Minulla on työpaikassa erikoinen ongelma. Työpaikalla minulle ei puhuta mitään, huomenta sanaa ei aamuisin enää kuulu. Lisäksi työtehtävät selostetaan minulle jonkun toisen työntekijän kautta. Jos jotain sanoo, niin sitä ei kommentoida. Jos jotain juttua alkaa kertomaan niin puheet keskeytetään, omilla jutuilla.
näin siis meillä töissä
ihan sama olenko työpaikalla vai en
4655
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ja on työkaverit sukua ja naapureita työnjohtajan kanssa.
Hienoa eikä kukaan tajua .
Vapaapäivät kaljaa lipittäen hoidellaan henkilöstöasiat samojen naamojen kanssa ja katsotaas ketä
Tuskinpa tuollaista seuraa kannattaa tavoitellakaan. Jos homma kumminkin sujuu, että eivät mene astetta pidemmälle, niin keskity ilomielin työntekoon, kun saat rauhassa tehdä. Tauoilla voit vaikka lukea kirjaa tai soittaa kaverille.
Ei kannata ruveta miettimään sitä puhumattomuutta. Se alkaa muuten suututtamaan aivan älyttömästi. Itse olen työskennellyt jo yli vuoden sellaisessa paikassa jossa ei parin henkilön kanssa pysty edes töiden sujumisen ja onnistumisen kannalta oleellisista asioista puhumaan. Samoilla henkilöillä on myös äärettömän negatiivinen suhtautuminen kaikkeen ja tämä negatiivisuus tarttuu helposti muihinkin.
Itse ei kannata irtisanoutua. Mottoni on: Onhan sitä ihmisiä ollut keskitysleireilläkin, ei sen rinnalla yksi suomalainen kieroutunut työyhteisö ole vielä mitään.
Minä nauttisin moisesta kohtelusta! En saa tehdä töitäni rauhassa kun tullaan viereen pälättämään ja keskeyttämään. Olen sitä ihmislajia joka voisi tehdä työnsä jossain ikkunattomassa kopissa. Yritä siis nauttia! Sinulla on jotain jota ei ole kaikilla nimittäin työrauha!