Mauser-- hyvä vai p**ka!?

jauseri

Kannattaako Mauser kivääri hankkia? Kannattaako käytetty ja vanha Mauser hommata? Entäs sitten tosi vanha, jolla ikää jo 50-100 vuotta?
Minkälainen tarkkuus, toimivuus ja työnlaatu noissa on? Onko kaikki kehut vain imagon ansiota? Itse olen kuullut Mauserin lukkolaitteesta sekä ruusuja että risuja? Minkälainen on käytännössä? Missä kaliberissa Mauseria kannattaa hommailla yleiskivääriksi?

31

2560

    Vastaukset

    • Veljellä ole aikanaan tsekkivalmisteinen Karabiner 98. oli melko kolho ja painavakin ase. lukko ja liipasin oli jäykiä ja tarkkuus oli korkeintaan keskinkertaisa tasoa. 10 cm kasoihin päästiin 100 metristä penkistä. Tähtäimet ei ollu mitkään hyvät. paremmat löytyy Diana 31 ilpparista. 8 mm mauser panokset oli tosi kalliita jos kaupasta osti.
      Veli möi aseen jonnekin kun ei itsellään ollut sille käyttöä. oma mielipie on että onhan nuista mausereista jonkunlaiseen hupiammuntaan jos halvalla sattuu sellase löytämään. ja jos itse lataa panokset. Muuta käyttöä en kyllä tollaselle aseelle keksi.

      • reserviläisyhdistyksen perinneasepäivänä pääsin yhden ukon mauserilla ampumaan, olisko just ollut toi kar 98, ja oli kyllä melko epätarkka vehe verrattuna vaikka ukkopekkaan. muuten kyllä oli näitä "suomalaisia" solttukivääreitä parempi käsitellä. panosten kalleutta ko. mauserin omistaja valitteli myöskin.


      • res-kers II/98 kirjoitti:

        reserviläisyhdistyksen perinneasepäivänä pääsin yhden ukon mauserilla ampumaan, olisko just ollut toi kar 98, ja oli kyllä melko epätarkka vehe verrattuna vaikka ukkopekkaan. muuten kyllä oli näitä "suomalaisia" solttukivääreitä parempi käsitellä. panosten kalleutta ko. mauserin omistaja valitteli myöskin.

        Kaipailen lähinnä tietoja metsästys Mausereista. En sotilasaseista.


      • jauseri kirjoitti:

        Kaipailen lähinnä tietoja metsästys Mausereista. En sotilasaseista.

        Palsta natsit pääsivät vauhtiin mutta tulikin nolo keskeytys ja jutut loppuivat siihen paikkaan vaikka hakaristillä kirjailtuja kirjoja löytyi varmasti kymmenittäin hyllystä.


      • Nuljunatsit kirjoitti:

        Palsta natsit pääsivät vauhtiin mutta tulikin nolo keskeytys ja jutut loppuivat siihen paikkaan vaikka hakaristillä kirjailtuja kirjoja löytyi varmasti kymmenittäin hyllystä.

        herra kertoo sitten itse mikä tekee mauserista muka niin loistavan.? kyllähän kansan tarinoisa vanhat avotähtäin pystykorvat sun muut on niitä millä teeriä ja metsoja pudotetaan puoleen kilometriin, mutta tosielämä on sitten jotain ihan muuta. harva ampuu mosin-nagantilla m-68 taulussa mustalle 150 metriltä, ja mausereilla vielä huonommin. wanhat legendat sekoittavat joskus vieläkin nykypäivän metsästäjiä ja sitten hankitaan jotain ikiaikaisia romuja jahtikamppeiksi.


