Suomi sijoittui sijalle 17 terveydenhoidossa vaikka oli muuten ykkönen ja kukahan meillä vastaa kansanterveydestä? Tietysti Pekka Puska. Eipä hän tästäkään saa sulkaa hattuunsa.
"Suomalaisia rasittavat yhä monet kansansairaudet. Suomalaiset myös maksavat terveydenhoidostaan enemmän kuin monien muiden vertailussa mukana olleiden maiden kansalaiset."
"Suomalaisia rasittavat yhä monet kansansairaudet. Suomalaiset myös maksavat terveydenhoidostaan enemmän kuin monien muiden vertailussa mukana olleiden maiden kansalaiset."
Vastaukset 21
Vanhimmat
Eduskunta ja kunnat vähistä resursseista on lähinnä vastuussa. Pekka Puska ei mitenkään vastaa terveydenhoidosta, sen valvonta on enemmän sosiaali- ja terveysministeriön alaa. Sylttytehdasta johtaa tällä hetkellä kokoomuslainen ministeri, se on siis haukkujen oikea kohde.
Täältä:
http://www.stm.fi/hyvinvointi/vastuutahot
"Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Stakes ja Kansanterveyslaitos ovat fuusioituneet uudeksi sosiaali- ja terveysministeriön alaiseksi laitokseksi, jonka tehtävänä on seurata, valvoa ja tutkia terveyden ja hyvinvoinnin tilaa, osallistua selvitys- ja kokeilutoimintaan ja kehittää työkaluja kuntien käyttöön."
"Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuudesta. Se määrittelee palvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee lainsäädännön ja ohjaa uudistusten toteuttamista. Ministeriö myös valvoo palvelujen toteuttamista ja laatua Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja aluehallintovirastojen kautta. Palvelujen järjestämisvastuu on kunnilla."
että Suomi sijoittui surkeasti...
Suomen terveydenhuolto on ollut aliresursoitu jo pari vuosikymmentä, hyvä todiste on sikainfluenssarokotukset. Veti perusjärjestelmän aika tiukoille. Vähäisistä resursseista ja runsaista kansantaudeista huolimatta selvisimme muuten hyvin.
Hävettäväähän tuo on, sama kuin opetustoimen resurssipula.
mutta onko 17. sija todellakin huono?
Erothan voi olla todella pieniä ja jäihin Suomen taakse 176? "huononpaa" maata.
mistä ne runsaat kansantaudit johtuvat ja miksi on jatkuva resurssipula?
Älä sure, ei Puskaakaan ole miettinyt.
Suomalaisilla (ja erityisesti Itä-Suomalaisilla) on aika voimakas sopeuma kylmyyteen ja kurjiin oloihin. Sillä pärjättiin paremmin puutteellisissa oloissa mutta huonommin nyt. Suomalaisten kantapopulaatio on ollut myös pieni, tuo tiivistää perinnöllisiä sairauksia. Länsi-Suomeen on tullut enemmän uutta verta.
Eiköhän se Puska ole näitä miettinyt, geeneille ei vaan mahda mitään.
muuten Japanissa on ilmeisesti resurssoitu sairaudenhoito vähän korkeammalle tasolle kuin Suomessa. Itse asiassa Japan taisi olla kolme pistettä paremmalla ykkössijalla. Suomikin olisi ollut pistettä paremmalla kuudentena, tai no kumminkin kympin paremmalla puolella.
Surkeaa on http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Suomi on paras maa paitsi suomalaisille/1135259419862
Sijoitus oli ykkönen vaikka terveydenhoidon tila oli 17.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9395554
eli virallinen lautasmalli aiheuttaa lisätöitä terveydenhoidossa ja kun resurssit ei riitäniin terveydenhoidon tila on surkea eikä pystytä hoitamaan edes sairaita kun niitä tulee koko ajan lisää.
ja tälläisestä silmänkääntötempusta saada pääjohtajan paikka. onko diabetes syy SV-tauteihin, vai päinvastoin. onko margariini aiheuttanut tämän, vaiko se että ne vähäisetkin vitamiinin lähteet (voi, kananmunat, sianliha) julistettiin terveydelle vaarallisiksi, ja tilalle tuotiin teollinen margariini. kuka on tutkinut margariinin terveellisyyttä pitkä-aikaisissa tutkimuksissa.(kenties doctor blackriver) minkälaatuista tuo kansan suussa raatorasvan nimen saanut margariini on tuolloin ollut(mitäs me syötiin ennen kuin oli flooraa). onhan pohjoiskarjalassa aina paljon lunta talvella, ja susia ympäri vuoden, mutta tuskin kumpikaan tekijä merkittävästi vähentää ihmisten liikkumista muuhun suomeen verrattuna.
