Tilanne on jokseenkin tämä.baari ilta näen uuh miehen/pojan etsin katsetta, saattaa vilkaista...siihen se sitten jää.. En jaksa syyttää itseäni, et olisin jotenkin vastenmielisen näköinen,koska en ole! Ei heru vaan sitä mikä kiinnostaisi! Isken silmäni vain aina niihin tyyppeihin, joita ei pysty lähestymään..jänistän!yritän kyllä ja juttelemaankin menisin jos saisin vähän positiivista kutsua! Sitten katson vahingossa muualle ja joku hirveä tulee örisemään-yök!!Miksi ne kiinnostavat eivät tee mitään ratkaisevaa?mitä teen???
silmäpeliä ja pakkeja
puutteessa kaikesta
61747
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
...olisinko minä mielestäsi kiinnostava, mutta tilanne sinänsä on tuttu. Sitä vaan ujostuttaa niin paljon, että sanat menee kumminkin sekaisin ja viimeistään siinä vaiheessa jänistää. Sitten sitä on vihainen itselleen, kun ei saa omia tunteitaan kakaistua ulos.
'Tilanne on jokseenkin tämä.baari ilta näen uuh miehen/pojan etsin katsetta, saattaa vilkaista...siihen se sitten jää..'
Täsmälleen sama juttu. Sitä pitäisi vain koettaa rohkaistua ja koettaa edes vaikka mennä esittäytymään toiselle...koetapa sitä ensi kerralla. Jospa minäkin lupaisin itselleni, että ensi kerralla yritän edes.
Muuta et voi tossa tilanteessa tehdä. Niin minä teen. Eilenkin sain tietää erittäin mielenkiintoisen ihmisen olevan varattu kun menin juttelemaan hänelle enkä sitten tuhlannut häneen enempää aikaani vaan siirryin seuraavaan. Yksinkertaista (vaikka joillekkin hankalaa)
hienoa että on kaltaisiasi naisia, teitä saisi olla PALJON enemmän.
itsekään en ikinä pääse silmäpeliä pidemmälle, ujo kun olen.
rassaa todella rankasti kun voi naisen katseesta lukea suoraan kuinka kiinnostunut hän on, mutta ei siltikään saa tehtyä mitään. tulee mieleen mainos jossa sanottiin "jännä miten joku asia voi olla toiselle niin helppo ja toiselle niin hankala"
Tuo oli suoraan kun minun viime launtai. Kaveri meni vessaan ja menin yhteen pöytään häntä odottamaan jossa oli kaksi tyttöä. Tällöin en heihin kiinnittänyt huomiota. Sitten tämä toinen alkoi katsomaan minua ja minäkin tietysti vilkuilin häntä, kaunis tyttö kun oli. Välillä katseet kohtasivat. Ihan kuin hänen päänsä päällä olisi ollut puhekupla "tulisit jutteleen".
No minulla on tuollainen sairaus kuin ujous joten vilkuilu asteelle jäi. Ajattelin että hän varmaan tulee minulle jutteleen jos kiinnostaa.
Kun molemmat ajattelevat näin niin tuloksenhan tietää.
Eikä ollut ihan ensimmäinen kerta kun noin on käynyt.
jos "kiinnostava mies" tulisi juttelemaan, hän ei olisi enää kiinnostava, koska "ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella."
tuon takia lopetin baareissa ravaamisen. Aina nämä kännisimmät ja oksennukselle haisevat gubet pyrki hakemaan tanssimaan eikä niitä saanu siitä edes "hyvällä" pois. Siinä ehti sillä välin sit tämä mielenkiintoinen hemmo kadota näköpiiristä. Ehkä seuraavan naisen iskettäväksi. Kiva,kiva. Ei voi muuta sanoa kuin kiitti vitusti kaikille kännikalaukoille.