    • Kaapissa on neljä Mauser 98 lukoista kivääriä joista yksi on alkuperäisessä kunnosa oleva ns. Brasilian Mauser vm.1908 kal.7x57. Alkuperäisillä avotähtäimillä tulee 5 sm kasaa sadalta metriltä. Toinen on uudelleen piiputettu 7x54 snellarilaukaisulla odottaa kiikarikiskon asennusta. Tarkkuus avotähtäimillä tuota 5 sm luokkaa. Tukki on höyläilty alkuperäinen. Kolmas on Tampereen Asepajan uudellenpiiputtama 7x64. 11g hirviluodilla tulee parin kolmen sentin kasaa sadalta metriltä. Tukki on Tamperelaista laatua. Viimeinen on Sakon uudelleenpiiputtama 7,62x53R kilpa ase. 74 senttiä pitkä paksu piippu,snellari laukaisu ja peukalonreikätukki erilaisilla säädöillä. Olen nähnyt ja kokeillut noita Mausereita 7x54:stä 375 HH magnumiin. Tukintekijä taidoista riippu miten ase istuu käteen vai tuntuuko kolsolle niinkuin joku tuolla mainitsi.Miinuksia on varmistin, varsinkin kiikarin kanssa,onneksi markkinoilta löytyy nykymallista varmistinta ja erilaisia laukaisukoneisto vaihtoehtoja höyhenenkevyestä snellarista 1,6kg hirvijäykkyyteen.

    • Vanha topik mutta ostin keväällä kaksi vuosisadan alun mauseria. Toiseen on laitettu sakon tarkkuuspiippu, yli 70 senttinen ja toinen alkuperäinen kuitenkin melkein yhtä pitkällä ja melko raskaalla piipulla. Saksalaista tekoa. Vaihdatin niistä diopterit pois ja laitatin asesepäll kiikarit. Raskaampi, joka on vapaakivääri ampuu 8mm molemmin puolin olevaa kasaa hiekkapusseilta ja toinen 15 mm jonka kävin juuri tänään toteamassa 100 metriltä. Toinen on 7,62*53R ja toinen 308win. Kyllä ne mulle välttää Kevyemmän kanssa on kiva hiippailla passiin vaikkapa hanhisuolle tai hirvitornii. Testasin jo raskaamman 500 metriltä ja10 metrin ilmakivääritaulunkokoinen kasa syntyi hiekkapussien päältä melko huolettomalla ampumisella. Kyllä se mulle riittää. 200 euroa maksoin kappaleelta ja kiikarikiskojen asennukset ja latausvivun vaihto molemmille aseille yhteensä 450 euroa. Tuo raskaampi ei häviä sakon trg:lle yhtään tarkkuudessa. Yhtreensä siis 850 euroa ja esim sakon trg maksaa 4 tonnin luokkaa. Tää oli sellanen köyhänmiehen paketti jonka ajattelin viritellä itselleni eläkepäivieni iloksi ampumaradalle ja metsästyshommiin.

      • Toisessa on vuosiluku 1912,


    • hieno hirvipyssy. pässit. hyvin kaataa eivät karkaa.

    • Mauser on aikansa ase (aina se on p**kaa parempi), se aika vaan tahtoo kulkea eteenpäin ja mauserin kohdalla se on kulkenut. Hyvän aseen jos haluaa niin se on kyllä sakolainen.
      Tiedoksi, hirvi ei tasavarmasti karkaa jos sitä ammutaan oikeaan paikkaan.

    • Tietämättömät haukkuu 98 mauseria.Ainut ase konsruktio joka nähnyt päivänvalon1800 luvun puolella on käytössä tänä päivänäkin.Vaaralisen riistan metsästäjät ei muuta juuri hyväksy mauser 98 tai kaksoisluodikko.Yksi asemaailman vahvin ja toimintavarmin lukko konsruktio. Aseet joissa sitä käytetään:Mauser 98 hinta 8000 Euroa alkaen,Kimber 3200e alk. Wincester m70 mang. 1750e alk. sitten enemmän modifioituna Remington 700 maailman eniten myyty metsästyskivääri.Lukko aktioita edelleen valmistaa Timmney,Recknagel,,+muut. Nämä jotka ei osaa muuta kehua kuin Sako,Tikka ja mosin nagant kivääreitä ovat tietoloiltaan vajavaisia tai heillä on sitten pieni tiri! Etsi jostakin hyvä siviili Mauserin lukkoaktio ja siihen ammattilainen asetamaan Lothar Waltterin piippu haluamassasi kaliberissa ja tukki sepältä hyvä laminaatti tukki.Lisäksi tietenkin laadukas tähtäin. Osumat ei ole tämän jälkeen tuurista kiinni.Eikä tarvitse asekorjaamoilla juosta niin kuin jotkut sarja valmistus aseen omistajat. Custom osia saatavilla vaikka kuin paljon.

