paljoakaan koko järjestelmään verrattuna ja sieltähän olisi edullista ottaa hukkaanmenevä energia talteen. Tässähän toteutuisi energian kiertokulku periaate, joka samalla olisi yksi varteenotettava vaihtoehto, kun puhutaan päästöistä ja hiilijalanjäljestä. Lokasäiliöt ovat edullinen investointi asennuksineen päivineen, eikä maanpäälle jäisi näkyviin kuin miesluukut. Energiaa tulee säiliöön koko ajan lisää ja jos sitä ei oteta talteen, niin se menee täysin hukkaan.
        Jos putken asentaa ulkopuolelle, niin siihen on varmaan järkevä tehdä spiraalirakenne, että lokasäiliön viereen tulee tarpeellinen metrimäärä putkea, eli systeemistä tulee tehokas. Eristeessä tuskin kannattaa säästellä, eli varmaan 100-150mm uretaania erittäin hyvin asennettuna. Jos järjestelmässä on kaksi 10m^3 lokasäiliötä peräkkäin, niin silloin ei varmaan tarvitse väliseinää, vaan virtaama on niin pieni, että kerrostuminen pääsee tapahtumaan, kunhan yhdysputki on lähellä alareunaa, kuitenkin ehkä n.500mm ylempänä säiliön pohjaa, ettei sakka tuki putkea. Lämpöanturin voisi laittaa yhdysputkeen ja poistoputkeen ja säiliöille kokonaan oman kierron ja venttiilin MLP:n tuloputkeen sisätiloihin (maaputkeen sisätiloihin haara), anturi ohjaa automaattiventtiiliä, joka voisi alkaa sulkeutua kun lämpötila on 10 astetta ja 4 asteessa venttiili menee kokonaan kiinni. Tarkkailun vuoksi voi myös laittaa lämpömittarin joka ilmoittaa viemäriputkistossa olevan lämpötilan.
        Lokasäiliön tyhjennyksen voisi järjestää aina kesäaikana, jolloin uusi lämmin jätevesi varautuisi säiliöön loppukesällä ja syksyllä. Samalla kylmäneste poistuisi säiliöstä ja uusi lämmin tulisi tilalle. Kun pytyt on eristetty, niin lämpö ei karkaa maahan, ja säiliön ja eristeen väliin voivi jättää 1,0-1,5m maakerroksen joka lämpenee myös kesän mittaan, tämä toimisi ikään kuin lämpöakkuna.
        Hommaa tässä viellä kehitellään ja laskeskellaan virtaamia yms. juttuja, että saadaan systeemi mitoittettua oikein. Samalla pitänee laskea arvio maamassan varastoimalle energiamäärälle (arvioitava).
        Asiassa vielä askarruttaa systeemi, jos mlp pumppua käyttäisi jäähdytykseen, niin siitä tuleva energiamäärä kannattaisi varmaan ladata jätesäiliöihin ja silloin kesäaikana säiliöiden ohi pitäisi mennä ohitusviemäri, jota ei käytetä kuin syksystä alkaen, näin läpöakut saataisiin ladattua kesällä täyteen latinkiin. Tätä kautta tullaan siihen aksioomaan, eli kannattaisikohan lokasäiliöiden ympärille valaa betonia, koska se varastoisi paremmin energiaa kuin maa??? Tämä on kyllä vähän kallista.
        Uskon kuitenkin, että täsää ollaan nyt kehittämässä sellaista systeemiä joka todella toimii ja saadun energian hinta on edulline ja samalla tehdään suurempi ekoteko kuin ilmlämpöpumpuilla.


      • Jossain
        LVI teknikko 26 kirjoitti:

        Ihmiset ovat aina valmiita sijoittamaan rahaa jo olemassa oleviin systeemeihin tonni tolkulla, mutta mitään uutta ei hyväksytä!!!! Lokasäiliöt eivät kustanna paljoakaan koko järjestelmään verrattuna ja sieltähän olisi edullista ottaa hukkaanmenevä energia talteen. Tässähän toteutuisi energian kiertokulku periaate, joka samalla olisi yksi varteenotettava vaihtoehto, kun puhutaan päästöistä ja hiilijalanjäljestä. Lokasäiliöt ovat edullinen investointi asennuksineen päivineen, eikä maanpäälle jäisi näkyviin kuin miesluukut. Energiaa tulee säiliöön koko ajan lisää ja jos sitä ei oteta talteen, niin se menee täysin hukkaan.
        Jos putken asentaa ulkopuolelle, niin siihen on varmaan järkevä tehdä spiraalirakenne, että lokasäiliön viereen tulee tarpeellinen metrimäärä putkea, eli systeemistä tulee tehokas. Eristeessä tuskin kannattaa säästellä, eli varmaan 100-150mm uretaania erittäin hyvin asennettuna. Jos järjestelmässä on kaksi 10m^3 lokasäiliötä peräkkäin, niin silloin ei varmaan tarvitse väliseinää, vaan virtaama on niin pieni, että kerrostuminen pääsee tapahtumaan, kunhan yhdysputki on lähellä alareunaa, kuitenkin ehkä n.500mm ylempänä säiliön pohjaa, ettei sakka tuki putkea. Lämpöanturin voisi laittaa yhdysputkeen ja poistoputkeen ja säiliöille kokonaan oman kierron ja venttiilin MLP:n tuloputkeen sisätiloihin (maaputkeen sisätiloihin haara), anturi ohjaa automaattiventtiiliä, joka voisi alkaa sulkeutua kun lämpötila on 10 astetta ja 4 asteessa venttiili menee kokonaan kiinni. Tarkkailun vuoksi voi myös laittaa lämpömittarin joka ilmoittaa viemäriputkistossa olevan lämpötilan.
        Lokasäiliön tyhjennyksen voisi järjestää aina kesäaikana, jolloin uusi lämmin jätevesi varautuisi säiliöön loppukesällä ja syksyllä. Samalla kylmäneste poistuisi säiliöstä ja uusi lämmin tulisi tilalle. Kun pytyt on eristetty, niin lämpö ei karkaa maahan, ja säiliön ja eristeen väliin voivi jättää 1,0-1,5m maakerroksen joka lämpenee myös kesän mittaan, tämä toimisi ikään kuin lämpöakkuna.
        Hommaa tässä viellä kehitellään ja laskeskellaan virtaamia yms. juttuja, että saadaan systeemi mitoittettua oikein. Samalla pitänee laskea arvio maamassan varastoimalle energiamäärälle (arvioitava).
        Asiassa vielä askarruttaa systeemi, jos mlp pumppua käyttäisi jäähdytykseen, niin siitä tuleva energiamäärä kannattaisi varmaan ladata jätesäiliöihin ja silloin kesäaikana säiliöiden ohi pitäisi mennä ohitusviemäri, jota ei käytetä kuin syksystä alkaen, näin läpöakut saataisiin ladattua kesällä täyteen latinkiin. Tätä kautta tullaan siihen aksioomaan, eli kannattaisikohan lokasäiliöiden ympärille valaa betonia, koska se varastoisi paremmin energiaa kuin maa??? Tämä on kyllä vähän kallista.
        Uskon kuitenkin, että täsää ollaan nyt kehittämässä sellaista systeemiä joka todella toimii ja saadun energian hinta on edulline ja samalla tehdään suurempi ekoteko kuin ilmlämpöpumpuilla.

