Olen ollut nyt 8kk kaukosuhteessa mieheni kanssa. Välimatkaa on "vain" 250km, mutta kun molemmat opiskelee niin ei ole rahaa/aikaa nähdä kuin viikonloppuisin. Yleensä on niin että mieheni tulee minun luokse, sillä minun tämän hetkinen asuin kaupunkini on hänen lapsuuden kaupunkinsa. Tykkään hänestä niin kovasti ja minulla on jo maanantaina kauhea ikävä ja odotan perjantaita kuin kuuta nousevaa. Mies ei taas näytä ikävöivän läheskään niin paljon ja hänellä onkin opiskelupaikkakunnallaan enemmän kavereita jne. Nyt suhteen edetessä on alkanut käymään niin, että mies ei tulekkaan läheskään joka vkl minun luokseni vaan jää omaan kotiinsa koska haluaa viettää aikaa siellä kavereiden ja harrastusten kanssa. Eli siis johtopäätökseni on, että kaverit ja harrastukset ovat minua tärkeämpiä :( olemme tästä keskustelleet ja mies on sanonut, että tykkää minusta, mutta että haluaa välillä jäädä myös opiskelupaikkakunnalleen. No ei siinäkään mitään, jos se tapahtuisi esim kerran kuussa mutta nyt hän ilmoitti olevansa seuraavat kaksi vkl siellä. En minä kestä olla kolmea viikkoa erossa! Ja tulee paha mieli kun miestä tilanne ei haittaa yhtään, siis että ei nähdä pitkään aikaan. Hän jää sinne vapaaehtoisesti ja tuskin edes muistaa minua. Olen sanonut, että jos tämä peli jatkuu niin erotaan, hän on vastannut ettei halua erota. Että se ei tarkota sitä ettenkö olisi hänelle tärkein vaikka hän jääkin sinne. Tuntuu silti kauhealta. Onko teillä ollut näin?
Niin ja piti vielä sanomani että meillä oli täksi viikonlopuksi sovittu menoa ja tekemistä mutta mies ilmoitti torstaina ettei tulekkaan luokseni, että jää sinne viettämään kaverinsa tupareita.
En vain ymmärrä miksi hän ei jätä minua jos hän ei halua enää olla kanssani. Muuten meidän suhteesta sen verran, että aina kun ollaan erossa ni on jotenkin vaikeaa. Jostain yleensä riidellään. Mutta yhdessä on aivan ihanaa, ja kun olimme kuukauden yhdessä niin riitelimme ehkä kerran. Tarkoitus olisi että muutettais kesällä yhteen jos vaan kestetään sinne asti. Ollaan sovitti että kaikki paska kestetään, koska yhdessä on niin ihanaa. Täytyisi yrittää aina erossa ollessa muistaa kuinka kivaa on yhdessä
Niin ja piti vielä sanomani että meillä oli täksi viikonlopuksi sovittu menoa ja tekemistä mutta mies ilmoitti torstaina ettei tulekkaan luokseni, että jää sinne viettämään kaverinsa tupareita.
En vain ymmärrä miksi hän ei jätä minua jos hän ei halua enää olla kanssani. Muuten meidän suhteesta sen verran, että aina kun ollaan erossa ni on jotenkin vaikeaa. Jostain yleensä riidellään. Mutta yhdessä on aivan ihanaa, ja kun olimme kuukauden yhdessä niin riitelimme ehkä kerran. Tarkoitus olisi että muutettais kesällä yhteen jos vaan kestetään sinne asti. Ollaan sovitti että kaikki paska kestetään, koska yhdessä on niin ihanaa. Täytyisi yrittää aina erossa ollessa muistaa kuinka kivaa on yhdessä
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mulla on sama tilanne mun tyttöystävän kaa. Siis että se ei oikein viitti joka vklp nähä. Emmä oikein osaa tähän mitään vastata kuin että et oo ainoo. En muuten kestäis ellen olis niin pirun rakastunu siihen. Tuntuis ku olis lukenu ite kirjottamaa tekstii ku riidellään välil näitten näkemisten välis ja en tajuu miksei se välil jaksa nähä mua. Kai se on vähän hassu tyyppi se mun tyttöystävä.
itse elän kakosuhteessa ja näemme noin. 6-8 viikoin välein ja silloin olemme yhdessä noin 2 viikkoa. Totta ka niitä kavereita myös tarvitsee ja niihinkin pitää pitää yhteyttä, mutta ymmärrän kyllä että tuntuu pahalta jos toinen peruu.. täytyy vain koittaa ajatella positiivisesti, mikä minulta ei yleensä luonnistu :) ikävä on raastava ja jos ei ole päivällä tekemistä huomaan löytäväni itseni kotoa tekemättä mitään ainoastaan mieheni mielessä ja mietin mitä hän voisi tällä hetkellä tehdä..
me myös riitelemme jonkun verran niinä aikona kun emme ole yhdessä ja niin pienistä ja turhista asioista ja se on todella väsyttävää.. johtuneeko sitten ikävästä että kaikki ärsyttää, en tiedä!
mutta tsemppiä jatkoon molemmille!
Kaukosuhde toimii vain yhdellä ehdolla...ehdoton luottamus on oltava molemminpuolinen.
Parempi että kysyt ja selvität kaverisi kanssa, onko hän varmasti uskollinen....jos et saa varmaa vastausta tai hän hermostuu niin..........jos toinen pettää, ollaan nopeasti "Rakkauden Raunioilla".
Ensinnäkin, myös kaukosuhteessa täytyy säännöt tehdä selväksi: jos jotain on sovittu niin siitä pidetään kiinni, eli jos on yhdessä sovittu menemistä, niin silloin kuuluu niin myös tapahtua (nyt siis auton hajoamiset, yllättävät sääilmiöt yms. ei lasketa). Ohareiden tekeminen vaan antaa toiselle pahan mielen. MUTTA toiselle pitää antaa oikeus myös reilusti sanoa, että haluaa välillä olla myös uusien kaveriensa kanssa. (ilman että täytyy riidellä asiasta tai saada huono omatunto)
Sitten, miksi et välillä menisi hänen luokseen? Tutustuisi hänen kavereihinsa? Kai sekin olisi ihan reilua ja hyväksi suhteellenne, on myös helpompi puhua ihmisistä ja tapahtumista kun toinen tietää kenestä on kyse. Ja muuten, miksi hänen pitäisi erota sinusta? Voithan sinäkin sanoa, että tää oli nyt tässä, et halua tällaista suhdetta. Kiristäminen (jolta juttusi nyt kuulostaa) harvoin toimii.
Toisekseen, teidän täytyy löytää joku keskitie, jotta moloempien tarpeet täyttyy. Ehkä sunkin pitäisi jossain määrin oppia elämään omillasi, keksiä omaa tekemistä. Mutta teidän on itse selvitettävä, mikä on molemmille sopiva tapaamisväli, siihen ei kukaan voi oikein sanoa että mikä on liian pitkä ja mikä lyhyt.