Ravinnon sisältämä kova rasva voe vaekuttoo etullisesti joehinniin syvän- ja verisuonitaatiir riskitekijöehin. VM Saska Tuomasjukav väetöstutkimuksessa toettiin, että verer rasvapittoesuus aterijaj jäläkeen om merkittävästi matalampi sillon, ku' aterijar rasva on tyyvyttynyttä. Aterijaj jäläkeev verestä mitattu runsas rasvapittoesuus o' äskettäen toettu tärkeeks syvän- ja verisuonitaatiir riskitekijäks. Kohonnut verenkierrossa oleva rasvam miärä toennäkköesesti etistää sepelevaltimoehe' ahtaamiin syntyä. Hyvim pitkäketjuiset rasvahapot, joella on korkee sulamispiste, alensivat lasmar rasvapittoesuutta eritysem paljon.
Myös kolesterolj pyssyy kurissa
Jo aekasemmim on tiejetty, että kaekki kova rasva ee oo haetallista. Esimerkiks suklaassa ja elläenrasvoessa runsaana essiintyvä tyyvyttynyt teeriinihappo ite asijassa laskoo kolesterolipitoesuuksija. Tuomasjukav väetöskirjassa tehtii' ensimmäestä kertoo yhteenveto ravinno' erjlaester rasvoev vaekutuksista verer rasvapittoesuuksiin. Ylj 50 eripittuisen tutkimukse' yhteenveto osotti, että pittoesuuvet ovat yljmmilliän tyyvyttymättömijä rasvahappoja sisältävä' aterijaj jäläkeen. Hetkellisesti korkeemmat pittoesuuvet syntyyvät öljyhaposta, jota or runsaasti esimerkiks olliivijöljyssä ja rypsissä. Noppeesti immeytyvä hiilihyvraatti voe eelleen suurentoo huippuvarvoja.
Tuloksija ee voe kuitenkaan tulukita site', että tyyvyttymätör rasva olisj epäterveellistä. Vaekutukset muihir riskitekijöehin on myös huomijoetava. Teeriinihapon kohalla huolta aeheotti havvaento sen taepumuksesta tuottaa verenkiertooh hyvim pienijä rasvahiukkasija, jotka suattaavat etistee syvän- ja verisuonitaatija.
Teeriinihappo immeyttyy hyvim mutta hittaasti
Pitkäketjuisten tyyvyttynneehir rasvahappoe' etulliset vaekutukset o' aekasem selitetty niijeh huonolla immeytymisellä. Tuomasjukan tutkimuksessa mitattiin tämäj johosta erräär runsaasti teeriinihappoo sisältävän synteettiser rasva' immeytyminen ja havvaettiin, että teeriinihappo immeyty normaalisti. Kysseenen tuote o' äskettäeh hyväksytty EO:sa vähhäenerkiseks rasvakorvikkeeks, yhtenä perusteena nimenommaan sen sisältämän teeriinihapoh heekko immeytyminen. Tutkijat esittäävättiin tuotteer ravintovarvo' uuvellee' arvijoentija.
Tutkimuksen tuloksija voejaah hyövyntee kehitettäessä elintarvikkeeta tahi ruokavalijoeta, jotka ehkäesöövät syvän- ja verisuonitaatii' etenemistä. Verer rasvapittoesuus pyssyy kurissa, kur ruokavalijo sisältää kohtuullisesti rasvaa( 35- 40 rosenttija kaekesta enerkijasta), josta osa voe olla teeriinihappoo, ja runsaasti hittaasti immeytyvää hiilihyvraattija. Eritysesti riskiryhmät kutel lihavuuvesta tahi 2- tyypin tijapeteksestä kärsivät henkilöt voesivat hyötyä tämän kaltaesesta ruokavalijosta .
Myös kolesterolj pyssyy kurissa
Jo aekasemmim on tiejetty, että kaekki kova rasva ee oo haetallista. Esimerkiks suklaassa ja elläenrasvoessa runsaana essiintyvä tyyvyttynyt teeriinihappo ite asijassa laskoo kolesterolipitoesuuksija. Tuomasjukav väetöskirjassa tehtii' ensimmäestä kertoo yhteenveto ravinno' erjlaester rasvoev vaekutuksista verer rasvapittoesuuksiin. Ylj 50 eripittuisen tutkimukse' yhteenveto osotti, että pittoesuuvet ovat yljmmilliän tyyvyttymättömijä rasvahappoja sisältävä' aterijaj jäläkeen. Hetkellisesti korkeemmat pittoesuuvet syntyyvät öljyhaposta, jota or runsaasti esimerkiks olliivijöljyssä ja rypsissä. Noppeesti immeytyvä hiilihyvraatti voe eelleen suurentoo huippuvarvoja.
Tuloksija ee voe kuitenkaan tulukita site', että tyyvyttymätör rasva olisj epäterveellistä. Vaekutukset muihir riskitekijöehin on myös huomijoetava. Teeriinihapon kohalla huolta aeheotti havvaento sen taepumuksesta tuottaa verenkiertooh hyvim pienijä rasvahiukkasija, jotka suattaavat etistee syvän- ja verisuonitaatija.
Teeriinihappo immeyttyy hyvim mutta hittaasti
Pitkäketjuisten tyyvyttynneehir rasvahappoe' etulliset vaekutukset o' aekasem selitetty niijeh huonolla immeytymisellä. Tuomasjukan tutkimuksessa mitattiin tämäj johosta erräär runsaasti teeriinihappoo sisältävän synteettiser rasva' immeytyminen ja havvaettiin, että teeriinihappo immeyty normaalisti. Kysseenen tuote o' äskettäeh hyväksytty EO:sa vähhäenerkiseks rasvakorvikkeeks, yhtenä perusteena nimenommaan sen sisältämän teeriinihapoh heekko immeytyminen. Tutkijat esittäävättiin tuotteer ravintovarvo' uuvellee' arvijoentija.
Tutkimuksen tuloksija voejaah hyövyntee kehitettäessä elintarvikkeeta tahi ruokavalijoeta, jotka ehkäesöövät syvän- ja verisuonitaatii' etenemistä. Verer rasvapittoesuus pyssyy kurissa, kur ruokavalijo sisältää kohtuullisesti rasvaa( 35- 40 rosenttija kaekesta enerkijasta), josta osa voe olla teeriinihappoo, ja runsaasti hittaasti immeytyvää hiilihyvraattija. Eritysesti riskiryhmät kutel lihavuuvesta tahi 2- tyypin tijapeteksestä kärsivät henkilöt voesivat hyötyä tämän kaltaesesta ruokavalijosta .
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.