...BED, bulimia, ahdistuneisuushäiriö sekä välillä kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita. Siinäpä ongelmia kerrakseen! Kun masennun, tulee otettua. Kun tulee otettua, tulee syötyä. Kun tulee syötyä, lihoo. Samassa noidankehässä vuosikaudet. Kirjoitan tälle palstalle enkä tuonne mielenterveys tai syömishäiriö puolelle, koska haluan laihtua.
Kokeiltu on painonvartioita, terveyskeskuksen järjestämää laihdutusryhmää, psykoterapiaa, ravitsemusterapeuttia, painonvartioita yms. yms. Muutama viikko menee hyvin, sitten tulee notkahdus, joka johtaa juomiseen ja syömiseen. Ongelmani on oluen lisäksi roskaruoka ja limsa. Ja tätä samaa kehää nyt jo kohta kymmenisen vuotta!!
MUTTA NYT RIITTI!
Lopetan mielialalääkityksen sekä muiden lääkkeiden käytön. Baarireissut ja kotona tissuttelemiset saavat jäädä. Olen vasta vähän yli 30 mutta reilu ylipaino alkaa vaivata muutenkin kuin ulkonäköä. Selkä ei jaksa, polvet ei jaksa ja mikä pahinta; taidan kärsiä inkontinenssista. Sitä ei tule paljon eikä ponnistellessa mutta alushousut pitää vaihtaa usein tai käyttää pikkuhousunsuojia koska virtsa haiskahtaa niissä. Vihaan itseäni tällaisena sairaana ja olen elävä esimerkki siitä, mitä syömishäiriöt ja mielenterveyshäiriöt ihmiselle tekevät. Olen aloittanut ja yrittänyt laiduttaa varmaan sata kertaa. Mutta yritän nyt taas ja toivoin tällä kertaa ihmettä että onnistuisin. Motivaatiota löytyy. Kaappi on täynnä ihania vaatteita joihin en mahdu. Minua on usein haukuttu läskiksi ja se sattuu. Mutta suurin motivaatio on terveys, sekä sisäinen että ulkoinen. Kun olisin hoikemmassa kunnossa, voisin myös psyykkisesti paremmin.
Aiemmista laihdutuskeinoista olen todennut parhaimmaksi karsia totaalisesti herkut, roskaruoka ja alkoholi sekä välttää hiilareita. Pystyn hyvin olemaan ilman leipää ja perunaa. Voisi sanoa, että ruokavalioni koostuu seuraavista tuotteista: salaatti, wok-kasvikset, kurkku, appelsiinit, mansikat, rasvaton rahka, maustamaton jogurtti, sokeriton mehukeitto, raejuusto, fetajuusto, kanamuna, rasvaton kermaviili, broileri, naudan palapaisti, lohi, tonnikala, oliiviöljy (paistamiseen jos tarvis) rasvaton maito, kahvi, vihreä tee, kivennäisvedet ja tavallinen vesi pari litraa päivässä. Em. yhdistelemällä ja vaihtelemalla sekä syömällä 4-6 kertaa päivässä saan vatsani täyteen sekä syön ruokaa josta pidän ja joka on hyvää! Kun vain jaksaisin noudattaa sitä!
Syömishäiriöisenä minun on oltava totaalikiellossa herkuille. En voi ottaa yhtä palaa suklaata, pizzaslicea, kourallista sipsejä, lasillista limsaa tai keksiä. Minun on jätettävä ne kauppaan. Joku voisi ajatella, että eikö ole yhtää itsekuria? On kyllä, mutta kun ruoka on ongelma, se on ongelma. Voisi sanoa, että yksi karkkipussi tai munkki voi johtaa viikkojen ahmimiskierteeseen. Joskus oksennan ahmimisen jälkeen, joskus en. Ahmiminen johtaa ahdistukseen, ahdistus johtaa juomiseen, juominen johtaa syömiseen, rauhoittavien lääkkeiden liikakäyttöön sekä totaaliseen eristäytymiseen. Haluaisin niin kovasti pystyä suhtautua ruokaan kuten terveet ihmiset, mutta en taida koskaan pystyä siihen.
Syömishäiriöstä huolimatta aion nyt kokeille nutrausta viisi päivää jotta saan kunnon startin. Olen nyt viikon verran tarkkaillut syömistäni enkä ole ahminut. Laihtuminen motivoi laihduttamaan lisää. Kunpa vaan ei masennusjaksoa taas tulisi. Nyt aion taistella kunnolla sitä vastaan enkä anna valtaa ahdistukselle. Kesään mennessä haluaisin olla 20 kg kevyempi. Teen muutenkin elämääni nyt täysremonttia, jotta paranisin kaikista vaivoistani ja elämänlaatuni paranisi kunnolla. Haluan katsoa peiliin ja nähdä siellä vielä joskus sen kauniin naisen joka oikeasti olen. Tällä hetkellä näen siellä hirviön, jonka olen itse luonut.
