Viime syksynä tapasin kivan miehen tai niin mä ainekin luulin niin. Hän tuli juttelemaan ja vietettiin ilta yhdessä suudeltiin ja vaihdettiin numeroita! Sen jälkeen pidettiin tasasin väliajoin yhteyttä, mutta koskaan hän ei pyytänyt mihinkään. Sitten yksi kaunis päivä hän pyysi ja en ensiksi suostunut, mutta sitten suostuin! Tapasimme, kummatkin ujostelivat, mutta oli ihan mukavaa silti ja menin ihastumaan. Kului taas aikaa ja tapasimme uudestaan! ja sen jälkeen niitä tapaamisia on riittänytkin. Huomasin ihastuvani aina vaan enemmän jopa niin paljon, että se ihastuminen muutti minua hänen kanssa. En osannut olla oma iloinen itseni vaan olin jäinen. Huomasin, että hommasta ei tule mitään oman käyttäymiseni takia ja sanoin, että ollaan vaan kavereita ja se oli ok hänelle! Sitten oltiin yhdessä juhlimassa ja taas kävi niinkuin kävi suudeltiin ja suudeltiin! Joku taas minussa otti samalla kertaa takapakkia ja joku ääni sanoi sisällä, että ei tuo mies musta välitä, vaikka on sanonut, että on ihastunut/kiinnostunut, en vaan uskonut sitä silloin uskon, mutta nyt tiedän, että se ei ollut totta! Silloin tein sen saman ku ennenkin sanoin, että unohdetaan nämä viritykset ei tästä mitään tule. Kuulin hänen kaveriltaan, että häntä oli ruvennut vituttamaan ja oli kaverin mukaan kiinnostunut. Tässä vaiheessa jo tiesin, että annan olla. Kaloja vedessä piisaa, musta vaan tuntuu, että mä välitän hänestä aina vaan enemmän. Sitten se tapahtui oltiin yhden kaverin luona juhlimassa ja hän oli siellä! Hän ei noteerannut mua mitenkään ja oli koko ajan äkänen mitä sanoin ja sanoi muille, että ollaan vaan mun kanssa kavereita ja tottahan se olikin! Sitten se äijä alkoi vehtaamaan yhden toisen tytön kanssa ja sanoi hänelle, on siitä kiinnostunut yms. Se sattui muhun! Se olis enemmin sen tytön kanssa ku minun! Hänen kaverinsa väittää aivan toista, että se välittää musta, mutta ei vaan myönnä sitä! Miten jonkun ihmisen tunteet voi muuttua parissa viikossa, ekana ollaan iastuttu muhun ja sitten ollaan taas ilmaan! Kaikista oksettavinta on se, että se äijä on niin helppo. Jos totta puhutaan niin sen äijän arvo on laskenut mun silmissä! Pitää vaan nyt unohtaa ja olla ku ei tuntuis missään, mutta sitä jätkää mä en ottais enää ikinä ittelleni, en ikinä, mutta näille tunteille mä en mahda yhtään mitään! Mutta kiitos niille jotka lukivat tämän, mahtaa olla tylsää tekstiä, mutta ainekin sanin vähän ajatuksia paperille! :)
Jokainen pettyy joskus niin minäkin..
nessu
5977
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
aika yleisesti etenevästä tarinasta on kysymys, silloin kun suhteessa ei ole tarpeeksi kipinää molemmin puolin, alussahan ei sinullakaan ollut. Vastapuolella oli alussa enemmän, mutta se ilmeisestikin hiipui.
Kuten sanoit, kyllä kaloja vesissä riittää, ei kun uutta matoa koukkuun.
Sinähän sen muutoksen olet saanut hänessä aikaan. Jos pakitat koko ajan, häntä varmaan alkaa v.taan. Oletko vai etkö ole hänestä kiinnostunut?
Hän varmaan on edelleen sinusta kiinnostunut.
kiinnostunut enää, se äijä oksettaa mua niin paljon, ku se kyseinen tyttö oli vielä oma rakas siskoni! Ja en huolisi häntä mistään hinnasta, vaikka pakko myöntää, että tunnen häntä kohtaa aika paljonkin! Juu, voin syyttää tapahtunista osakai itseäni. Olin kylmä ja etäinen, mutta sellainen olin ja ainoastaan sen takia, että oli ihastunut, en uskaltanut näyttää, että on täälläkin tytöllä lämmin sydän ja niin paljon välittämistä jaettavaksi, mutta niin ku aikasemmin sanoin! Unohdan ja etsin toisen jolle ehkä osaan näyttää tunteeni ajallaan, eikä kukaan ole epätietoisuudessa minkään suhteen, kiitos kaikille jotka vastasivat ja aurinkoista kevättä/kesää! :)
Siis mitä ihme peliä toi sulta oikein on??? Mies on susta selvästi kiinnostunut mutta sä vaan leikit sen kanssa ja otat takapakkia ja kieltäydyt ja toistelet että olette vain ystäviä?
Ja sitten pahoitat mielesi kun hän ottaa vinkistäsi vaarin ja alkaa etsiä seuraa muista naisista, kun sinä kerran et ollut kiinnostunut?!?
Toisin sanoen siis et halua seurustella kyseisen miehen kanssa, mutta et myöskään suvaitse että hän seurustelisi kenenkään muunkaan kanssa?!?
Käy psykiatrilla! Sä todella tarvitset ammattiapua.
Kuulostaa vähän samalta kuin miten itse käyttäydyin vuosia sitten. Se johtui siitä etten ollut sinut itseni kanssa, itsetuntoa ei toisin sanoen ollut.
Vedin miehiä kyllä puoleeni, mutta niiden pitäminen tai lähelle päästäminen oli vaikeaa.
Voit vasta todella löytää itsellesi miehen jolle uskallat tunteesi näyttää, kun kohotat omaa itsetuntoasi.