      • Mikä mielestäsi tekee mauser lukosta niin erinomaisen? Kumpi on on mielestäsi parempi ja miksi vapaasyöttöinen vai ohjattu syöttö?


      • Mulla on cz550 jossa on vähän muunnettu mauser lukko. Erona alkuperäiseen että patruunan voi syöttää suoraan pesään
        ja varmistinta muutettu. Olen ladannut ja ampunut sillä 4000 patruunaan eikä se ole koskaan tehnyt syöttöhäiriötä. Aseella pysyy 500m helposti alle 20 cm 5 laukauksella ja 10-15cm on ihan normaali. Uudet tarkkuuskiväärit pystyvät kyllä parempaan mutta metsästyskiväärin lukkona mauserlukko on mekaanisesti paras.


    • Mauserlukon kontrolloitu toiminta, eli patruuna nousee lippaasta suoraan lukonpäähän kiinni estää esim 9,3x62 cal aseissa, laukeamattomat paruunat. Joita kerrotaan olevan Norman pati ja esim. Sako, Tikka kivääreissä. Joissa patruuna holjottelee mitensattuu pesään.

      • Mauser lukkoja on sekä push- että controlled feed toiminnoilla. Esim. mainittu Remington 700 on push feed toiminen.
        Jos lukko syöttää patruunan pesään ja sulkeutuu oikein, niin syöttötapa ei vaikuta mitenkään siihen laukeaako patruuna vai ei.
        Perinteinen mauser lukko on jo vanhan aikainen.


    • Ainoa oikea ase on mauser lukkoinen t-rex .577 kaliiberin kivääri. Sillä kaatuu jänis, hirvi ja karhu. Ja jos tulevaisuudessa kloonaataan dinosaurukset elämään,, minä ammun ne tuolla uudelleen sukupuuttoon. Ja jos näitä visenttejä vapautetaan enemmän Suomeen, ammun nekin kaikki. Ja punatulkut. Teen niistä kaikista trofeita.

    • Ampui mies hirveä patruunalla jossa oli, 6,5mm luoti, kerran ehti laukaista iltahämärässä, siten pimeä painoi päälle ja hirvi karkasi. Aamulla sitä jälistettiin kahden miehen voimalla, hirvi kömpi ylös ja liikkeistä näki että tuskat oli kovat. Ampuja jatkoi ampumista siihen mihin sen illalla lopetti, tyhjensi sillä kertaa täyden lippaan, hirvi käveli vaivalloisesti ja miehellä kädessä tyhjä ase. Ammuntaa vaiti sivusta seurannut "apumies" nosti aseen (8mm Mauser) poskelleen ja ampui kerran, hirvi kuoli ennen kuin maahan asti ehti. Hirven ampunut "apumies" sanoi tälle 6,5mm aseella metsästäneelle henkilölle että siinäpä nyljet hirves, mie en auta, mutta sen sanon sulle että opettele ampumaan ennen kuin tuut mehtään uudestaan eläimiä rääkkäämään tollasella "jänisräikälläsi", tai osta ees kunnon ase, ei lopu tehot kesken... Hirvellä oli ollut osumia kaulassa, pehvassa, rapamahalla, jaloissa ym ym.
      Tiedän kyllä että siihen 6,5mm "hurrien hirvipatruuna" on moni hirvi juoksunsa lopettanut, mutta kuitenkin.........., päättele ite.
      Tapahtui Lapissa joskus 1960 loppupuoliskolla.

      • Lapissa metsästäjät olivat 60-luvilla yleensä niin kännissä, etteivät juuri mihinkään osuneet.
        Rutsin mauserin lentorata on hyvin suora ja kaliberi on tarkka. Sitä käytetään paljon hirvi, peura ja lintukaliberina.


    • Tunsinpahan 60 luvulla Lapissa miehen joka metsästi sako 6,16mm kiväärillä jossa pelkät avotähtäimet, meriittilistalla yksi karhu ja mehtälintuja mahottomat määrät. Erikoista siinä oli se että tähtäsi lintuja ainoastaan päähän. En muuten nähny sitä miestä kertaakaan humalassa joten ei ilmeisesti liikkunu sinun porukoissasi.. Lintuja päähän, miksi? Ihmettelijöiden kysymykseen aina sama vastaus "jos menee ohi niin eipä jää lintu kitumaan ja päähän kun osuu niin eipä mee lihoja yhtään hukkaan..
      Kysyi joku että sie sitten sen karhunkin vain yhdellä laukauksella? Vastasi että joo, mutta hiihdin sen ensin siniseen sippiin ja vasta sitten kun se kääntyi päin ja pieksi suutuspäissään hankea käpälillään mie sen lopetin. Ammuitko sie sitäkin päähän? Kyllä.