Onko jollain vastaavia ongelmia? Etsin vertaistukea, joka olisi valmis laihtumaan ja parantamaan elämänlaatuaan kunnolla. En halua tikkulaihaksi, mutta haluan voida hyvin vaikka olisinkin sitten hieman pyöreä. Lihava ja läski en halua enää olla. Alkoholin, roskaruoan ja lääkkeiden turvottama kammotus.
Kokeiltu on painonvartioita, terveyskeskuksen järjestämää laihdutusryhmää, psykoterapiaa, ravitsemusterapeuttia, painonvartioita yms. yms. Muutama viikko menee hyvin, sitten tulee notkahdus, joka johtaa juomiseen ja syömiseen. Ongelmani on oluen lisäksi roskaruoka ja limsa. Ja tätä samaa kehää nyt jo kohta kymmenisen vuotta!!
MUTTA NYT RIITTI!
Lopetan mielialalääkityksen sekä muiden lääkkeiden käytön. Baarireissut ja kotona tissuttelemiset saavat jäädä. Olen vasta vähän yli 30 mutta reilu ylipaino alkaa vaivata muutenkin kuin ulkonäköä. Selkä ei jaksa, polvet ei jaksa ja mikä pahinta; taidan kärsiä inkontinenssista. Sitä ei tule paljon eikä ponnistellessa mutta alushousut pitää vaihtaa usein tai käyttää pikkuhousunsuojia koska virtsa haiskahtaa niissä. Vihaan itseäni tällaisena sairaana ja olen elävä esimerkki siitä, mitä syömishäiriöt ja mielenterveyshäiriöt ihmiselle tekevät. Olen aloittanut ja yrittänyt laiduttaa varmaan sata kertaa. Mutta yritän nyt taas ja toivoin tällä kertaa ihmettä että onnistuisin. Motivaatiota löytyy. Kaappi on täynnä ihania vaatteita joihin en mahdu. Minua on usein haukuttu läskiksi ja se sattuu. Mutta suurin motivaatio on terveys, sekä sisäinen että ulkoinen. Kun olisin hoikemmassa kunnossa, voisin myös psyykkisesti paremmin.
Aiemmista laihdutuskeinoista olen todennut parhaimmaksi karsia totaalisesti herkut, roskaruoka ja alkoholi sekä välttää hiilareita. Pystyn hyvin olemaan ilman leipää ja perunaa. Voisi sanoa, että ruokavalioni koostuu seuraavista tuotteista: salaatti, wok-kasvikset, kurkku, appelsiinit, mansikat, rasvaton rahka, maustamaton jogurtti, sokeriton mehukeitto, raejuusto, fetajuusto, kanamuna, rasvaton kermaviili, broileri, naudan palapaisti, lohi, tonnikala, oliiviöljy (paistamiseen jos tarvis) rasvaton maito, kahvi, vihreä tee, kivennäisvedet ja tavallinen vesi pari litraa päivässä. Em. yhdistelemällä ja vaihtelemalla sekä syömällä 4-6 kertaa päivässä saan vatsani täyteen sekä syön ruokaa josta pidän ja joka on hyvää! Kun vain jaksaisin noudattaa sitä!
Syömishäiriöisenä minun on oltava totaalikiellossa herkuille. En voi ottaa yhtä palaa suklaata, pizzaslicea, kourallista sipsejä, lasillista limsaa tai keksiä. Minun on jätettävä ne kauppaan. Joku voisi ajatella, että eikö ole yhtää itsekuria? On kyllä, mutta kun ruoka on ongelma, se on ongelma. Voisi sanoa, että yksi karkkipussi tai munkki voi johtaa viikkojen ahmimiskierteeseen. Joskus oksennan ahmimisen jälkeen, joskus en. Ahmiminen johtaa ahdistukseen, ahdistus johtaa juomiseen, juominen johtaa syömiseen, rauhoittavien lääkkeiden liikakäyttöön sekä totaaliseen eristäytymiseen. Haluaisin niin kovasti pystyä suhtautua ruokaan kuten terveet ihmiset, mutta en taida koskaan pystyä siihen.