        Savon suunnalla, ei ollut Nilsiä.


      • Energia pihi
        Jossain kirjoitti:

        Savon suunnalla, ei ollut Nilsiä.

        Tällainen lauselma löytyy euroopan unionin energia lausumasta. Siinä nimenomaan mainitaan jätevedestä talteenotettava energia.!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

        Lämmön talteenotto, sisäilmasto

        * Ilmanvaihdon lämmön talteenoton vuosihyötysuhde yli 70 %
        * Tuloilma esilämmitetään passiivisesti maan lämmöllä lämpökaivossa tai maaputkistossa. Saksalaiset kokemukset maaperään upotettavasta ilman esilämmitysputkista ovat ohjanneet rakentamista nestekiertoisen maaputkiston suuntaan.
        * Lämpimän jäteveden lämmön talteenotto
        * Ilmanvaihdolle tilakohtainen mitoitus, keskimäärin 0,5 kertaa tunnissa

        Lisäksi Wavin Labko on kehitellyt samaa systeemiä lämmönvaihtimella, mutta näin pitkälle menevään yksinkertaistettuun systeemiin ei vielä ole päästy. Todellakin jollakulla polla leikkaa, sillä idea on tosissaan järkevä ja edullinen ja toisaalta Brysselin ja Suomen johtoportaat saadaan näin tyydytettyä.
        Suosittelisin tekemään suunnitelmat valmiiksi ja hakemaan patenttia, tässä on miljoonien alku. Kaiken lisäksi, kun ajatus on hyvin maanläheinen ja järkevä.


      • Neronleimahdus......
        LVI teknikko 26 kirjoitti:

        Ihmiset ovat aina valmiita sijoittamaan rahaa jo olemassa oleviin systeemeihin tonni tolkulla, mutta mitään uutta ei hyväksytä!!!! Lokasäiliöt eivät kustanna paljoakaan koko järjestelmään verrattuna ja sieltähän olisi edullista ottaa hukkaanmenevä energia talteen. Tässähän toteutuisi energian kiertokulku periaate, joka samalla olisi yksi varteenotettava vaihtoehto, kun puhutaan päästöistä ja hiilijalanjäljestä. Lokasäiliöt ovat edullinen investointi asennuksineen päivineen, eikä maanpäälle jäisi näkyviin kuin miesluukut. Energiaa tulee säiliöön koko ajan lisää ja jos sitä ei oteta talteen, niin se menee täysin hukkaan.
        Jos putken asentaa ulkopuolelle, niin siihen on varmaan järkevä tehdä spiraalirakenne, että lokasäiliön viereen tulee tarpeellinen metrimäärä putkea, eli systeemistä tulee tehokas. Eristeessä tuskin kannattaa säästellä, eli varmaan 100-150mm uretaania erittäin hyvin asennettuna. Jos järjestelmässä on kaksi 10m^3 lokasäiliötä peräkkäin, niin silloin ei varmaan tarvitse väliseinää, vaan virtaama on niin pieni, että kerrostuminen pääsee tapahtumaan, kunhan yhdysputki on lähellä alareunaa, kuitenkin ehkä n.500mm ylempänä säiliön pohjaa, ettei sakka tuki putkea. Lämpöanturin voisi laittaa yhdysputkeen ja poistoputkeen ja säiliöille kokonaan oman kierron ja venttiilin MLP:n tuloputkeen sisätiloihin (maaputkeen sisätiloihin haara), anturi ohjaa automaattiventtiiliä, joka voisi alkaa sulkeutua kun lämpötila on 10 astetta ja 4 asteessa venttiili menee kokonaan kiinni. Tarkkailun vuoksi voi myös laittaa lämpömittarin joka ilmoittaa viemäriputkistossa olevan lämpötilan.
        Lokasäiliön tyhjennyksen voisi järjestää aina kesäaikana, jolloin uusi lämmin jätevesi varautuisi säiliöön loppukesällä ja syksyllä. Samalla kylmäneste poistuisi säiliöstä ja uusi lämmin tulisi tilalle. Kun pytyt on eristetty, niin lämpö ei karkaa maahan, ja säiliön ja eristeen väliin voivi jättää 1,0-1,5m maakerroksen joka lämpenee myös kesän mittaan, tämä toimisi ikään kuin lämpöakkuna.
        Hommaa tässä viellä kehitellään ja laskeskellaan virtaamia yms. juttuja, että saadaan systeemi mitoittettua oikein. Samalla pitänee laskea arvio maamassan varastoimalle energiamäärälle (arvioitava).
        Asiassa vielä askarruttaa systeemi, jos mlp pumppua käyttäisi jäähdytykseen, niin siitä tuleva energiamäärä kannattaisi varmaan ladata jätesäiliöihin ja silloin kesäaikana säiliöiden ohi pitäisi mennä ohitusviemäri, jota ei käytetä kuin syksystä alkaen, näin läpöakut saataisiin ladattua kesällä täyteen latinkiin. Tätä kautta tullaan siihen aksioomaan, eli kannattaisikohan lokasäiliöiden ympärille valaa betonia, koska se varastoisi paremmin energiaa kuin maa??? Tämä on kyllä vähän kallista.
        Uskon kuitenkin, että täsää ollaan nyt kehittämässä sellaista systeemiä joka todella toimii ja saadun energian hinta on edulline ja samalla tehdään suurempi ekoteko kuin ilmlämpöpumpuilla.

