jääkaappi nimeltä audi a4..

Paljokos se webasto sitten kustantaa japaljonko vielä lisää kulutusta? Laskepa milää kilometreilla tuonkin kuoletat. Eli se siitä edullissudesta.

pienestä kulutuksest kirjoitti:

Paljokos se webasto sitten kustantaa japaljonko vielä lisää kulutusta? Laskepa milää kilometreilla tuonkin kuoletat. Eli se siitä edullissudesta.

webasto kuluttaa n. puoli litraa tunnissa ja aika vaikea on mukavuus laitetta kuolettaa kilometreillä.

Ja paljonko tuommoinen Audi A4 kuluttaa polttoainetta sataselle? Tuntuu nimittäin siltä, ettei kaikissa uudemmissa autoissa tarkene talvella, vaikka ne eivät mitään varsinaisia talousihmeitä olekaan.
Minulla oli aikoinaan 190 Mersu, joka meni talvellakin helposti alle 6l/100km, matka-ajossa viiden litran pintaan ja oli kuuma kuin helvetti. Edes -30° pakkasella ei pidempiä matkoja pystynyt ajamaan lämmityslaite täysillä.
Itsensä liikuttamiseen Suomen nopeusrajoituksilla auto kuin auto tarvitsee suurinpiirtein saman verran energiaa, eikä moottoritekniikassakaan ole niin suuria keksintöjä tehty, että hukkalämmöstä olisi eroon päästy.
Itsellänikin on ollut Audejakin ja jotenkin on jäänyt sellainen käsitys, että VAG:n dieselit jäähdytetään yläkerrastaan (kannesta) niin hyvin, ettei lämmityslaitteeseen riitä lämmintä = moottorin lämmöt pidetään alhaalla. Syyksi tähän epäilen hyvin pitkään VAG:n harrastamaa vanhanaikaista moottorin rakennetta, joissa ei ollut läpihengittävä kansi. Turbotettuna sellainen kansirakenne on todella ongelmallinen, ellei jäähdytys kannessa toimi todella hyvin, (välijäähdytin on myös auttanut tässä ongelmassa, laskemalla palotilan lämpötilaa). Sen tietää kaikki jotka ovat -80 lukuisilla Volkkarin dieseleillä ajaneet. Sen jälkeen Volkkareittenkin kansiongelmat ovat jääneet lähinnä jonkun ulkopuolisen tekijän aiheuttamiksi (vesiletku rikki, jäähdyttäjän vuoto jne.).

Esitit väitteen, että: "Pieni kulutus ja hukkalämpö ei vaan sovi samalle paperille, siitä tuo moinen ilmiö johtuu."

Kuitenkaan polttomoottorin hyötysuhde ei ole yli 40%. Tämä siis tarkoittaa esim. 100 kW moottorilla, että koko terminen teho (hukkalämpöineen) on 100 kW/40% = 250 kW!!!!. Tuosta luulisi / toivoisi saatavn muukama kW myös kabiinin lämmitykseen, eikö totta? Jos joku oikeasti väittää, ettei hukkalämpöä ole tarjolla sopii esittää jotain argumenttia väitteen tueksi.

Aivan toinen asia onkin kuinka tuosta tehosta saadaan me kW:n kabiinin lämmitykseen. Alimitoittamalla lämmityslaite Keski-Euroopan kelejä varten ei ainakaan ole Suomessa toimiva tapa.

muutakin kirjoitti:

Esitit väitteen, että: "Pieni kulutus ja hukkalämpö ei vaan sovi samalle paperille, siitä tuo moinen ilmiö johtuu."

Kuitenkaan polttomoottorin hyötysuhde ei ole yli 40%. Tämä siis tarkoittaa esim. 100 kW moottorilla, että koko terminen teho (hukkalämpöineen) on 100 kW/40% = 250 kW!!!!. Tuosta luulisi / toivoisi saatavn muukama kW myös kabiinin lämmitykseen, eikö totta? Jos joku oikeasti väittää, ettei hukkalämpöä ole tarjolla sopii esittää jotain argumenttia väitteen tueksi.

Aivan toinen asia onkin kuinka tuosta tehosta saadaan me kW:n kabiinin lämmitykseen. Alimitoittamalla lämmityslaite Keski-Euroopan kelejä varten ei ainakaan ole Suomessa toimiva tapa.

