Painoin toukokuulla 2007 104 kg. Olin silloin pahassa masiksessa ja työuupumuksessa ja minulla oli kova lääkitys pahaan unettomuuteen. Söin bentsoja ja seroquelia hirveät määrät. Jouduin tayssin reumapolille ja joka ikinen lääkäri huomautti minulle ylipainosta. Söin silloin ihan valtavia määriä makeisia suklaata jäätelelöä ja kaikkea mahdollista mitä ikinä käsiin tuli. En minä siinä lääkepöhnässä tajunnut yhtään mikä läskikasa minusta oli tullut. Katsoin sitten tayssin hissin peiliin ja tukka nousi pystyyn, näky oli kauhea. Sitten sain lääkkeestä anafylaktisen reaktion 2 kertaa ja lääke lopetettiin seinään. Vieroitusoireet oli kauheat ja ruokahaku lähti kokonaan pois. Sairastin kakkostyypin diabetesta ja olis jotain pitänyt syödä. muttakun en pystynyt. Laihduin heti viekkareissa 8 kg ja sitten aloitin käveleen joka päivä pikku lenkin. Nyt naurattaa kun 2 km oli kauhea saavutus kun sen puuskutin. Siitä sitten ihan itsestään aloin pidentämään lenkkejä puhisten ja ähisten. Lääkkeen lopetus aiheutti sen että ruokahalu lähti laskemaan ihan omia aikojaan, se lääke jos mikä aiheuttaa kauhean ahmimisvimman. Sitten huomasin että painoa oli lähtenyt 15 kg ja siitä edelleen aina paino putosi ja liikunta lisääntyi kun jaksoi jo liikkua. Siinä meni sitten aikaa kun en omistanut vaakaa enkä tiennyt paljonko painoa oli. Mittautin terveyskeskuksessa painoni se oli 80 kg ja minähän ilahduin niin että sitten vasta aloitin kovan liikkumisen. Tällä hetkellä olo on terve ja liikunnasta tullut jo ihan tapa, voin huonosti jollen liiku päivittäin. Vetelen sellasen kahden tunnin lenkin joka päivä ja syön vähän. Paino tällä hetkellä 68 kg. Nyt ihmettelen miksi se laihtuminen pysähtyi tähän kun menen ainoastaan kahden kilon kuukausivauhtia sillä pudotuksella. Olen kokonaan jättänyt kaikki karkit ja muut turhat makeat ym. turhakkeet pois. Syön huonosti vastoin diabeteshoitajan neuvoja. Pitäisi jollain kumman konstilla vielä 10 kg saada lähtemään mutta kun ei, jäin tähän painoon jostakin syystä junnaamaan. Pitäiskö tässä mennä punttisalille vai miten saan tän painon vielä tippumaan. Oliskos mitään vinkkejä kun en oikein enää itse keksi miten voin enää nopeuttaa tätä hommaa.
Hidasta hommaa.
hidasta on
8373
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Menen ainoastaan kahden kilon kuukausivauhtia" - sehän tarkoittaa puolta kiloa viikossa, mikä on juuri suositeltu maltillinen laihdutusvauhti! Kun paino putoaa, se tarkoittaa automaattisesti myös kulutuksen vähenemistä. Mitä pienemmäksi ihminen muuttuu, sitä vähemmän energiaa hän voi syödä, jos haluaa laihtua edelleen.
Mahtaako olla niin, että syötkin jo liian vähän? Siihen viittaa lauseesi "syön huonosti vastoin diabeteshoitajan neuvoja".
Kuinka pitkä olet? 68 kg ei kuulosta hirveän suurelta painolta, joten mikset voisi vaikka päättää tyytyä siihen joksikin aikaa? Olet pudottanut jo lähes 50 kiloa, mikä on ihan hirmuinen määrä. Siitä on syytä olla iloinen ja ylpeä. Eikö nyt riittäisi, että opettelisit syömään muuten terveellisesti ja unohtaisit vähäksi aikaa koko laihdutuksen?