Terveys koettiin hyväksi huolimatta siitä mikä on terveydenhoidon tila. Siitä ovat tietysti huolissaan laisesi terveydenhoidon suurkuluttajat mutta teikäläisi on kuitenkin niin vähän ettei se näy lopputuloksessa. Ja valintakysymyshän se monella on: sinäkin voisit vaihtaa kuurisi terveellisempään niin se kehitysvammainen tomumajasikin voivi taatusti paremmin.
Diabetes on yksi sv-ongelmien riskitekijä ja kun ei ole tietoa todellisesta kakkostyypin diabeteksen yleisyydestä menneisyydessä (-50 - -70-luvuilla)niin eipä ole myöskään mahdollisuutta vetää siitä johtopäätöksiä.
Moderneista Suomalaisista rypsiöljypohjaisista ja trans-rasvaa sisältämättömistä margariineista on paljon vähemmän tutkimuksia kuin noista muualla myytävistä (erikoisesti USA:ssa) margariineista. Suomalainen mielisairaalatutkimus on toki mutta sehän on täällä lyöty maan rakoon koska se on margariineille suotuisa.
Ensimmäisen polven margariini oli lähinnä puhdistettua eläinrasvaa ja maitoa. Maito ja rasva lämmitettiin ja niitä sekoitettiin jatkuvasti kun seos jäähtyi (samalla systeemillä voi tehdä kevytvoita, voihin sotketaan vettä ja öljyä).
Toisen polven margariinit olivat kasviöljypohjaisia ja öljyt kovetettiin osittain. Loppuprosessointi samoin kuin ennenkin. Öljyt olivat pääasiassa auringonkukka- ja soijaöljyä, joissa on paljon omega-6 -rasvahappoa ja prosessoinnin tuloksena syntyi myös trans-rasvaa (ja omega-6 -pitoisuus laski).
Nykyään margariini valmistetaan rypsiöljystä ja kovasta rasvasta (palmu- ja kookosrasva) trans-esteröimällä. Kaikissa rasvoissa on yhteen glyserolimolekyyliin liittyneenä 3 rasvahappomolekyyliä ja trans-esteröinnissä vaihdetaan osa rypsiöljyn monityydyttymättömistä rasvahapoista tyydyttyneeseen. Rasva emulgoidaan sitten edelleen maidon (ja kevytmargariinien tapauksessa hyytelöintiaineiden) kanssa kuten ennenkin. Osa margariineista tehdään maidon asemasta kirnupiimään ja osa veteen (Keiju?).
että margariini on täysin keinotekoinen, voimakkaasti prosessoitu rasva ja epäterveellinen. Pitäisi pyrkiä luonnollisuuteen kaikessa ravitsemuksessa.
Epäterveellisyys pitäisi näyttää toteen. Liki kaikkia elintarvikkeita prosessoidaan nykyään enemmän tai vähemmän. Esimerkiksi voita.
Ei luonnollisuus tarkoita sitä, että tuote olisi terveellinen. Esimerkiksi makkaraan lisätään nitriittiä tai nitraattia jotta liha- ja makkaramyrkytys ei iskisi. Tuo on täysin luonnollinen bakteeri mutta sen erittämä toksiini on erittäin myrkyllistä.
noin tarkalleen ottaen.
koska se sanana antaa väärän mielikuvan voin valmistuksesta
Voikin prosessoidaan, margariini toisella tavalla.
Voi valmistetaan erottamalla maidosta kerma, hapattamalla se viljellyillä bakteereilla (kaikkea voita ei hapateta, meillä aika yleistä), kirnutaan ja pakataan.