Lue lisää

Meinaatkos, että kaikki se loppu 60% on lämpöä.
Kuinkas suurella teholla se moottori tuossa kevyessä ajossa toimii? 10kw?
Kuinka paljon mahtaa siitä lämpötehosta haihtua ilmaan, ennenkuin se ehtii lämppärille.
Ainakaan omassa dieselissä ei lämpömittari nouse kovilla pakkasilla kuin max. 50 asteeseen, ei paljon termarit aukeile.

muutakin kirjoitti:

Esitit väitteen, että: "Pieni kulutus ja hukkalämpö ei vaan sovi samalle paperille, siitä tuo moinen ilmiö johtuu."

Kuitenkaan polttomoottorin hyötysuhde ei ole yli 40%. Tämä siis tarkoittaa esim. 100 kW moottorilla, että koko terminen teho (hukkalämpöineen) on 100 kW/40% = 250 kW!!!!. Tuosta luulisi / toivoisi saatavn muukama kW myös kabiinin lämmitykseen, eikö totta? Jos joku oikeasti väittää, ettei hukkalämpöä ole tarjolla sopii esittää jotain argumenttia väitteen tueksi.

Aivan toinen asia onkin kuinka tuosta tehosta saadaan me kW:n kabiinin lämmitykseen. Alimitoittamalla lämmityslaite Keski-Euroopan kelejä varten ei ainakaan ole Suomessa toimiva tapa.

Lue lisää

> Kuitenkaan polttomoottorin hyötysuhde ei ole yli 40%. Tämä siis tarkoittaa esim. 100 kW moottorilla, että koko terminen teho (hukkalämpöineen) on 100 kW/40% = 250 kW!!!!.

Jaa, sulla kone huutaa koko ajan täysillä, vai?

Itse köröttelin aamulla töihin vajaan 30 km/h keskinopeudella, kun oli taas jotain härdelliä Kehä I:llä. Keskikulutus jäi jonnekin 8,4 l/tienoille, mikä tekee tuntikulutukseksi muutettuna noin 2,25 l/h. Bensassa on energiaa 9 kWh/l, joten *periaatteessa* palamisteho oli noin 20 kW.

Tuosta sitten pois
- palamatta jäänyt / vasta katalysaattorissa palava polttoaine (kylmässä moottorissa palaminen epätäydellistä = osa polttoaineen energiasta menee hukkaan)
- väh. 3 kW menee auton liikuttamiseen (lähinnä renkaiden vierintävastus) tasaisella n. 30 km/h nopeudella, nykivässä jonossa toki enemmän, kun välillä kiihdytetään ja välillä muutetaa liike-energiaa lämmöksi levyjarruissa
- 1 kW menee laturin pyörittämiseen (osa häviöihin, osa muuttuu sähköksi ... mutta sähköllä tuotettu lämpö karkaa pääosin taivaan tuuliin lämmitetyistä peileistä, pissapojan suuttimista, takalasilta yms.)
- muutama kW karkaa pakokaasujen mukana ulkoilmaan (taitaa olla jotain 400°C bensakoneen pakokaasut moottorilta lähdettäessä, toki jäähtyvät matkan varrella pakoputkessä, kaasullahan ei kummoista lämmönvarauskykyä ole)
- moottorin ulkopinnalta sekä jäähdytysjärjestelmän letkuista (vesihän kiertää pumpussa ja lämmittimen kennossa, vaikka termostaatti olisi kiinni) karannee suuresta lämpötilaerosta (moottorin lämpötila 90°C luokkaa = lämpötilaero ulkoilmaan n. 100 astetta) ja ajoviimasta johtuen >1000 W/m² eli pari kW hukkuu tätäkin kautta, suuremmilla nopeuksilla enemmänkin
- jäähdyttimessäkin taitaa kiertää pieni vesivirta, vaikka termostaatti olisi kiinni (termarissahan voi olla esim. pieni reikä ilmanpoistoa varten) ja ihan olematonkin vesivirta/vuoto kuljettaa paljon lämpöenergiaa, 0,5 l/min virtaama hukkaa lämpöä 3 kW, kun vesi jäähtyy jäähdyttimessä 90 -> -10 °C

Tuosta nopeasti pyöriteltynä tulee n. 10 kW hyötytyö häviöt ulkoilmaan, joten lämmityslaitteelle pitäisi teoriassa jäädä 10 kW... suurin epävarmuustekijä lienee jäähdytin. Sen kautta hukkuu ulkoilmaan helposti 20 kW, jos jäähdyttimessä pääsee jotakin kautta kiertämään vettä pari litraa minuutissa.