        Katoppa tätä linkkiä!!

        http://www.passiv.fi/?page=21&subpage=42&lang=fi

        Ja luupaavatten 4000Kwh/vuosi.

        Uskoisin onnistuvan


      • hullun hommaa
        LVI teknikko 26 kirjoitti:

        Ihmiset ovat aina valmiita sijoittamaan rahaa jo olemassa oleviin systeemeihin tonni tolkulla, mutta mitään uutta ei hyväksytä!!!! Lokasäiliöt eivät kustanna paljoakaan koko järjestelmään verrattuna ja sieltähän olisi edullista ottaa hukkaanmenevä energia talteen. Tässähän toteutuisi energian kiertokulku periaate, joka samalla olisi yksi varteenotettava vaihtoehto, kun puhutaan päästöistä ja hiilijalanjäljestä. Lokasäiliöt ovat edullinen investointi asennuksineen päivineen, eikä maanpäälle jäisi näkyviin kuin miesluukut. Energiaa tulee säiliöön koko ajan lisää ja jos sitä ei oteta talteen, niin se menee täysin hukkaan.
        Jos putken asentaa ulkopuolelle, niin siihen on varmaan järkevä tehdä spiraalirakenne, että lokasäiliön viereen tulee tarpeellinen metrimäärä putkea, eli systeemistä tulee tehokas. Eristeessä tuskin kannattaa säästellä, eli varmaan 100-150mm uretaania erittäin hyvin asennettuna. Jos järjestelmässä on kaksi 10m^3 lokasäiliötä peräkkäin, niin silloin ei varmaan tarvitse väliseinää, vaan virtaama on niin pieni, että kerrostuminen pääsee tapahtumaan, kunhan yhdysputki on lähellä alareunaa, kuitenkin ehkä n.500mm ylempänä säiliön pohjaa, ettei sakka tuki putkea. Lämpöanturin voisi laittaa yhdysputkeen ja poistoputkeen ja säiliöille kokonaan oman kierron ja venttiilin MLP:n tuloputkeen sisätiloihin (maaputkeen sisätiloihin haara), anturi ohjaa automaattiventtiiliä, joka voisi alkaa sulkeutua kun lämpötila on 10 astetta ja 4 asteessa venttiili menee kokonaan kiinni. Tarkkailun vuoksi voi myös laittaa lämpömittarin joka ilmoittaa viemäriputkistossa olevan lämpötilan.
        Lokasäiliön tyhjennyksen voisi järjestää aina kesäaikana, jolloin uusi lämmin jätevesi varautuisi säiliöön loppukesällä ja syksyllä. Samalla kylmäneste poistuisi säiliöstä ja uusi lämmin tulisi tilalle. Kun pytyt on eristetty, niin lämpö ei karkaa maahan, ja säiliön ja eristeen väliin voivi jättää 1,0-1,5m maakerroksen joka lämpenee myös kesän mittaan, tämä toimisi ikään kuin lämpöakkuna.
        Hommaa tässä viellä kehitellään ja laskeskellaan virtaamia yms. juttuja, että saadaan systeemi mitoittettua oikein. Samalla pitänee laskea arvio maamassan varastoimalle energiamäärälle (arvioitava).
        Asiassa vielä askarruttaa systeemi, jos mlp pumppua käyttäisi jäähdytykseen, niin siitä tuleva energiamäärä kannattaisi varmaan ladata jätesäiliöihin ja silloin kesäaikana säiliöiden ohi pitäisi mennä ohitusviemäri, jota ei käytetä kuin syksystä alkaen, näin läpöakut saataisiin ladattua kesällä täyteen latinkiin. Tätä kautta tullaan siihen aksioomaan, eli kannattaisikohan lokasäiliöiden ympärille valaa betonia, koska se varastoisi paremmin energiaa kuin maa??? Tämä on kyllä vähän kallista.
        Uskon kuitenkin, että täsää ollaan nyt kehittämässä sellaista systeemiä joka todella toimii ja saadun energian hinta on edulline ja samalla tehdään suurempi ekoteko kuin ilmlämpöpumpuilla.

        Uusi perus talo 160-180 neliö, perus eristys, lämmitys ja vesi maksaa noi 1000 e vuodessa. Lämmin vesi siitä 35% ja siitä talteen otettava määrä 60%. potentiaali niissä viemäreissä alle 100 e vuodessa. Siihen on kyllä tosi vaikeeta lisätä mitään tuommoisia virityksiä. Sit tietty jos kustannuksilla ei ole mitään väliä.
        Ei ole ainakaan eko-teko.


