Olo on tosi huono. Olen tosiaankin pettänyt rakasta miestäni enkä ymmärrä oikein edes miten tilanne niin meni. Olen nyt kaksi viikkoa vaan miettinyt pitäisikö kertoa miehelleni ja toistaiseksi en ole uskaltanut. En tiedä pitäisikö vai pitääkö minun vain kärsiä ansaittua ahdistusta.
Meillä oli kaksi viikkoa sitten mieheni pelikavereista pari vanhastaan tuttua kaveria iltaa istumassa. Juomaakin kului meillä kaikilla ja jossain vaiheessa toinen vieraista lähti ja mieheni meni toisen kaverinsa kanssa saunaan keskenään. Minä taas jäin siivoilemaan pöytää ja touhusin keittiössä. Jossain vaiheessa tuo tuttu kävi kylpytakissa tupakalla ja tuli sanomaan jotain keittiöön minulle. Yhtäkkiä hän otti niin kuin halausotteella minua takaapäin kiinni ja suuteli kaulalle. Annoin hänen naida minua takaa tiskipöytään nojaten. Mies ei sanonut mitään vaan häipyi hetken päästä takaisin saunan puolelle. Minä jäin kauhistuneena siihen huohottamaan.
Nyt on kauhea ahdistus tapahtuneesta ja en ymmärrä ollenkaan itseäni miksi tein noin. En ole koskaan pettänyt enkä haluaisi. Koko tilanne ei varmaan kestänyt kuin parikymmentä sekuntia tai ei ainakaan paljon kauemmin, mutta olisin voinut kyllä estää sen jos olisin toiminut niin kuin pitäisi. Mies ei ole edes mitenkään komea tai mitään sellaista, mutta jostain syystä vielä tuntui hirveän hyvältä vaikka kauheaa on sanoa tuokin.
Jotenkin tuntuu, että en voi uhrata avioliittoamme tuollaisen mielettömyyden takia, mutta en pysty edes suhtautumaan mieheeni enää luontevasti. Mieheni on huolissaan kysynyt miksi näytän niin itsekeneeltä enkä voi kertoa. Voiko ihminen seota yhtäkkiä niin, että tekee ihan jotain muuta kuin todella haluaisi? Nyt pelkään, että suhteemme päättyy tähän.
Meillä oli kaksi viikkoa sitten mieheni pelikavereista pari vanhastaan tuttua kaveria iltaa istumassa. Juomaakin kului meillä kaikilla ja jossain vaiheessa toinen vieraista lähti ja mieheni meni toisen kaverinsa kanssa saunaan keskenään. Minä taas jäin siivoilemaan pöytää ja touhusin keittiössä. Jossain vaiheessa tuo tuttu kävi kylpytakissa tupakalla ja tuli sanomaan jotain keittiöön minulle. Yhtäkkiä hän otti niin kuin halausotteella minua takaapäin kiinni ja suuteli kaulalle. Annoin hänen naida minua takaa tiskipöytään nojaten. Mies ei sanonut mitään vaan häipyi hetken päästä takaisin saunan puolelle. Minä jäin kauhistuneena siihen huohottamaan.
Nyt on kauhea ahdistus tapahtuneesta ja en ymmärrä ollenkaan itseäni miksi tein noin. En ole koskaan pettänyt enkä haluaisi. Koko tilanne ei varmaan kestänyt kuin parikymmentä sekuntia tai ei ainakaan paljon kauemmin, mutta olisin voinut kyllä estää sen jos olisin toiminut niin kuin pitäisi. Mies ei ole edes mitenkään komea tai mitään sellaista, mutta jostain syystä vielä tuntui hirveän hyvältä vaikka kauheaa on sanoa tuokin.
Jotenkin tuntuu, että en voi uhrata avioliittoamme tuollaisen mielettömyyden takia, mutta en pysty edes suhtautumaan mieheeni enää luontevasti. Mieheni on huolissaan kysynyt miksi näytän niin itsekeneeltä enkä voi kertoa. Voiko ihminen seota yhtäkkiä niin, että tekee ihan jotain muuta kuin todella haluaisi? Nyt pelkään, että suhteemme päättyy tähän.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vähän kyllä vaikuttaa provolta tuo sun tarinasi, niin epäuskottavaa on köyräistä parikymmentä sekuntia, ja sinä vain jäät huohottelemaan kauhistuneena tiskipöytään nojaillen... Vielä sekin, että ehtii muka tuntuakin joltain muutamassa kymmenessä sekunnissa, joten lienet teinipoika, joka laukeaa todella nopeasti masturboidessaan.... Juu, jos kuitenkin olisi tosi kyseessä, niin eiköhän se äijä kerro sun miehelles jossain välissä, tai jollekin toiselle ja se sitten juoruaa sun miehelle. Luultavasti juuri näin, että ei malta pitää turpaansa kiinni vaan kertoo jollekin kaverille, joka kertoo sun miehelles. Miehet on nimittäin kovia juoruaan, eikä varsinkaan panojaan malta pitää omana tietona, joten kaikki on kaveriporukoissa kohta yleisessä tiedossa, näin olen käsittänyt. Miehet myös kertoo ystävilleen, jos nainen pettää, sillä miehet ei yleensä hyväksy pettäviä naisia, vaan oma muija lentää aika pian pihalle petoksen jälkeen. Samoin myös kertovat, jos saavat tietää kaverinsa muijan pettävän. Naisillahan se ei sitten menekään ihan niin, mutta se on oma tarinansa, ja näitä tarinoitahan tällä palstalla on pilvin pimein.
