Ongelmana on nyt tämä! mieheni on ostanut pari kuukautta sitten pahimman mahdollisen kodinrikkojan!Plyastation 3!!!!!Nykyään arkipäivää on tulla töistä kotiin ja nähdä äijä pelaamassa jotain kurjaa sotapeliä olohuoneen pöytä täynnä ruoanjämiä.! Mies ei kuule mitään jos sattuisi olemaan vaikka jotain asiaa eikä hänellä ole enää mitään sosiaalista elämää, seksielämää unohtamatta! Pelaaminen kestää lukuisia tunteja päivässä. pelit vaihtuu mutta rutiiniksi muodostunut tapa ei. Samalla tyyppi vie internetin ja television käyttöönsä, joka jättää minulle työnkuvaksi kokkauksen ja siivouksen! Alakerran ystävättärellä on sattumoisin sama ongelma ja usein lähdemmekin puimaan yhdessä sotasuunnitelmaa siitä miten erotamme miehet ja tuon kapistuksen. pitäisikö meidän uskoa että tämä on vain hetken huumaa tuohon konsoliin vai pitäisikö mies jättää lopullisesti pelin ja oman oikean käden armoille?
Miehen peliongelma!!!!!!!
elllllle
13383
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
kun valitsee narkkariluonteisen ikiteinin puolisokseen niin saa tuollaisia ongelmia.
miksi kauhea narina siitä että miehellä on harrastus?
sekö nyt sit itkettää eniten ettei mies seiso tanassa eteisessä odottaen talouden täydellisyyden käskyjä.. VOI HERRAN JUMALA TEIN KANSSA!!!
mitä sitten vaikka mies pelaa?? miksi maailman pitää siihen kaatua??
NAUTI itse tilanteesta!! saatpahan omaa aikaa ja tehdä mitä haluat..
miksi et sallisi miehellesi jotain noinkin mukavaa ajanvietettä.. vai olisiko sittenkin parempi että miehesi harrastaisi huorissa käyntiä?? sekö olisikin parempi vaihtoehto?
tai toki on aina yksi vaihtoehto lisää opettele pelaamaan miehesi kanssa!! ite pelailen mieheni kanssa monestikin ja nautin siitä että saan viettää kahden keskistä aikaa kultani kanssa..
Voi jösses! Ajattelin kirjoitustasi lukiessani, että sun täytyy olla itse mies, joka näitä pelailee... oli sellainen puolustuspuhe. Hämmästys olikin suurin, kun et ollutkaan! Mutta kirjoituksesi perusteella veikkaan, että olet kohtuu nuori... tai vähintäänkin lapseton. "Saatpahan omaa aikaa ja tehdä mitä haluat." Kuule kun on perhe, lapset ja koti hoidettavana, niin se harvemmin on kovin rentouttavaa ja ihanaa omaa aikaa ja usko pois... silloin ehkä joskus (EDES JOSKUS) voisi kaivata apua myös perheen toiselta vanhemmalta sen sijaan, että tuntuu olevan yksi s...tanan teinipoika riesana, joka hakkaa päivät pääksytysten jotain pelikonetta! Ai v...ttu pisti kiukuksi!!!!!:/
sen takia en edes koskaan pilaa elämääni lapsilla!! saan tehdä mitä haluan ja rentoutua kun olen sen tarpeessa.. :)
kattos ko kaikki naiset eivät ole samanlaisia tiukkapipoja kuin sie.. jotkut naiset vain osaavat nauttia elämästä ja elää sitä juuri niinkuin haluavat..
ja kun kerran ikääni arvioit niin saatat pettyä mutta olen jo päälle 30.. ;)
harmittaako??
kotini on moitteettomassa kunnossa kokoaika ja saan omaa aikaani kun mieheni pelaa, mutta nautin myös siitä että saan pelata hänen kanssaan tai sitten pelaan yksin..
Joo ei käy kateeksi... pikemminkin sääliksi! On se hienoa kun on omaa aikaa pelata pleikalla. Kyllä ne lapset kuule antaa vähän enemmän kuin joku saamarin pelikone, vaikka samalla rankkaa onkin!!!! Vielä kun sais miehenkin ymmärtämään asian!:/ Kyllä sen ymmärrän, ettei kaikki välttämättä halua niitä lapsia tehdä... mutta jos perustelet asiaa sillä, että koti pysyy tiptop ja on aikaa pelailla, niin kehottaisin vielä punnitsemaan elämän arvoja uusiksi.
ei juuri kannata edes haaveilla lasten tekoa.
Ei se kaikille sovi, lapset vain kärsisivät peliriippuvaisista vanhemmista.
Tahtoo se riippuvuus vain vaihtua toiseen iän myötä.