Eli periaatteessa lämmin auto pitäisi olla tehtävissä (lämmityslaite tarvii täydellä teholla pöhistessään noin 5 kW), mutta ei taida suunnittelijat miettiä ihan loppuun asti tuota jäähdytysjärjestelmän rakennetta. Siis ettei pientäkään määrää vettä pääse ilmanpoistojen, paisuntasäiliön tms. kautta karkaamaan jäähdyttimeen, kun termostaatti on kiinni.

Pakokaasuista taasen on paha ottaa lämpöä talteen. Pätkäajossahan on jo ilman lisäjäähdyttimiäkin sattunut putken jäätymistä umpeen! Moottorin ulkopinnan eristäminen taas tekisi jäähdytyksestä haastavaa, kun ajetaan lämpimässä säässä/suurta tehoa käyttäen. 100 kW akseliteho tosiaan tarkoittaa (bensakoneella) noin 300 kW palamistehoa = 100 kW mekaanista työtä ja 200 kW lämpöä (josta osa tosin poistuu "automaattisesti" jopa 700 °C pakokaasujen mukana).

Jos termostaatti on viallinen, totta kai se pitää vaihtaa. Mutta tuskimpa se tässäkään tapauksessa viileyden aiheuttaja on. Taloudellisesta moottorista ei vain yksinkertaisesti saada hukkalämpöä sisätilojen lämmitykseen. Webaston saa asennettuna n. 1500e, mutta hanki samalla akkua elvyttävä ylläpito laturi. Webaston ongelmat tulee kaupanpäälle takuuaikana. Toimiessaan Webastot ym. vastaavat laitteet ovat kyllä mukavia laitteita.

Ååkkee kirjoitti:

Jos termostaatti on viallinen, totta kai se pitää vaihtaa. Mutta tuskimpa se tässäkään tapauksessa viileyden aiheuttaja on. Taloudellisesta moottorista ei vain yksinkertaisesti saada hukkalämpöä sisätilojen lämmitykseen. Webaston saa asennettuna n. 1500e, mutta hanki samalla akkua elvyttävä ylläpito laturi. Webaston ongelmat tulee kaupanpäälle takuuaikana. Toimiessaan Webastot ym. vastaavat laitteet ovat kyllä mukavia laitteita.

Lue lisää

On se niin halpaa, mukavaa ja ongelmatonta tuo diesel-autoilu. Kyllä bensa-miestä naurattaa.

joopa ... kirjoitti:

On se niin halpaa, mukavaa ja ongelmatonta tuo diesel-autoilu. Kyllä bensa-miestä naurattaa.

ajonaikasena vedenlämmittimenä. Omassa Lagunassa on 60ah akku eikä lisälämmitin vaikuta mitenkään sen toimintaan. Auto lämpenee nopeasti eikä vielä ole ollut sellaista pakkasta, että olisi tarvinnut palella. Ihmettelen jos Audia myydään ilman vastaavaa lisälämmitintä, ei ole Suomen oloihin tarkoitetu.

Jos haluaa jo valmiiksi lämmitetyn auton on lohkolämmitin tai sähköä syövä kiertovesipumpulla varustettu lisälämmitin vaihtoehtona.

Tyypillinen kommentti Vag tuotteella ajavalla.

Niin, eihän Suomen talvessa lämmityslaitetta tarvitsisi oleenkaan, kun toppatakit päällä kuitenkin ajetaan! Säälittävä selitys.
Kyllä minusta ainakin on paljon mukavampaa riisua päällysvaatteet ajon ajaksi ja ajella vaikka paitahihasillaan. Mutta kyllähän tuon kommentin ymmärtää jos ei valinnanmahdollisuutta ole!

pihlajanmarjoista kirjoitti:

Niin, eihän Suomen talvessa lämmityslaitetta tarvitsisi oleenkaan, kun toppatakit päällä kuitenkin ajetaan! Säälittävä selitys.
Kyllä minusta ainakin on paljon mukavampaa riisua päällysvaatteet ajon ajaksi ja ajella vaikka paitahihasillaan. Mutta kyllähän tuon kommentin ymmärtää jos ei valinnanmahdollisuutta ole!

Lue lisää

Jos vika ei ole termarissa niin peitä syyläri, johan se lämpö nousee, se on näitä diesel autojen pieniä ongelmia kun ei hukkalämpöä tuota talvella tarpeeksi.

Mecanic. kirjoitti:

Jos vika ei ole termarissa niin peitä syyläri, johan se lämpö nousee, se on näitä diesel autojen pieniä ongelmia kun ei hukkalämpöä tuota talvella tarpeeksi.