      • pohdiskelia
        hullun hommaa kirjoitti:

        Uusi perus talo 160-180 neliö, perus eristys, lämmitys ja vesi maksaa noi 1000 e vuodessa. Lämmin vesi siitä 35% ja siitä talteen otettava määrä 60%. potentiaali niissä viemäreissä alle 100 e vuodessa. Siihen on kyllä tosi vaikeeta lisätä mitään tuommoisia virityksiä. Sit tietty jos kustannuksilla ei ole mitään väliä.
        Ei ole ainakaan eko-teko.

        Henkilöä kohti lämmitetään vuodessa 23 m3 vettä 55 asteeseen. Yksinkertaisuuden vuoksi arvioidaan lämmön nostoksi 50 astetta. Kilo vettä vaatii 4,2 kWs asteen lämpötilan nostoon. Kertolaskulla tulee 1341 kWh vuodessa henkeä kohti.

        Tässä ei ole koko totuus. Kylmä vesi ei poistu huoneistosta koskaan yhtä kylmänä kuin se tulee. WC-huuhtelunkin vesi seisoo säiliössä pitkään ja lämpenee. Kylmää vettä menee henkeä kohti 35 m3. Jos se lämpenisi keskimäärin 10 astetta lämpimämpänä, on tuon energian osuus 408 kWh. Yhteensä henkeä kohti siis menee 1750 kWh. Kahden hengen taloudessa 3500 kWh jne.

        Poistuvan jäteveden voi jäähdyttää noin 4 asteeseen, johon se maaperässä muutenkin voisi jäähtyä. Tuossa jäähdyttämisessä saisi siis 3500-5000 kWh energiaa vuodessa tavallisessa perheessä (2-3 hlö). Kesällä tulisi liikaa veden lämmittämiseen eli hyötyä ei tulisi niin paljoa. Muuhunhan ei lämpöä pysty kesällä oikein käyttämään. Lisäksi lämpöpumpun sähkö tuo oman lisänsä eli ylijäämä alkaa jo pienen lämmitystarpeen aikana.


      • Teofilus
        hullun hommaa kirjoitti:

        Uusi perus talo 160-180 neliö, perus eristys, lämmitys ja vesi maksaa noi 1000 e vuodessa. Lämmin vesi siitä 35% ja siitä talteen otettava määrä 60%. potentiaali niissä viemäreissä alle 100 e vuodessa. Siihen on kyllä tosi vaikeeta lisätä mitään tuommoisia virityksiä. Sit tietty jos kustannuksilla ei ole mitään väliä.
        Ei ole ainakaan eko-teko.

        Tuo 60 % talteenoton aste on täydellistä haihattelua, ja lämpimän käyttöveden vaatima energian kulutus määräytyy käytännössä pelkästään kulutuksen perusteella. Saadaan suurempi säästö, kun jätetään lämpimän veden hanikat auki. Tämä vinkkinä kokeilijoille, jos tuota kautta saatavan säästön haluaa maksimoida. Peittoakin voi jatkaa enemmän, jos leikkaa alkupäästä isomman palan.


      • unohtakaa jo
        pohdiskelia kirjoitti:

        Henkilöä kohti lämmitetään vuodessa 23 m3 vettä 55 asteeseen. Yksinkertaisuuden vuoksi arvioidaan lämmön nostoksi 50 astetta. Kilo vettä vaatii 4,2 kWs asteen lämpötilan nostoon. Kertolaskulla tulee 1341 kWh vuodessa henkeä kohti.

        Tässä ei ole koko totuus. Kylmä vesi ei poistu huoneistosta koskaan yhtä kylmänä kuin se tulee. WC-huuhtelunkin vesi seisoo säiliössä pitkään ja lämpenee. Kylmää vettä menee henkeä kohti 35 m3. Jos se lämpenisi keskimäärin 10 astetta lämpimämpänä, on tuon energian osuus 408 kWh. Yhteensä henkeä kohti siis menee 1750 kWh. Kahden hengen taloudessa 3500 kWh jne.

        Poistuvan jäteveden voi jäähdyttää noin 4 asteeseen, johon se maaperässä muutenkin voisi jäähtyä. Tuossa jäähdyttämisessä saisi siis 3500-5000 kWh energiaa vuodessa tavallisessa perheessä (2-3 hlö). Kesällä tulisi liikaa veden lämmittämiseen eli hyötyä ei tulisi niin paljoa. Muuhunhan ei lämpöä pysty kesällä oikein käyttämään. Lisäksi lämpöpumpun sähkö tuo oman lisänsä eli ylijäämä alkaa jo pienen lämmitystarpeen aikana.

        Ei taida 4 asteeseen päästä edes sillä valmilla talteenotto lattiakaivolla (es oso 120).


      • 8+18
        pohdiskelia kirjoitti:

        Henkilöä kohti lämmitetään vuodessa 23 m3 vettä 55 asteeseen. Yksinkertaisuuden vuoksi arvioidaan lämmön nostoksi 50 astetta. Kilo vettä vaatii 4,2 kWs asteen lämpötilan nostoon. Kertolaskulla tulee 1341 kWh vuodessa henkeä kohti.

        Tässä ei ole koko totuus. Kylmä vesi ei poistu huoneistosta koskaan yhtä kylmänä kuin se tulee. WC-huuhtelunkin vesi seisoo säiliössä pitkään ja lämpenee. Kylmää vettä menee henkeä kohti 35 m3. Jos se lämpenisi keskimäärin 10 astetta lämpimämpänä, on tuon energian osuus 408 kWh. Yhteensä henkeä kohti siis menee 1750 kWh. Kahden hengen taloudessa 3500 kWh jne.

