Ongelmani on nimenomaan "Särkynyt Sydän". Kaikki alkoi kun ihastuin itseäni kaksi vuotta vanhempaan poikaan. Olen tuntenut hänet noin kolme vuotta, mutta huomasin tunteeni vasta puolisen vuotta sitten. Aloin tuntea perhosia vatsassani aina kun näin hänet. Mietiskelin usein illalla, mitä mahtaisi tapahtua, jos tämä kyseinen söpö, hauska, positiivinen poika pitäisikin minusta.
Noh, jouluaattona kello 00.00 keräsin rohkeuteni ja lähetin pojalle viestin, jossa kerroin pitäväni hänestä paljon. Vastaukseksi sain vain tyhjät, kylmät sanat: "no eipä oo molemminpuolinen tunne." Itkin.
>Olen vasta ala-asteen kuudennella luokalla, eikä moni pidä tämän ikäisen "rakastumis"-juttuja tärkeinä, ja ajattelevat, ettei ikäiseni voi tuntea tuota tunnetta syvästi. Minulle tämä kuitenkin on iso juttu.
Poika on aina katsonut minua alaspäin ja pitänyt minua aivan pentuna. Hän on myös isoveljeni hyvä kaveri.
Kun ensivuonna siirryn ylä-asteelle, pelkään, että joudun naurunalaiseksi ja säälittävän seiskaluokkalaisen rooliin osittain jo kertomani takia.
Olen aina ollut ujo ja epävarma, mutta tämä pahentaa asiaa roimasti. Mitä voin tehdä kohottaakseni itseluottamustani? En pidä itseäni kauniina tai hauskana, minulla on silmälasit ja häpeän niitä paljon.
Isosiskoni seurustelee ja on seurustellut ensimmäisen poikaystävänsä kanssa kohta vuoden. Olen vähitellen huomannut olevani hänelle kateellinen. Minusta hän on minua paljon kauniimpi, itsevarmempi ja hauskempi. Hän on kohta 16, ja kuten sanoin, poikaystävä ja suhde on hänen ensimmäisensä. En tiedä miten jaksan odottaa rakastuvani ihmiseen, joka rakastaa minua, jos kauniilla siskollanikin meni noin kauan.
Päästäkseni yli tuosta ihanasta pojasta ja saadakseni itsevarmuuteni nousemaan, tarvitsen apuanne. please, help me!
Noh, jouluaattona kello 00.00 keräsin rohkeuteni ja lähetin pojalle viestin, jossa kerroin pitäväni hänestä paljon. Vastaukseksi sain vain tyhjät, kylmät sanat: "no eipä oo molemminpuolinen tunne." Itkin.
>Olen vasta ala-asteen kuudennella luokalla, eikä moni pidä tämän ikäisen "rakastumis"-juttuja tärkeinä, ja ajattelevat, ettei ikäiseni voi tuntea tuota tunnetta syvästi. Minulle tämä kuitenkin on iso juttu.
Poika on aina katsonut minua alaspäin ja pitänyt minua aivan pentuna. Hän on myös isoveljeni hyvä kaveri.
Kun ensivuonna siirryn ylä-asteelle, pelkään, että joudun naurunalaiseksi ja säälittävän seiskaluokkalaisen rooliin osittain jo kertomani takia.
Olen aina ollut ujo ja epävarma, mutta tämä pahentaa asiaa roimasti. Mitä voin tehdä kohottaakseni itseluottamustani? En pidä itseäni kauniina tai hauskana, minulla on silmälasit ja häpeän niitä paljon.
Isosiskoni seurustelee ja on seurustellut ensimmäisen poikaystävänsä kanssa kohta vuoden. Olen vähitellen huomannut olevani hänelle kateellinen. Minusta hän on minua paljon kauniimpi, itsevarmempi ja hauskempi. Hän on kohta 16, ja kuten sanoin, poikaystävä ja suhde on hänen ensimmäisensä. En tiedä miten jaksan odottaa rakastuvani ihmiseen, joka rakastaa minua, jos kauniilla siskollanikin meni noin kauan.
Päästäkseni yli tuosta ihanasta pojasta ja saadakseni itsevarmuuteni nousemaan, tarvitsen apuanne. please, help me!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Älä häpeä että tunnustit rakkautesi pojalle.Todella rohkea teko. Itse olen jo yli 40.v olen tapaillut miestä vuoden verran . Ensi tapaaminen ja olin mennyttä. Rakastuin häneen.Aina kun hän suutelee kehossa tuntuu pistelyä ja jalat eivät kanna.Tuska on suuri kun en uskalla kertoa hänelle. Ihailen sinun rohkeutta.Hei älä morkkaa itseäsi.Älä satuta viatonta sydäntä. Ä lä ole katkera.Usko itseesi ja kauneuteesi. Sulla on kaunis sydän.Tunnustusta älä häpeä enää. Poika tässä oli ajattelematon. Hän olisi voinut kertoa sen paljon nätimmin.