Minulla on mieheni kanssa yhteiseloa takana jo yli 20 vuotta.
Onko kenelläkään kokemusta sellaisesta, että mies ei koskaan sano esim.että rakastan sinua ? Mieheni ei tuota juuri koskaan sano. Joskus harvoin, jos minä sanon ensin, monesti, ikäänkuin hänen vastinettaan odottaen, niin hän voi sanoa ; no niin minäkin.
Mies ei esim. halaile tai pussaile, jos en itse tee sitä ensin. Paitsi silloin tietysti, kun olemme seksuaalisissa puuhissa :) Tätä nykyisellään kerran viikossa.
Onkohan kysymys miehen välinpitämättömyydestä minua kohtaan vai onko sitten vain kyseessä suomalainen mies joka ei puhu eikä pussaa ? :)
Onko kenelläkään kokemusta sellaisesta, että mies ei koskaan sano esim.että rakastan sinua ? Mieheni ei tuota juuri koskaan sano. Joskus harvoin, jos minä sanon ensin, monesti, ikäänkuin hänen vastinettaan odottaen, niin hän voi sanoa ; no niin minäkin.
Mies ei esim. halaile tai pussaile, jos en itse tee sitä ensin. Paitsi silloin tietysti, kun olemme seksuaalisissa puuhissa :) Tätä nykyisellään kerran viikossa.
Onkohan kysymys miehen välinpitämättömyydestä minua kohtaan vai onko sitten vain kyseessä suomalainen mies joka ei puhu eikä pussaa ? :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei puhuttu eikä pussatu, vaan kuten teilläkin... mun aloittesta.
Ilmoitti vaan kertovansa kun tilanne muuttuu..
Siis tuo on vaan tavallisen Suomalaisen miehen toimintaa.
Kanssa 20v takana.
ei ilmeisesti puhu eikä pussaa? Omassa liitossani, joka kesti 19 v, mies ei koskaan sanonut rakastavansa minua. Siis ei koskaan. Halaili ja pussaili vain sängyssä. Monta kertaa tuli mietittyä, että mikä minussa on vikana. Selvisihän se ajallaan:
Eron tullessa sanoi, ettei ole minua ikinä rakastanut.
miehesi jätti sinut?
Niin tai näin, eihän hän voi sanoa siinä vaiheessa muuta. Hänen on voitava perustella itselleen eroaminen, ja tuo on hyvä peruste. Ei sen tarvitse olla totta, mutta hänen on pystyttävä itse uskomaan siihen. Ihminen on hyvä narraamaan itseään tarvittaessa.
Meillä tämä on toisin päin. Minä olen miehenä se joka sanoo kun tuntuu siltä että pitää sanoa tykkäävänsä. Kumppanini on tullut kovin araksi aikaisempien kokemuksiensa vuoksi. Hän uskoo laulun sanojen mukaa että "rakkaus on ruma sana", eikä halua kuullakaan sitä. Läheisyyttä ja puhumista meillä kyllä on, paljon. Se oli juuri niitä asioita, joita molemmat olivat uudelta ihmissuhteelta hakemassa.
minä jätin hänet. Ja hyvä kun selvisi edes tuossa vaiheessa, että mikä on koko liiton ajan mättänyt. Uskon että hän puhui ihan tosissaan. Nuoruuden huumassa yhteen mentiin, tai minä ainakin, olin reilusti nuorempi kuin hän. Tulin raskaaksi ja eikun vaan saman katon alle. Luulin, että rakastaa, mutta tekikin vaan mitä miehen on tuossa tilanteessa tehtävä, hyvin huolehtii lapsistaan edelleenkin.
Ero ei harmita vaan se, että olisin tuossa ajassa saanut läheisyyttä ja hellyyttä jostain muualta. Äläkä vaan sano, että olet ollut samanlainen itsekin. En ollut, joka päivä lähelle yritin.
Itse kans seurustelen miehen kanssa joka ei sano rakastavansa,mutta sanoo välittävänsä kokoajan enemmän..Tuo vaivaa häntä myös ettei pysty sanomaan,miksei rakasta tai tavallaan kysyy aina et mitä se rakkaus on tai miltä se tuntuu??;( Koetappa sit siihen itse kertoilla,kun kuitenkin oma sydän tietää just miltä tuntuu..ääh..Noh ei viel tässä kaikki,vaan epäilee sit et riittääkö tämmöinen suhde mulle ja antaako se mitään myöskään...kertokaas nyt ihmees onko kellään tullut samanlaista vastaan et tietää hieman ees miten käsitellä tuota??
Kait miehet on jollainlailla varovaisempia kuitenkin tunteiden näytössä kuin me naiset ja kyllähän tuo riittää mulle..
Niillä sanoilla, että rakstan sinua ei ole mitään merkitystä jos ei se näy myös teoissa.
Perisuomalainen mie ei turhia puhu eikä pussaa. Alussa saattaa nuorena miehenä pussaillakin, mutta sekin harvenee ja sanallisesti ei raukkauttaan sanele, mutta useimmiten teoissa huomaat, että todella välitää toisinsanoen rakastaa. Älkää hyvät naiset nalkuttako tuosta, ei hän teidänkään joka päivä odota hokevan kuin loitsua, minä rakstan sinua. Näytä samoin teoillasi, että rakastat.
Myöskään mies ei soittele eikä lähettele viestejä kuin asiasta. Silloin kun tapaat miehen, joka jatkuvasti soittelee ja viestejä sataa, pitäisi hälytyskellojen soida ja kovaa, tästä miehestä ei ole kumppaniksi, sillä hän vielä etsii äitiään. Varmasti jhavaitset hyvin pian, että olet tekemisissä todellisen lapsen kanssa, hän ei muuhun ilmeisesti pysty lainkaan. Elämä ei tule luistamaan.
Toinen on tämä seksin tarve, jokaisella on eri näkemyksiä, mutta minä ainakin odotan jonkunlaista moraalia ja tolkkua siihenkin. Nainen ja jatkuva seksin tarve on ällötys, samoinkuin mies. Paljon enemmän arvostan yhteistä tekemistä, matkaa tai elokuva-iltaa, jotain kulttuuriin liittyvää, Ystävien tapaamistqa yhdessä, Kyllä näiden jälkeen syntyy normaali seksi, eikä tarvitse vonkua sitä näillä palstoilla. Elämään pitää järjestää asioita, jotka normalisoivat tarpeita tasapainoon.
Kyllä olisi tämän maan jouduttava niin tiukalle, että ihmiset oppisivat arvostamaan oerhettä, kotia ja toisiaan, vonkumatta turhuukisen perään.