        Poistuvan jäteveden voi jäähdyttää noin 4 asteeseen, johon se maaperässä muutenkin voisi jäähtyä. Tuossa jäähdyttämisessä saisi siis 3500-5000 kWh energiaa vuodessa tavallisessa perheessä (2-3 hlö). Kesällä tulisi liikaa veden lämmittämiseen eli hyötyä ei tulisi niin paljoa. Muuhunhan ei lämpöä pysty kesällä oikein käyttämään. Lisäksi lämpöpumpun sähkö tuo oman lisänsä eli ylijäämä alkaa jo pienen lämmitystarpeen aikana.

        pohdiskelian mukaan kylmä vesi lämpenee ennen viemäriin menoa (mikä on tietenkin totta), mutta lämpimän veden lämpöhäviötä ei ole kuitenkaan laskettu ollenkaan mukaan. Tokihan tuollaisilla laskutoimituksilla saadaan miellyttäviä lukemia aikaiseksi, mutta totuuden kanssa niillä ei ole tekemistä.


        "Ei taida 4 asteeseen päästä edes sillä valmilla talteenotto lattiakaivolla (es oso 120)."

        Nyt on puhe lämpöpumpusta.


      • pohdiskelia
        8+18 kirjoitti:

        pohdiskelian mukaan kylmä vesi lämpenee ennen viemäriin menoa (mikä on tietenkin totta), mutta lämpimän veden lämpöhäviötä ei ole kuitenkaan laskettu ollenkaan mukaan. Tokihan tuollaisilla laskutoimituksilla saadaan miellyttäviä lukemia aikaiseksi, mutta totuuden kanssa niillä ei ole tekemistä.


        "Ei taida 4 asteeseen päästä edes sillä valmilla talteenotto lattiakaivolla (es oso 120)."

        Nyt on puhe lämpöpumpusta.

        Niin että miltä osin ei ollut totuuden kanssa tekemistä?


      • ympäristöinsinööri
        LVI teknikko 26 kirjoitti:

        Ihmiset ovat aina valmiita sijoittamaan rahaa jo olemassa oleviin systeemeihin tonni tolkulla, mutta mitään uutta ei hyväksytä!!!! Lokasäiliöt eivät kustanna paljoakaan koko järjestelmään verrattuna ja sieltähän olisi edullista ottaa hukkaanmenevä energia talteen. Tässähän toteutuisi energian kiertokulku periaate, joka samalla olisi yksi varteenotettava vaihtoehto, kun puhutaan päästöistä ja hiilijalanjäljestä. Lokasäiliöt ovat edullinen investointi asennuksineen päivineen, eikä maanpäälle jäisi näkyviin kuin miesluukut. Energiaa tulee säiliöön koko ajan lisää ja jos sitä ei oteta talteen, niin se menee täysin hukkaan.
        Jos putken asentaa ulkopuolelle, niin siihen on varmaan järkevä tehdä spiraalirakenne, että lokasäiliön viereen tulee tarpeellinen metrimäärä putkea, eli systeemistä tulee tehokas. Eristeessä tuskin kannattaa säästellä, eli varmaan 100-150mm uretaania erittäin hyvin asennettuna. Jos järjestelmässä on kaksi 10m^3 lokasäiliötä peräkkäin, niin silloin ei varmaan tarvitse väliseinää, vaan virtaama on niin pieni, että kerrostuminen pääsee tapahtumaan, kunhan yhdysputki on lähellä alareunaa, kuitenkin ehkä n.500mm ylempänä säiliön pohjaa, ettei sakka tuki putkea. Lämpöanturin voisi laittaa yhdysputkeen ja poistoputkeen ja säiliöille kokonaan oman kierron ja venttiilin MLP:n tuloputkeen sisätiloihin (maaputkeen sisätiloihin haara), anturi ohjaa automaattiventtiiliä, joka voisi alkaa sulkeutua kun lämpötila on 10 astetta ja 4 asteessa venttiili menee kokonaan kiinni. Tarkkailun vuoksi voi myös laittaa lämpömittarin joka ilmoittaa viemäriputkistossa olevan lämpötilan.
        Lokasäiliön tyhjennyksen voisi järjestää aina kesäaikana, jolloin uusi lämmin jätevesi varautuisi säiliöön loppukesällä ja syksyllä. Samalla kylmäneste poistuisi säiliöstä ja uusi lämmin tulisi tilalle. Kun pytyt on eristetty, niin lämpö ei karkaa maahan, ja säiliön ja eristeen väliin voivi jättää 1,0-1,5m maakerroksen joka lämpenee myös kesän mittaan, tämä toimisi ikään kuin lämpöakkuna.
        Hommaa tässä viellä kehitellään ja laskeskellaan virtaamia yms. juttuja, että saadaan systeemi mitoittettua oikein. Samalla pitänee laskea arvio maamassan varastoimalle energiamäärälle (arvioitava).
        Asiassa vielä askarruttaa systeemi, jos mlp pumppua käyttäisi jäähdytykseen, niin siitä tuleva energiamäärä kannattaisi varmaan ladata jätesäiliöihin ja silloin kesäaikana säiliöiden ohi pitäisi mennä ohitusviemäri, jota ei käytetä kuin syksystä alkaen, näin läpöakut saataisiin ladattua kesällä täyteen latinkiin. Tätä kautta tullaan siihen aksioomaan, eli kannattaisikohan lokasäiliöiden ympärille valaa betonia, koska se varastoisi paremmin energiaa kuin maa??? Tämä on kyllä vähän kallista.
        Uskon kuitenkin, että täsää ollaan nyt kehittämässä sellaista systeemiä joka todella toimii ja saadun energian hinta on edulline ja samalla tehdään suurempi ekoteko kuin ilmlämpöpumpuilla.