Ja senverran vielä lisättävä, että en vaan voi käsittää asennettasi "me naiset olemme niitä tiukkiksia ja miehen pelaaminen tyylin 24/7 on ihan ok". Jos yhdessä on päätetty lapsia hankkia, niin eikö ole kohtuullista vaatia, että niitä myös hoidetaan ja kasvatetaan yhdessä? Vaikka sinulla ei itselläsi lapsia olekaan, niin luulisi senverran osaavan asettua myös perheellisen ihmisen asemaan, että ymmärtäisit miksi kenkä puristaa tällaisessa asiassa!!
kuulehan et todellakaan tiedä elämäni arvoista hevon kukkuakaan.. siihen ei kuulu todellakaan pelikoneet.. ne vain on harrastuksena..
lapsia en ole koskaan halunnut.. en vain voi sietää huutavia räkänokkia jaloissani. YÄH!!!
elämässäni on paljon muutakin sisältöä.. et vain tunnu sitä ymmärtävän ettei lapset kuulu minun elämääni vaan siihen kuulu moni muu asia.. kuten vapaus mennä ja tehä mitä haluan ja milloin haluan.. lapset pilaavat sen elämän tyylin..
ihminen joka haluaa lapsia ei todellakaan ymmärrä ihmistä joka ei niitä halua.. se on sääli koska jokainenhan pitäisi hyväskyä juuri sellaisenaan kuin kukin on.. vai??
Voin kertoa tässä kohtaa, että naimisiin mennessä ja lapsia hankkiessa mitään peliongelmia ei koskaan ollutkaan... eikä muitakaan riippuvaisuuksia!! Ongelmat meidän perheessä alkoi, kun pleikka ilmestyi tähän talouteen ja se ilmestyi vasta molempien lapsien syntymän jälkeen. Ja täytyy sanoa, että tätä menoa kun tarpeeksi kauan katselee, niin aivan varpilla on eropaperit vetämässä. Toivon sydämeni pohjasta, että tämä pelaaminen on ohimenevä villitys! Sitten ihmetellään, miksi erotilastot on niin helvetin kovat. Ei oltaisi varmaan ensimmäinen perhe, mikä hajoaa sen tähden, että aika käytetään kaikenmaailman turhuuksiin sen sijaan, että vaalittaisiin perheen ja parisuhteen hyvinvointia.:((
ja sinähän sen tiedätkin parhaiten.. :)
riippuvuuksistani tiedät aivan kaiken.. hienoa.. en siis kaipaa mitään muuta kuin sinut diagnosoimaan itseni.. valitettavasti et todellakaan tiedä minusta mitään.. se että harrastan pelaamista ei ole ongelma.. eikä riippuvuutta..
ja se etten halua lapsia on ihan kuule oma päätökseni.. en vain halua niitä.. okei??
en edes haaveile niistä.. ja siks toisekseen sun on turha mua haukkua huonoksi vanhemmaksi koska et siitäkään tietäisi mitään jos minulle muksu erehdyksissä tulisi..
ja mihinköhän riippuvuuteen muka "peliriippuvuuteni" vaihtuisi iän myötä?? viinaan?? valitettavasti en käytä viinaa.. en ole käyttänyt sitten nuoruus vuosieni eli kuivilla siitä aineesta olen ollut jo monta monituista vuotta..
huumeisiinko sittenkin?? tuskin.. ei kuule nekään aineet kiinosta paskaakaan..
miksi en saa elämääni elää niinkuin itse haluan ilman että mua haukutaan??
se että tykkään pelata on näköjää aivan liian suuri ongelma.. ja se et puolustan aloittajan miestä on toinen suuri virheeni!!!
Ok... se on tosiaan ihan jokaisen ihmisen oma valinta eikä siinä mitään. Jokainen taplaa tyylillään. Et voi kuitenkaan verrata omaa tillannettasi minun tilanteeseeni! Helppohan sinun on lapsettomassa parisuhteessa sanoa, että come on... lopettakaa se vitun tiukkistelu ja antakaa ukkokullan pelailla rauhassa!!!! Lukaisepa vielä tuo jatkamani kirjoitus... ehkä saattaisit jopa ymmärtää, mikä oman kirjoitukseni pointti oli! Jospa ehkä pieni sympatian ääni tulisi sinne korvien väliin, ettei täälläkään marmateta asiaa ihan turhan päiten!
I hear you! Eihän siinä mitään, jos homma pysyy kohtuudessa. Siinähän tuo on harrastus kuin muutkin. Mutta meillä sama juttu, että kohtuus saatta olla usein kaukana, kun päivät pääksytysten hakataan jotain peliä... välillä tuntuu, että koko elämä pyörii netin ja jonkun saamarin sotapelin ympärillä! Meidän perheeseen kuuluu vielä kaksi pientä lasta ja välillä todella tuntuu, että nämä pelit ja vehkeet on lapsiakin tärkeämpiä. Surullista... nuo niin kovin mukavat pelihetket rakkaan sotapelin äärellä tuskin ovat niitä muistoja, joita vielä kiikkustuolissa muistellaan... toisin kuin olisivat ne arvokkaat hetket, jotka saa viettää rakkaiden ihmisten kanssa!:/
Pistä aikarajat pelaamiselle..
Meillä 10 vuotiaalle ajat, milloin saa pelata ja homma toimii näin.
Miehet sellaisia pikkupoikia aina...