Syömishäiriöstä huolimatta aion nyt kokeille nutrausta viisi päivää jotta saan kunnon startin. Olen nyt viikon verran tarkkaillut syömistäni enkä ole ahminut. Laihtuminen motivoi laihduttamaan lisää. Kunpa vaan ei masennusjaksoa taas tulisi. Nyt aion taistella kunnolla sitä vastaan enkä anna valtaa ahdistukselle. Kesään mennessä haluaisin olla 20 kg kevyempi. Teen muutenkin elämääni nyt täysremonttia, jotta paranisin kaikista vaivoistani ja elämänlaatuni paranisi kunnolla. Haluan katsoa peiliin ja nähdä siellä vielä joskus sen kauniin naisen joka oikeasti olen. Tällä hetkellä näen siellä hirviön, jonka olen itse luonut.
Onko jollain vastaavia ongelmia? Etsin vertaistukea, joka olisi valmis laihtumaan ja parantamaan elämänlaatuaan kunnolla. En halua tikkulaihaksi, mutta haluan voida hyvin vaikka olisinkin sitten hieman pyöreä. Lihava ja läski en halua enää olla. Alkoholin, roskaruoan ja lääkkeiden turvottama kammotus.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuohon ruoka-aineiden listaan voisi lisätä vielä paistijauhelihan, maapähkinät, soijakerma, paprika, hunaja sekä ananas. Joskus katkarapuja, kalkkunaa tai kinkkua ja juustoraastetta.
Lisäravinteina möllerin tupla, multivita sekä piimax.
Ei voi olla totta, kirjoitit ihan kuin minun elämästäni! Ensin lukiessani ajatuksessani jo kävi että joku lähipiiristä kirjoittaa provona kuvaillen tietämiään minun ongelmia..Mutta onkait se niinkin että maailmassa löytyy myös muita yhtä "ongelmaisia", helpottavaa kyllä kuulla etten ole yksin. Ja ylläripylläri, myös oma tavoitteeni on n.20kg kesään mennessä pois, eiköhän yhdessä nyt ryhdistäydytä! Yksin olen koittanut kerrat monet ja aina epäonnistunut :/ vaikka luulisi että motivaatio näin nurkkaanahdetussa tilanteessa olisi suuri niin sekään ei yksin taistellessa ole riittänyt vaan sorrun aina ja uudelleen. Pahalta kyllä tuntuu, olen myös nimittäin entinen anorektikko ja nyt siis ylipainoinen :(
Ja olen myös noita muitakin mainitsemiasi ongelmia käynyt läpi..
Minäkin olen suunnilleen luullut olevani ainoa! Kerro tarkemmin miten sinulla kaikki nää jutut menee? Psyykkiset ja fyysiset ongelmat? Miten olet onnistunut laihduttamaan?
Sinä siis olet myös ruoka-alkoholi-masennus-ahdistus -noidankehässä. Alkoholi tuo hieman helpotusta. Mulle tulee hälläväliä olo silloin. Antaa mennä vaan. Mutta se seuraava päivä tulee aina vaikka se ensin tuntuu niin kaukaiselta. Ja krapulassa tulee syötyä; pari pizzaa, karkkia 2-3 litraa limsaa yms yms. Sitten ahdistaa ja otan lääkkeitä ja nukun. Ja voi mennä viikkokin niin, että vain syön ja nukun. Ja voin kaikin tavoin pahoin!! Olen vankina omassa kodissani. Sillä hetkellä kun ahmin, en ole ahdistunut. Mutta sen jälkeen; hyi helvetti! Sanotaan, että syömishäiriöinen ei saisi laihduttaa, mutta pakkohan tässä on. Viimeisen 3 vuoden aikana painoni on pysytellyt - 7 kg ja se on aika hyvä jo et ei ole sen enempää enää lihonut. Mutta nyt pitää saada painoa reilusti pois. Vaikeinta on ottaa päivä kerrallaan. Syömisen kautta kontrolloin myös kaikkea muuta elämääni. Työtä, opiskelua, ihmissuhteita, raha-asioita (ja kuinka paljon voi ihminen saada menemään baareihin ja ruokaan!! Tuhansia ja taas tuhansia) ja ihan kaikkea. Nytkin tekisi niin kovin mieli lähteä radalle jotta tämä tappava todellisuus hetkeksi unohtuisi. Mutta nyt vaan taistelen sitä vastaan. Jos ottaa yhden oluen, käy kuten yleensä; otan toisen, kolmannen, neljännen, sitten vähän muita paukkuja, shotteja yms. Ja sama juttu kun ruoan kanssa; niin kauan jatketaan kunnes ei enää kroppa kestä.
Ja tästä on nyt päästävä eroon!
Minä en koskaan ole ollut anorektikko mutta hoikka normaalipainoinen kyllä (176/64kg) Nyt tuohon saa pistää 45 kg lisää. Oksettavaa!! Olisi kiva vaihtaa ajatuksia ja kuulumisia vaikka tuolla tukiryhmä puolella.