        ...kiinteistö ei ole liittynyt kunnallistekniikkaan. Ihan ilmaista ei kuitenkaan ole se lokasäiliön tyhjennyskään eli arviolta 100-300 €/tyhjennys. Sillä rahalla saa jo jonkun verran sähköäkin.

        Isossa mittakaavassa kyllä toimii, esim. kaupungin viemärilaitoksella.

        http://www.hsy.fi/vesi/ymparisto/jatevedestalampoa/Sivut/default.aspx


      • ympäristöinsinööri
        Neronleimahdus...... kirjoitti:

        Katoppa tätä linkkiä!!

        http://www.passiv.fi/?page=21&subpage=42&lang=fi

        Ja luupaavatten 4000Kwh/vuosi.

        Uskoisin onnistuvan

        4000 kWh energiaa maksaa pyöreästi 400 €. Paljonko maksaa tuollainen systeemi?


      • 8+18
        pohdiskelia kirjoitti:

        Niin että miltä osin ei ollut totuuden kanssa tekemistä?

        Pisti vaan silmään, että olit huomioinut kylmän veden 10 asteen lämmönnousun, mutta et kuitenkaan lämpimän veden lämpöhäviötä ennen lokasäiliötä, joten et voi saada kaikkea energiaa takaisin tuolla periaatteella, vaan osa energiasta jää taloon jo käytön yhteydessä ja osa hukkuu lämpöhäviönä matkalla.


      • pohdiskelia
        8+18 kirjoitti:

        Pisti vaan silmään, että olit huomioinut kylmän veden 10 asteen lämmönnousun, mutta et kuitenkaan lämpimän veden lämpöhäviötä ennen lokasäiliötä, joten et voi saada kaikkea energiaa takaisin tuolla periaatteella, vaan osa energiasta jää taloon jo käytön yhteydessä ja osa hukkuu lämpöhäviönä matkalla.

        Energiatutkijana joudun noita tekemään koko ajan. Ja laskelmat osuvat kohdalleen vaikka maallikot eivät prosessia tajuakaan.

        Yksinkertaistaen veden kulutus jakautuu kuumana käytettävään ja kylmänä käytettävään. 35-40 % käytetään 55-asteisena ja loput 6-asteisena. Tuosta voi lähteä tekemään sovelluksia. Yksinkertaistus ei ole koko totuus, mutta antaa riittävän tarkkuuden esimerkiksi energiatodistuksille.

        Tuo kylmän veden lämpeneminen tosiasiassa aina huoneistossa on oma oivallukseni. 400 kWh ei ole pieni luku sekään. Vessanpytyt kannattaisi tehdä suorahuuhtelulla ilman välisäiliötä. 50 asunnon kerrostalossa säästö olisi jo merkittävä vuodessa.

        Tai sitten kylmä vesi kannattaisi lämmittää ennen taloa valmiiksi 20-asteiseksi jäteveden lämmöllä kun se lämpenee muutenkin. Todella kylmää haluttaessa voisi käyttää jääkaappia.

        Jäteveden energiavirta on yhtä merkittävä kuin jäteilman. Sovellukset puuttuvat.

        Voin kertoa yhden sovelluksen, jossa ei ole lämmönsiirrinongelmaa. Poistuvasta jätevedestä otetaan muutaman kilon eriä jäädytettäväksi. Yksi kilo tuottaa 333 kWs jäätyessään. Kun köntti on jäädytetty, se pudotetaan muun jäteveden sulatettavaksi jääkuutioina. Ei tarvita isoa säiliötä eikä lämmönvaihdin töhnäänny. Tällaista sovellusta ei ole. Etuna on erittäin pieni laitteistokoko ja päävirtaus saa kulkea melko vapaana. Tämä on niin tehokas energiansieppaus, että puhdastakin ostovettä voisi käyttää hintojen puolesta. Ja sadevettä varsinkin tai salaojavettä. Tällöin ei tarvitse läträtä likaisen veden kanssa. Jääkuutiot eivät harvakseltaan tuki mitään kuten se itse tavara, joka sekään ei yleensä tuki mitään vaikka ei sulakaan.


      • 8+18
        pohdiskelia kirjoitti:

        Energiatutkijana joudun noita tekemään koko ajan. Ja laskelmat osuvat kohdalleen vaikka maallikot eivät prosessia tajuakaan.

        Yksinkertaistaen veden kulutus jakautuu kuumana käytettävään ja kylmänä käytettävään. 35-40 % käytetään 55-asteisena ja loput 6-asteisena. Tuosta voi lähteä tekemään sovelluksia. Yksinkertaistus ei ole koko totuus, mutta antaa riittävän tarkkuuden esimerkiksi energiatodistuksille.

        Tuo kylmän veden lämpeneminen tosiasiassa aina huoneistossa on oma oivallukseni. 400 kWh ei ole pieni luku sekään. Vessanpytyt kannattaisi tehdä suorahuuhtelulla ilman välisäiliötä. 50 asunnon kerrostalossa säästö olisi jo merkittävä vuodessa.

        Tai sitten kylmä vesi kannattaisi lämmittää ennen taloa valmiiksi 20-asteiseksi jäteveden lämmöllä kun se lämpenee muutenkin. Todella kylmää haluttaessa voisi käyttää jääkaappia.

        Jäteveden energiavirta on yhtä merkittävä kuin jäteilman. Sovellukset puuttuvat.