Tosi viilee auto tuo Audi, kuten seuraavasta linkistä voi päätellä.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Tässä ei raapalla pärjätä - Audi jäätyi kalikaksi/art-1288364887313.html

Mecanic. kirjoitti:

Jos vika ei ole termarissa niin peitä syyläri, johan se lämpö nousee, se on näitä diesel autojen pieniä ongelmia kun ei hukkalämpöä tuota talvella tarpeeksi.

Voi olla öljypohjan kautta haihtuminen. Jäähdytin-nestehän kiertää öljynsuodatin-jalassa, ja moottorin alla oleva muovikatehan ohjaa ilmaa öljypohjaan. Kovilla pakkasilla ja rauhallisella ajolla öljy ei välttämättä kovin paljon lämpene, joten lämpö saattaa siirtyäkin nesteestä öljyyn, eikä toisinpäin.

Volvo keksi jo 60-70 luvulla ratkaisun kabiinin lämpenemisnopeuteen. Kylmässä koneessa jäähdytysneste ei kiertänyt syylärissä vaan vain sisälämppärissä, jolloin lämpeneminen oli nopeaa. Haittapuolena tästä oli useinmiten tuulilasin halkeaminen. Koneen lämmetessä sisälämppäristä sai niin paljon lämpöä ettei kättä kärsinyt pitää puhaltimen ritilässä kiinni.

Historic, kirjoitti:

Volvo keksi jo 60-70 luvulla ratkaisun kabiinin lämpenemisnopeuteen. Kylmässä koneessa jäähdytysneste ei kiertänyt syylärissä vaan vain sisälämppärissä, jolloin lämpeneminen oli nopeaa. Haittapuolena tästä oli useinmiten tuulilasin halkeaminen. Koneen lämmetessä sisälämppäristä sai niin paljon lämpöä ettei kättä kärsinyt pitää puhaltimen ritilässä kiinni.

Lue lisää

Tietääkseni kaikissa autoissa on tänään ja on ollut jo 50-luvulla termostaatti joka juuri estää veden kierron jäähdyttimessä kylmällä koneella.

meinaat kirjoitti:

Tietääkseni kaikissa autoissa on tänään ja on ollut jo 50-luvulla termostaatti joka juuri estää veden kierron jäähdyttimessä kylmällä koneella.

Kyllä termarissakin on yleensä pieni reikä mikä päästää vähän vettä kiertämään, joten ei se kokonaan ole tukossa. Avoinkin termari kuristaa veden virtausta, sillä ei se rakonen termarissa milloinkaan kovin suureksi aukene.
En tiedä mikä on VW-termarin asteluku, mutta vanhoissa volvoissa oli 88 ja 92, joista käytin jälkimmäistä.
Jos lämpö ei riitä vaikka lämpömittari on kivunnut puoliväliin, niin syy on liian pienessä kennossa tai olemattomassa veden virtauksessa. Kyllä sitä hukkalämpöä riittää, jos se vain osataan ottaa talteen.
Moottorilehden taloudellisuusajokisassa 2010 voittaja olikin yllättäen 1.6 TD Volvo V70 !!!!, mikä on iso ja painava auto. Se kulutti siis vähemmän kuin VW Golf tai Polo.
Kuitenkin tuo vähän kuluttava auto on talvella lämmin, mutta volkkarit ei ole. VW:n suunnittelijoiden kannattaisi tehdä opintomatka Volvon tehtaille, niin näkisivät miten oikea talviauto tehdään.

kokonaan. kirjoitti:

Kyllä termarissakin on yleensä pieni reikä mikä päästää vähän vettä kiertämään, joten ei se kokonaan ole tukossa. Avoinkin termari kuristaa veden virtausta, sillä ei se rakonen termarissa milloinkaan kovin suureksi aukene.
En tiedä mikä on VW-termarin asteluku, mutta vanhoissa volvoissa oli 88 ja 92, joista käytin jälkimmäistä.
Jos lämpö ei riitä vaikka lämpömittari on kivunnut puoliväliin, niin syy on liian pienessä kennossa tai olemattomassa veden virtauksessa. Kyllä sitä hukkalämpöä riittää, jos se vain osataan ottaa talteen.
Moottorilehden taloudellisuusajokisassa 2010 voittaja olikin yllättäen 1.6 TD Volvo V70 !!!!, mikä on iso ja painava auto. Se kulutti siis vähemmän kuin VW Golf tai Polo.
Kuitenkin tuo vähän kuluttava auto on talvella lämmin, mutta volkkarit ei ole. VW:n suunnittelijoiden kannattaisi tehdä opintomatka Volvon tehtaille, niin näkisivät miten oikea talviauto tehdään.