      • Taisi tuolla lappalaisella olla mahdoton patruunankulutus suhteessa osuttuihin lintuihin. Lisäksi oli valehtelija kun karhun perässä talvisin kertoo hiihdelleensä. Talvella karhua pesään ammuttaessa osuu yleensä päähän kontion pistäessä pään pesäluolasta ulos. En ole koskaan kuullut kenenkään joutuneen perässä hiihtäneen ellei sitten ole ensin ampunut hätäpäisään ohi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Taisi tuolla lappalaisella olla mahdoton patruunankulutus suhteessa osuttuihin lintuihin. Lisäksi oli valehtelija kun karhun perässä talvisin kertoo hiihdelleensä. Talvella karhua pesään ammuttaessa osuu yleensä päähän kontion pistäessä pään pesäluolasta ulos. En ole koskaan kuullut kenenkään joutuneen perässä hiihtäneen ellei sitten ole ensin ampunut hätäpäisään ohi.

        Ei ollu "heinäkenkä", junan tuomia oli ja mahottoman hyvä ja tarkka ampumaan. Useasti pesän suulle karhu ammuttiin, mutta usein sen perässä myös hiihdettiin. Tuloksen määräsi usein kelit ei niinkään kunto. Jos kelit suosi karhua niin sehän meni, mutta jos suosi hiihtäjää, niin karhu menetti henkensä lisäksi myös nahkansa ja kallonsa ja vielä vähän muutakin...
        Talja pirtin seinällä ja kallo tuvassa kertoi tupaan tulijalle että täällä asuu karhun kaataja eikä pelkästään sen pyytäjä..


    • Sitä vain vielä että eipä ole luodin kaliberilla mitään tekoa aseen tarkkuuden kanssa, siihen vaikuttaa ihan muut asiat. Tässäpä malliksi kaksi: Jos ase on vanha ja rihloiltaan paljon kulunut resu, niin eipä sillä paljon kymppejä ammuta tai lintuja pudotella. Jos taas ase on hyvä mutta ampuja on huono ja vielä "sikavilu vaivaa" on tulos sama...
      Aseella pitää myös säännöllisesti harjoitella tuelta ja ilman, pysyy tuntuma tallella ja laukaisukammo (järeät ja suurikaliberiset aseet potkaisee pirusti) ei vaivaa..
      Oon ampunut rihlakon luotipiipulla jäniksen sivuttaiseen juoksuun sadan metrin päästä ja poispäin lentävän tekriäiskukon suurinpiirtein samalta matkalta. Vahinkoja molemmat osumat sanotaan, minä taas sanon että ehkä, ehkä ei...

      • Tuo tarkkuuden kalibeririippuvuus on osittain kyllä totta. Jotkin kaliberit ovat luonnostaan tarkempia kuin toiset. Luodin ominaisuudet suhteessa hylsyyn vaikuttavat asiaan. Muussa tapauksessa esim. kasa-ampujat käyttäisivät paljon laajempaa patruunakirjoa. Mutta pääpiirteissään patsuunan ja piipun yhteensovittaminen vaikuttaa ratkaisevasti.

        Ampujan taidolla ei ole mitään tekemistä aseen tarkkuuden kanssa. Se on kokonaan ihan eri asia. Hyvä ampuja ei pysty ampumaan huonolla aseella tarkasti vaikka hyvällä aseella tähän kykenisi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo tarkkuuden kalibeririippuvuus on osittain kyllä totta. Jotkin kaliberit ovat luonnostaan tarkempia kuin toiset. Luodin ominaisuudet suhteessa hylsyyn vaikuttavat asiaan. Muussa tapauksessa esim. kasa-ampujat käyttäisivät paljon laajempaa patruunakirjoa. Mutta pääpiirteissään patsuunan ja piipun yhteensovittaminen vaikuttaa ratkaisevasti.