PS. Jos olisit jakanut kirjoituksesi kappaleiksi, se olisi ollut helpompi lukea.
pituuteni on vaivaiset 158 niin siinä on painoa se 10 kg liikaa vielä. Mitä syömiseen tulee niin se on luokkaa : Aamulla kauheesti kahvia ja pari palaa tummaa leipää ja juustoa päälle- iltapäivällä joku valmiskeitto pala leipää tomaatti ja välillä jugurtti. Klo 18.00 jälkeen en pistä enää suuhuni mitään. Rupeen epäilemään että minä olen sairas kun olen kadottanut ruokahaluni kokonaan. No laskin että kesällä tuo 60 kg olis mahdollista saavuttaa. Ja nyt netti kii ja ulos.
Urheilu parantaa yleensä ruokahalua. Jopa siinä määrin että kaikki kulutetut kalorit syödään takaisin "hyvällä omallatunnolla". Varsinkin kun syödyt kalorit lähes aina aliarvoidaan ja liikunnan kulutus yliarvoidaan.
Liikunnasta on hyötyä AINA ja KAIKILLE, ellei mennä liiallisuuksiin. Voi olla, että se lisää ruokahalua, vaikka on sellaisiakin tutkimustuloksia, joiden mukaan se "normalisoi ruokahalukeskuksen toimintaa". (Linkkiä ei ole antaa, luin tämän tiedon kauan sitten jostain kirjasta.)
Liikunta ylläpitää lihaskudosta, jolloin suurempi osa pudotetuista kiloista on rasvaa. Mitä enemmän kropassa on lihasta, sitä enemmän se kuluttaa. Liikunta pienentää ympärysmittoja eli kiinteyttää, sama paino kiinteänä on hoikemman näköinen kuin löysänä. Liikkuva laihduttaja on poissa jääkaapilta, ainakin sen aikaa kun liikkuu. Liikunta antaa myös tekemistä, jonka puutteessa helposti sortuu syömään aikansa kuluksi.
Kaikkein tärkein liikunnan hyöty ainakin minulle on, että se hoitaa "korvien väliä". Mieliala pysyy parempana, kun vähän rasittaa itseään.
Sinulle "hidasta on": sinulla ei ole mitään syytä olla tyytymätön laihtumistahtiisi, olet jo selvinnyt valtavasta urakasta, kun olet pudottanut pienen ihmisen verran painoa. Terveyden vuoksi ei aina ole välttämätöntä edes pyrkiä normaalipainoon.
nyt paino alkoi numerolla 7 eli 67,4 joten eteenpäin sano mummo lumessa.
onko verensokeriasi mitattu viime aikoina? Kun sen kakkostyypin sokeritaudin pitäisi jo noilla lukemilla hellittää. Olet pudottanut valtavasti painoa, todella hyvin.Se että se sitten hidastuu se painon putoaminen , sehän on selvää, oikeastaan sinun ei enää pitäisi pudottaa painoa vaan alkaa katsella aikaa painonpudotuksen jälkeen. Että se paino mihin tulevina kuukausina pääset, että se pysyy sitten. Eli ruokailua pitäisi jo nyt ruveta miettimään sen mukaan että saat kaiken tarpeellisen mutta hyvä olo jatkuu ja että jaksat kuntoilla edelleenkin. Saisitko kahvikupillisen seuraksi aamupalalle puuroa lautasellisen? Ja iltapäivällä, jos valmissopan lisäksi saisit vähän lihaa?
Onnea tulevalle keväällesi
sokeriarvo laskenut roimasti. Nyt se huitelee 5-6 paikkeilla ennen se oli 8-yli kymmen. Samoin myös kolestroliarvot normalisoituneet.
Taas pieni harppaus eteenpäin. Aamupaino oli 76.4 Ja taas ettenpäin mennään. Enää 6 kg jäljellä.