Lue lisää

" VW:n suunnittelijoiden kannattaisi tehdä opintomatka Volvon tehtaille, niin näkisivät miten oikea talviauto tehdään"

Niin tuo kone ja tod.näk. myös lämmityslaitteisto on PSA.n tekeleitä.

opintomatkalle kirjoitti:

" VW:n suunnittelijoiden kannattaisi tehdä opintomatka Volvon tehtaille, niin näkisivät miten oikea talviauto tehdään"

Niin tuo kone ja tod.näk. myös lämmityslaitteisto on PSA.n tekeleitä.

Lue lisää

Kuuma pitäisi olla kun kaikki lämpö menee kannesta kabiiniin näillä keleillä ei syyläriin mene mitään vaikka kuinka ajelet ja aivan sama olisitten toyo tai audi tai volvo yhtä kylmää on-30 ilma ja sitten joku lada-mies kehuu että siinä vasta lämmin auto olihan se mutta ulos ei nähny kunjuuri etulasista.
Tm- talvi testeissä mitataan sekunti kellolla eroja lämpiämisen kanssa :) jessus.
Kannattaa siis lukemaa oppineiden miettiä myös ihan ite.

K.Ö.Yhä kirjoitti:

Kuuma pitäisi olla kun kaikki lämpö menee kannesta kabiiniin näillä keleillä ei syyläriin mene mitään vaikka kuinka ajelet ja aivan sama olisitten toyo tai audi tai volvo yhtä kylmää on-30 ilma ja sitten joku lada-mies kehuu että siinä vasta lämmin auto olihan se mutta ulos ei nähny kunjuuri etulasista.
Tm- talvi testeissä mitataan sekunti kellolla eroja lämpiämisen kanssa :) jessus.
Kannattaa siis lukemaa oppineiden miettiä myös ihan ite.

Lue lisää

Minuakin palelee aina yksin ajellessa, mutta otappa muija siihen pelkääjänpaikalle hitsaamaan ja vittuilemaan, niin kyllä Diesel Audimiehenkin verenkierto jopa kymmenkertaistuu ja päinvastoin, joutuu laittamaan jopa ilmastoinnin mahdollisesti päälle, riippuen muijan olotilasta.

Fysikaalisilta ominaisuuksiltaanhan tuo extakyydittävä ei tuo kun maksimissaan sen 200W lisälämpöä kabiiniin, olettaen että on alasti siellä.

Schumaker kirjoitti:

Minuakin palelee aina yksin ajellessa, mutta otappa muija siihen pelkääjänpaikalle hitsaamaan ja vittuilemaan, niin kyllä Diesel Audimiehenkin verenkierto jopa kymmenkertaistuu ja päinvastoin, joutuu laittamaan jopa ilmastoinnin mahdollisesti päälle, riippuen muijan olotilasta.

Fysikaalisilta ominaisuuksiltaanhan tuo extakyydittävä ei tuo kun maksimissaan sen 200W lisälämpöä kabiiniin, olettaen että on alasti siellä.

Lue lisää

Sulla on kuumaverinen muija, normaalisti ihminen lämmittää tai säteilee n. 70W: teholla.

K.Ö.Yhä kirjoitti:

Kuuma pitäisi olla kun kaikki lämpö menee kannesta kabiiniin näillä keleillä ei syyläriin mene mitään vaikka kuinka ajelet ja aivan sama olisitten toyo tai audi tai volvo yhtä kylmää on-30 ilma ja sitten joku lada-mies kehuu että siinä vasta lämmin auto olihan se mutta ulos ei nähny kunjuuri etulasista.
Tm- talvi testeissä mitataan sekunti kellolla eroja lämpiämisen kanssa :) jessus.
Kannattaa siis lukemaa oppineiden miettiä myös ihan ite.

Lue lisää

Tosta sun sanapötköstä nyt ei oikein selvää saanu, ehkä osaat lukea, mutta et kirjoittaa...
Kannattaa mennä kokeilemaan - 20-asteessa vaikka ensin golffia ja sitten vaikka tuota volvoa, ehkä sinäkin huomaat eron lämpiämisnopeudessa, tai siis volvo lämpenee ja golffi ei.