Sen verran sanottakoon hieman asian vierestä, että minä ja kaverini todellakin pidämme paneskelumme omana tietonamme. Emme niitä kertoile saunailloissa tai muissa illanvietoissa. Tai oikeastaan edes netissä. Keskustelut liittyvät usein ihan muihin juttuihin, joten tämänkin myytin, että miehet olisivat jotenkin yltiöpäisen kovia oikein _retostelemaan_ panohommillaan, saisi vähitellen kuopata for good.
Jos tässä hommassa oli yhtään perää, jota minäkin pikkuisen epäilen, niin syytä kaiffaria raiskauksesta. Parin kymmenen sekunnin sutaisu keittiössä sen ihmeemmin kysymättä ja tilannetta kun edelsi vielä ahnas kaappaus syleilyyn. Tässä vaiheessa olisit tietenkin voinut vastustella, mutta siinä on taas se sun sana sen toisen sanaa vastaan. Naistahan noissa jutuissa yleensä uskotaan, vaikka tuo tilanne nyt olikin harvinaisen absurdi ja epäuskottava.
En todellakaan ole provo! ehkä kirjoitin vähän liian kaunokirjallisesti.
Nämä vastaukset eivät nyt varsinaisesti oloa paranna. Jotenkin ajattelin, että se on vain itsestäni kiinni saako mieheni tetää, koska väärinhän tuo toinen mieskin teki. Ei luulisi kertoilevan siksi, mutta ehkä sitten ei. Kauheaa, mutta ehkä sitten olisi parempi kuitenkin, että itse kertoisin kuin että kuulisi muualta.
Tavallaan tunnen itseni raiskatuksi, mutta eihän se ole mikään raiskaus kun ei mitään fyysistä pakottamista ollut. Olisin kyllä voinut estellä, mutten vaan niin tehnyt. En jotenkin kai tajunnut mitä on tapahtumassa.
En lähde selittelemään miksi tuntui hyvältä tai miten se on mahdollista tms. Olennaista on se, että olen pettänyt ja olen voinut pilata nyt kaiken mieheni ja minun välillä. En tiedä mitä voisin tehdä. Voisiko olla mitään millä voisin selittää tapahtunutta tai edes jotain mikä saisi asian tuntumaan varmastikin hirveältä, mutta edes vähän vähemmän hirveältä mieheni mielestä? Jotain pientä voisin vaikka valehdella jos se säästäisi miestäni, mutta en usko voivani elää salaten kokonaan tällaisen asian.
sun ainoo murhe tuntuu olevan, ett kertoako vai ei. Voi raasua.
Oletkos yhtään ajatellu, että mitähän tauteja sait siltä pikaheppulilta? Kannattaisko mennä testeihin? Voisit ainaski ehdottaa testeihin menoa miehelles, jos hän enää viittii sua panna.
Miten sä voit edes kysyä, että mikähän tuntuis miehestäs vähemmän hirveältä? Mitähän luulisit? Parasta olis ollut, että miehelläs olis sellainen nainen, joka ei petä. Tässä tapauksessa kait reilumpaa olis kertoa, ihan vaan mahdollisten tautienkin takia. Ai niin, sä tietysti ajattelet, että ei sillä heppulilla voi tauteja olla, kun eihän se mikään hyvännäköinen edes ole, vai mitä?
Muuten, kenen kylpytakki sillä oli päällä? Meillä ainaski saunavierailla on pelkästään pyyhe lanteilla. Toi kylpytakki-juttu ei oikein miesten saunailtoihin kuulu.
Olet säälittävä provoilija.
En taida oikein jaksaa tänne selitellä etten ole provoilija jos tämä siihen menee. Ihan sama mitä teillä pidetään saunailloissa päällä tässä tilanteessa. Kiitos vaan!
Ja olen kyllä ajatellut tautejakin, siihen en vaan täältä neuvoja tarvitse eli menen kyllä testeihin.
Oli tuo totta tai ei, minulle on käynyt niin, että tein itselleni täysin yllättäen vähän jotain vastaavaa. En IKINÄ uskonut pettäväni tuolloista miesystävääni, mutta sitten kesäyönä ulkosalla ja en edes kovin humalassa annoin puolitutun miehen kiivetä päälleni ravintolasta tullessa.
Minä tajusin kyllä kesken touhun, mitä oikein olinkaan tekemässä, mutta en sentään työntänyt miestä päältäni kesken kaiken. Asia oli minulle jälkeenpäin ihan mahdotonta käsittää miksi olin toiminut niin, jostain syystä vaan kontrolli petti enkä tavallaan edes muista tehneeni mitään päätöstä asiasta. Olin tuolloin, ja aika pitkälle vieläkin, ehdottomasti tiukan uskollisuuden kannalla. Jälkeenpäin ajatellen tuntuu vähän kuin seuraisin omaa toimintaani sivusta kun sitä muistelin.
Itse en kertonut kenellekään asiasta ja neuvoisin sinua tekemään samoin. Yritä unohtaa tapahtunut ja anna itsellesi anteeksi. Se, että täällä usein sanotaan, että petetyllä on oikeus yms. tietää ja päättää haluaako elää pettäjän kanssa ei ole mikään ainoa totuus. Ihmisille sattuu erehdyksiä ja kaikkea tärkeää ei voi olla syytä uhrata täysin merkityksettömän erehdyksen takia.
On täysin vastuutonta olla kertomatta! Omalla kumppanilla on oikeus tietää, ihan tautienkin takia. Mitä, jos itsestä tulikin taudinkantaja, vaikka ei sairastunut, mutta oma kumppani sairastuikin. Milläs sen selität? Syyttämällä omaa kumppania pettämisestä?
Olitko jo liukas kun mies survaisi kullin sisääsi? Sinähän olit siinä tapauksessa kiimassa.
tehnyt mokan ja nyt kerrot sen kiltisti miehellesi ja kannat seuraukset, et voi jättää miestäsi valheelliseen suhteeseen.