        Voin kertoa yhden sovelluksen, jossa ei ole lämmönsiirrinongelmaa. Poistuvasta jätevedestä otetaan muutaman kilon eriä jäädytettäväksi. Yksi kilo tuottaa 333 kWs jäätyessään. Kun köntti on jäädytetty, se pudotetaan muun jäteveden sulatettavaksi jääkuutioina. Ei tarvita isoa säiliötä eikä lämmönvaihdin töhnäänny. Tällaista sovellusta ei ole. Etuna on erittäin pieni laitteistokoko ja päävirtaus saa kulkea melko vapaana. Tämä on niin tehokas energiansieppaus, että puhdastakin ostovettä voisi käyttää hintojen puolesta. Ja sadevettä varsinkin tai salaojavettä. Tällöin ei tarvitse läträtä likaisen veden kanssa. Jääkuutiot eivät harvakseltaan tuki mitään kuten se itse tavara, joka sekään ei yleensä tuki mitään vaikka ei sulakaan.

        "Energiatutkijana joudun noita tekemään koko ajan. Ja laskelmat osuvat kohdalleen vaikka maallikot eivät prosessia tajuakaan."

        Jep. Maallikkona en ymmärrä, että miksi laskelmassasi et ole vähentänyt lämpimän veden lämpöhäviötä, vai eikö lämpöä huku matkalla lokasäiliöön?

        "Tuo kylmän veden lämpeneminen tosiasiassa aina huoneistossa on oma oivallukseni."

        Tälläkin palstalla on kyllä useampaan otteeseen asiasta kirjoitettu. Tuo on tosiasiassa niin pieni hukka, että siihen ei kannata puuttua. Eikä tuolla edes ole mitään merkitystä lämmityskauden ulkopuolella, eli laskelmasi eivät tältäkään osin pidä paikkaansa.

        "Vessanpytyt kannattaisi tehdä suorahuuhtelulla ilman välisäiliötä. 50 asunnon kerrostalossa säästö olisi jo merkittävä vuodessa."

        Tähänkö ei ole mitään estettä? Riittääkö 10mm putkessa virtaama suoraan huuhteluun? Entä kannattaako suurentaa putkikoko järjettömäksi muutaman kympin vuosisäästön takia? Tämän osaat varmaan kertoa kun olet kerron tutkija.

        "Tai sitten kylmä vesi kannattaisi lämmittää ennen taloa valmiiksi 20-asteiseksi jäteveden lämmöllä kun se lämpenee muutenkin."

        Hyvä idea! Ruvetaanko sitten klooraamaan vettä, jotta legionella ei pääse jylläämään? Entä miten helposti pystytään muuttamaan nykyisiä määräyksiä?

        Ääh. Järjetöntä keskustelua. Jos asiaa ajatellaan puhtaasti energiansäästön kannalta, niin olet oikeassa, mutta silloin täytyy unohtaa kaikki muut faktat, jotka vaikuttavat asiaan.


      • pöljäkehä
        8+18 kirjoitti:

        "Energiatutkijana joudun noita tekemään koko ajan. Ja laskelmat osuvat kohdalleen vaikka maallikot eivät prosessia tajuakaan."

        Jep. Maallikkona en ymmärrä, että miksi laskelmassasi et ole vähentänyt lämpimän veden lämpöhäviötä, vai eikö lämpöä huku matkalla lokasäiliöön?

        "Tuo kylmän veden lämpeneminen tosiasiassa aina huoneistossa on oma oivallukseni."

        Tälläkin palstalla on kyllä useampaan otteeseen asiasta kirjoitettu. Tuo on tosiasiassa niin pieni hukka, että siihen ei kannata puuttua. Eikä tuolla edes ole mitään merkitystä lämmityskauden ulkopuolella, eli laskelmasi eivät tältäkään osin pidä paikkaansa.

        "Vessanpytyt kannattaisi tehdä suorahuuhtelulla ilman välisäiliötä. 50 asunnon kerrostalossa säästö olisi jo merkittävä vuodessa."

        Tähänkö ei ole mitään estettä? Riittääkö 10mm putkessa virtaama suoraan huuhteluun? Entä kannattaako suurentaa putkikoko järjettömäksi muutaman kympin vuosisäästön takia? Tämän osaat varmaan kertoa kun olet kerron tutkija.

        "Tai sitten kylmä vesi kannattaisi lämmittää ennen taloa valmiiksi 20-asteiseksi jäteveden lämmöllä kun se lämpenee muutenkin."

        Hyvä idea! Ruvetaanko sitten klooraamaan vettä, jotta legionella ei pääse jylläämään? Entä miten helposti pystytään muuttamaan nykyisiä määräyksiä?

        Ääh. Järjetöntä keskustelua. Jos asiaa ajatellaan puhtaasti energiansäästön kannalta, niin olet oikeassa, mutta silloin täytyy unohtaa kaikki muut faktat, jotka vaikuttavat asiaan.

        Toi tutkija on joko joku avohoitopotilas tai sit vaan ajankuluksi heittelee tommoisia kommentteja.
        Ei mitään tajua todellisuudesta.


      • pohdiskelia kirjoitti:

        Energiatutkijana joudun noita tekemään koko ajan. Ja laskelmat osuvat kohdalleen vaikka maallikot eivät prosessia tajuakaan.

        Yksinkertaistaen veden kulutus jakautuu kuumana käytettävään ja kylmänä käytettävään. 35-40 % käytetään 55-asteisena ja loput 6-asteisena. Tuosta voi lähteä tekemään sovelluksia. Yksinkertaistus ei ole koko totuus, mutta antaa riittävän tarkkuuden esimerkiksi energiatodistuksille.

        Tuo kylmän veden lämpeneminen tosiasiassa aina huoneistossa on oma oivallukseni. 400 kWh ei ole pieni luku sekään. Vessanpytyt kannattaisi tehdä suorahuuhtelulla ilman välisäiliötä. 50 asunnon kerrostalossa säästö olisi jo merkittävä vuodessa.

        Tai sitten kylmä vesi kannattaisi lämmittää ennen taloa valmiiksi 20-asteiseksi jäteveden lämmöllä kun se lämpenee muutenkin. Todella kylmää haluttaessa voisi käyttää jääkaappia.

        Jäteveden energiavirta on yhtä merkittävä kuin jäteilman. Sovellukset puuttuvat.

        Voin kertoa yhden sovelluksen, jossa ei ole lämmönsiirrinongelmaa. Poistuvasta jätevedestä otetaan muutaman kilon eriä jäädytettäväksi. Yksi kilo tuottaa 333 kWs jäätyessään. Kun köntti on jäädytetty, se pudotetaan muun jäteveden sulatettavaksi jääkuutioina. Ei tarvita isoa säiliötä eikä lämmönvaihdin töhnäänny. Tällaista sovellusta ei ole. Etuna on erittäin pieni laitteistokoko ja päävirtaus saa kulkea melko vapaana. Tämä on niin tehokas energiansieppaus, että puhdastakin ostovettä voisi käyttää hintojen puolesta. Ja sadevettä varsinkin tai salaojavettä. Tällöin ei tarvitse läträtä likaisen veden kanssa. Jääkuutiot eivät harvakseltaan tuki mitään kuten se itse tavara, joka sekään ei yleensä tuki mitään vaikka ei sulakaan.

        > Jäteveden energiavirta on yhtä merkittävä kuin jäteilman. Sovellukset puuttuvat.

        vesihommathan ovat laidasta laitaan pöhköjä
        - pieni pissaliraus huuhdellaan 10 litralla ensiluokkaista (mutta lämmitettyä) juomavettä
        - suihkuvedet lämpöenergioineen lorotetaan pikakiireellä kaupungin viemäriin

        tosi, että vessanpöntön säiliössä vesi turhanpäiten lämpenee huonelämpötilaan

        yhtä tosi, että suihkuvedet voisivat viemärin sijaan lämmittää huoneita, ihan ilman lämpöpumppua tai lämmönvaihdinta

        - "hightech"-maailmassa ei osata jättää suihkuvesiä joksikin aikaa huoneiston seinien sisälle?
        - ei osata niitä pumpata vessanpöntön säiliöön?


    • Turkhanen

      Kuten jo mainitsin, kannattaa vain suuremmassa mittakaavassa.

      Mutta hei, meillä tai kaikilla teillä on se vihreä Biol vai mikä se oli kompostori siellä pihalla. Senhän kemiallisen reaktianalyysienkin mukaan pitäisi olla plussa puolella koko vuoden. Othamma sieltä kaiken lämmön taltheen.

      Auto ajethaan lämpimänä aina talvella talliin, joten tallin lämpötilha noushee. Otahmma tän lämmön taltenheen. Nyt tuon putken pithuus alkaa olla jo 1000 eskon paikheilla (60 kuution paskapytystä kompostorin kautta autothalliin).

      Naapurille asennamme myös tommosen 60 kuution "uimaaltaan" kun sillä on varaa lämmittää, ja kierräthämme sen putken lämmönkeruun merkeissä siellä naapurissa (saa ottaa muitakin rahakkaista naapureita samaan sarjaan). Taas saathiin lämpöä muuthama astonen nosthettua.

      Siis maalämpöpumpullehan tulvii ny jo 20 asteista liustha, vaikka ulkona olhis 20 kirpakkkaa pakkasasthetta.

      Kaikille tämmöönen järjestelmä pithää saada, met myymmä näitä ja hintaa on vain 94.300 euroo. Talon kokonaisprojektiin verrathuna tuo ei oo ku 25 %, joten ilmimanmuutha kannathaa jokhaasen tähän lähteä.

      Nährään mutkamäessä levillä ja jatkoilla vinkharissa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuvaile kaivattuasi kolmella

      Emojilla. Oma vastaus 💨🚮💣
      Ikävä
      174
      1578
    2. Kysymystä pukkaa

      Mitä aiot tehdä kun näet hänet seuraavan kerran? Vai oletko kuin ei mitään....
      Ikävä
      126
      1501
    3. Mitä sä kuvittelit

      Kun annoit mulle huomiosi, tottakai minä menin ihastumaan suhun. En ole koskaan ollut se henkilö keneen kukaan kiinnittä
      Ikävä
      119
      1442
    4. Tykkään sinusta tosi tosi paljon

      Siksi en pysty sisäistämään sitä, että se ei ole molemminpuolista. Sattuu liikaa. En osaa käsitellä sitä tunnetta, koska
      Ikävä
      8
      1147
    5. Mikä sai sut ihastumaan

      Mitä tapahtui?
      Ikävä
      74
      983
    6. Sähköauto ei saastuta

      Koska sähköautossa ei ole saastutusputkea kuten polttomoottoriautossa. Saastuttajille tulee mätkäistä kunnon saastutusv
      Maailman menoa
      276
      950
    7. Hyvää heinäkuuta

      Hyvää huomenta ihanaa. 🦗🌾☔🤗🌻❤️
      Ikävä
      223
      932
    8. Olisitko oikeasti

      valmis kohtaamaan kaivattusi?
      Ikävä
      86
      873
    9. Älä nainen leikistä suutu!

      Ja kyllä täytyy kritiikkiäkin kestää, mm. ylipaino, se että oot köyhä jne jne Melko tutulta mieheltä
      Ikävä
      77
      823
    10. Kaupan kassalla kannataa olla kylmä käytös

      https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010488540.html "19-vuotias Minja ja 59-vuotias Anne työskentelevät sillä todelli
      Sinkut
      147
      814
    Aihe