Ei se, että ymmärtää prosessin tee sitä yhtään turvallisempaa.
Kirjoitat esim. Googleen hakusanaksi ; voi
Ensimmäiseksi tulee ; http://fi.wikipedia.org/wiki/Voi
Kyllä on vaikeata...
lämmin maito separoitiin alfa-lavall oli koneen merkki, sinä oli kello joka kilahti määrätyllä tavalla kun kierrosnopeus oli sopiva. mm koneessa oli kaksi torvea toisesta tuli kermaa toisesta kurria, vastaa varmasti nykyistä rasvatontamaitoa, kurri oli muuten hyljeksitty ihmisravinnoksi kuin hapatettuna ns kokkelipiimänä. muuten käytettiin eläinten rehuna, lähinnä sikojen ja vasikoiden. kerman erottamisen jälkeen se varmaankin hiukan happani, ilman lisättyjä aineita ja kirnuttiin joko kirnulla, tai yksinkertaisimmillaan vispilällä ämpärissä.
sivutyotteena saatiin kirnupiimää joka oli todella hyvää ja varmaan actmellia parempaa mahalle. nykyiset purkissa myytävät kirnupiimät ovat lähinnä kirnujen huuhtomisvesiä. jokus voihin käyminen kirnutessa oli tuskallista, sanottiin ukkosen vaikuttavan mutta aina voita saatiin joskus vain kovemman työn tuloksena. saatu voi pestiin kylmällä vedellä, puisella voikauhalla vedessä painellen kunnes kirnupiimän viimeisetkin rippeet veden mukana hävisivät ja vesi tuli kirkkaaksi. sitten lisättiin suola joka vaivattiin voihin samoin kuin pestessä kirnupiimää pois. toiset laittoivat suolaa enemmin kuin toiset, suola oli voihin verraten halpaa.
teollinen valmistustapa ei paljonkaan poikkea tuosta kuin happamuuden säätelelyn osalta.
vieläkin olisin sitä mieltä että voita valmistetaan, ja margariiniä prosessoidaan.
Kyllä se voin teko on teollinen prosessi, ei ehkä kemiallinen mutta prosessi silti.
Ihan samalla tavalla makkaran teko on prosessi vaikka ei siinäkään tehdä muuta kuin sekoitetaan raaka-aineet keskenään ja sullotaan tulos suoleen.
Ihmisillä on sellainen käsitys, että prosessointi on monimutkaista ja valmistus yksinkertaista vaikka ero on oikeastaan siinä, että tehdäänkö se tehtaassa vai ei.
Esimerkiksi liha on prosessoitu, eläimet teurastetaan, leikataan ja pakataan. Prosessoiduilla lihatuotteilla tarkoitetaan tuotteita, jotka prosessoidaan (ts. viedään jonkin työvaihelistan läpi) ja raaka-aineena on liha.
Monimutkaisuudestaan huolimatta margariinin valmistus ei luo mitään sellaista, mitä ei ole luonnossa (tuollainen rasvahappojen ja glyserolin yhdistelmä, jossa on yksi tyydyttynyt rasvahappo ja kaksi monityydyttymätöntä rasvahappoa voi olla harvinainen).
Se trans-esteröinti vaan tuottaa ominaisuuksiltaan (lähinnä kai sulamispisteeltään) halutumpaa tavaraa kuin niiden mekaaninen sekoittaminen. Kehon kannalta ihan sama, samoista osista (rasvahapoista ja glyserolista) se margariini koostuu kuin alkuaineensa.
Margariini vaan on välisarjan tuote, jos haluaa niin sen voi korvata öljyllä tai sitten voilla omien valintojensa mukaan. Jos on RHH:lla ja haluaa monityydyttymätöntä rasvaa ja leivälle pitää levittää kiinteää rasvaa niin ihan ok tuote jos sulattaa maun. Itse en ole koskaan pitänyt margariinin mausta, RHH:lla käytin joko oivariiniä tai majoneesia. Voita en käyttänyt silloinkaan koska sitä on hankala käyttää niin leivällä kuin ruuanlaitossa.
Puskalta tätä osattiin jo odottaa. Täysin turha mies ja osaamaton.