        Ampujan taidolla ei ole mitään tekemistä aseen tarkkuuden kanssa. Se on kokonaan ihan eri asia. Hyvä ampuja ei pysty ampumaan huonolla aseella tarkasti vaikka hyvällä aseella tähän kykenisi.

        Kaliberi ammunnassa (varsinkin kun puhutaan metsästyksestä) tarkoittaa sitä että käytetään sellaisia aseita ja patruunoita jotka on suunniteltu jollekin riistalle. Karkea esimerkki, tykillä ei ole mitään mieltä ampua hiirtä. Toinen, vain hullu ampuu pienoiskiväärillä leijonaa...


    • Eihän noi mitään vahinkoja ole. Yleensä väheksytään vahinkoina, hienoja onnistumisia kateellisena.

      • Tarkoitatko, että jos vahingossa ampuu yhdeksän suoliosumaa, niin se yksi osuma sydämmeen ei ole tuuria.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitatko, että jos vahingossa ampuu yhdeksän suoliosumaa, niin se yksi osuma sydämmeen ei ole tuuria.

        Ei kukaan tähtää mitään eikä ketään suolille, vaan sydämmeen yrittää osua, joten sydänlaaki ei ole vahinko ja suolisto-osuma luetaan vahingoksi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei kukaan tähtää mitään eikä ketään suolille, vaan sydämmeen yrittää osua, joten sydänlaaki ei ole vahinko ja suolisto-osuma luetaan vahingoksi.

        Niin jotta tarkootatko, että sydämmeen tahdätyistä kymmenestä laakista on hyvälläkin ampujalla ykdeksän suolilla ja se yksi siinä mihin tarkootettu?


    • Nuita ampujia ja mehtästäjiä kun tahtoo olla monenlaisia, jotkut on niitä jotka saa ja niitä jotka ei saa. Ne jotka saa kutsutaan saamamiehiksi ja ne jotka ei saa kutsutaan pyytäjiksi (saamamiehet ja pyytömiehet).
      Sama jako myös kalastuksessa.

      • Niin ja ne saamamiehet ei osumillaan paljon kehuskele ja pyyntömiehet on niitä, jotka juttuja kertoo.


    • Tuuli toi käsivarressa riekonnaurun mukana seuraavanlaisen tarinan. LRn silloinen komentaja J.M. hiihti näkömatkan päässä olleille rajamiesten pilkkiavannoille ja ihmetteli sitä että mikäköhän heillä on oikein vikana tässä pilkkimisessä kun raudut hyppii teidän avannoista jäälle melkein itekseen, mutta heijän avannoissa net ei edes syö? Toinen rajamiehistä vilkaisi vinosti ja sanoi että oiskhan se syy siinä että meän avannoista pilkkii ne saamamiehet ja teijän avannoista ne pyytömiehet. Illalla ilmoitettiin rajamiehille kohteliaasti että ikävä kyllä, tässä kämpässä teille ei enää riittä nukkumapaikkat, niin että hakekaahan sellaiset jostain muualta...

    suomi24-logo

    Osallistu keskusteluun

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ruotsin tehohoidon maksimi on ylittymässä

      huomisesta lähtien aletaan Ruotsissa tekemään valintoja keille annetaan tehohoitoa ja keille ei. 6,078 koronatapausta ja 333 kuollutta. Norjassa 5,29
      Maailman menoa
      239
      8529
    2. Mansikka- ja marjasato voidaan uhrata

      niillä ei ole mitään merkitystä elintarvikehuollon kannalta,ne voidaan uhrata.Elintarvikehuollon kannalta tärkeitä ovat vilja-ja perunasato ymv. mutta
      Maailman menoa
      293
      4595
    3. Kiuruvesi 11 koronatartuntaa!

      Onko kyseessä jokin hoitokoti tms? https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006463371.html
      Kiuruvesi
      106
      2122
    4. Kuinka heikoksi maan taloustilanne

      menee, ennenkuin tilalle astuvat taas Suomea kuntoon laittaneet PS, Kokoomus ja Keskusta?
      Maailman menoa
      122
      1544
    5. Korona: Kunta jätti sairaat vanhukset heitteille TAAS!!!

      Kuusamon kunta on ilmeisesti päättänyt jättää koronakriisissä riskiryhmään kuuluvat liikuntarajoitteiset vanhukset ilman ruokaa. Kunta on sopinut ett
      Kuusamo
      19
      1076