Eron pohdintaa

Täällä on ollut niin monta tarinaa, jotka voisivat olla kuin omiani. Siksipä päätin ruveta pitämään blogia eroprosessistani. Sen sijaan, että purkaisin tuntojani päiväkirjaan, netissä niistä voisi olla apua muillekin. Ulkoasu on vielä vähän kökkö, parantelen sitä mukaa kun kerkiän.
Katsotaan miten asiat etenevät ja milloin helpottaa. Nyt voin sanoa, että raskasta on!
Blogi löytyy osoitteesta http://www.eroprojekti.vuodatus.net/
4998
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Niin olisitko sittenkin avun tarpeessa. Tuo itkuherkkyys on tavallaan oire, jota voidaan hoitaa. Menisit käymään lääkärillä, muutoin saattaa tulla hyvinkin paljon pahempaa. On hyvin tärkeää, että itse pysyt edes jonkinlaisessa kunnossa, jotta jaksat hoitaa raskaita asioita eteenpäin.

Äänestä
  • Kiitos huolenpidosta ja voit olla oikeassa. Mutta kun kuvittelen tilanteen, että menen tämänkin kunnan terveyskeskuksen ylityöllistetylle lääkärille sanomaan, että "ero tuli ja nyt itkettää", niin mitäköhän tuo tuumisi. Taidan vielä rimpuilla.

    Äänestä

  • L.unatar kirjoitti:

    Kiitos huolenpidosta ja voit olla oikeassa. Mutta kun kuvittelen tilanteen, että menen tämänkin kunnan terveyskeskuksen ylityöllistetylle lääkärille sanomaan, että "ero tuli ja nyt itkettää", niin mitäköhän tuo tuumisi. Taidan vielä rimpuilla.

    Itku helpottaa, silloin on itkettävä kun itkettää, ei se ole sairaus, ei siihen lääkkeet eikä lääkärit auta, eron jälkeen ensimmäinen vuosi on rankka, sen jälkee alkaa helpottaa.
    Itse puhuin erostani paljon, itkin, sain tukea ystäviltäni, minua ei jätetty yksin. Puhuminen auttoi, milloin haukuin, milloin nauroin hyville muistoille, koska niitäkin oli. Paha olo pitää saada purkaa ulos, sain tukea, sillä pääsin erostani yli, olin katkera ja pettyny. Jostain niitä voimavaroja vain sai, että pääsin siitä yli. 38

    Äänestä

Aika samanlaisia tuntemuksia,ollut itsellä,itse olen eronnut yli neljäntoista vuoden suhteen jälkeen,ja sitten 5 vuoden suhteen jälkeen,joskus kun on ongelmia on pakko erota,ja sitten jos ei oikeasti ole oikea ihminen toiselle on hyvä erota, eroaminen on aina tuskallista ,kun on ajatellut että on löytänyt oikean ihmisen itselleen ja sitten se eläminen toisen kanssa ei onnistu. Mutta kyllä se aurinko vielä paistaa.Elämä opettaa.

Keskusteleminen jonkun kanssa ja murheista kertominen auttaa aika paljon.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


L.unatar kirjoitti:

Täällä on ollut niin monta tarinaa, jotka voisivat olla kuin omiani. Siksipä päätin ruveta pitämään blogia eroprosessistani. Sen sijaan, että purkaisin tuntojani päiväkirjaan, netissä niistä voisi olla apua muillekin. Ulkoasu on vielä vähän kökkö, parantelen sitä mukaa kun kerkiän.
Katsotaan miten asiat etenevät ja milloin helpottaa. Nyt voin sanoa, että raskasta on!
Blogi löytyy osoitteesta http://www.eroprojekti.vuodatus.net/

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu