oikomishoito

Hei!

Olen itse aloittanut oikomishoidon aikuisena, lähes 3-kymppisenä. Pahaa ahtautta oli hammaskaarien etualueella, eli hampaat olivat enempi vähempi sikinsokin ja kiertyneinä. Taidettiin siinä puhua jonkinasteisesta purentaviastakin. Nyt on hammasraudat olleet kohta puolitoista vuotta ja voiton puolella ollaan jo.

Hammaskaaret ovat tänä aikana kokeneet huikean muodonmuutoksen. Ennen prosessin alkua ei voinut kohdallani puhua kauniista tasaisista hammaskaarista, nyt on asia toisin! En meinaa itsekään uskoa, että nämä ovat omat, ennen niin kamalat hampaani!

Kipuja ja särkyjä ei juurikaan ole ollut. Vain pientä arkuutta aina kaarien aktivointikäyntikertojen jälkeen (1 krt/kk). Ehkä silloin kun sain oikomiskojeet suuhun, ensimmäiset pari kuukautta meni totutellessa ja taisin muutaman kyyneleenkin tirauttaa, lähinnä jälkiuunileivän ja porkkanan rouskuttelun pakkoboikotin takia. Varsinkin suun limakalvot olivat kovilla ja huulirasvaa sai olla koko ajan läträämässä. Mutta, nyt en edes aina muista, että suussani on metallia.

Toki omat kommervenkkinsä on ulkona ja vieraammassa seurassa syömisessä..."Roikkuukohan mulla nyt joku rucola hampaissa, vai koristaako hymyäni liiskaantunut pastan pätkä" -ajatelmat ovat tulleet tutuiksi, ja tietysti hampaat täytyy käydä pikaisesti puhdistamassa, kun lautaset on lapioitu tyhjiksi. Eli mulla on ainakin hammasharjoja, hammasväliharjoja, hammaslankaa ja fluoritabletteja vähän joka käsilaukussa.

Myöskään ihan kaikkea ei voi syödä, jotta kojeet eivät irtoaisi tai vääntyisi: Lähinnä vältettävien listalla on kaikkea kovaa, haukattavaa ravintoa. Esim. isojen patonkien haukkaaminen on mahdotonta ja joitain muitakin normaalisti haukattavia ruokia joudun syömään haarukalla ja veitsellä.

Kaiken kaikkiaan elämäni ei ole muuttunut millään tavalla. Nyt oikein ihmettelen, että minkä hässäkän minä itselleni järjestin tästä koko oikomishoidosta ihan ajatuksien tasolla, miten edes mietin MUIDEN ihmisten rautoihini suhtautumista! Mitä väliä sillä on. Itsellenihän minä tämän teen. Hampaiden hoitaminen/puhdistaminen on helpompaa, kun ahtaus on hellittänyt ja ennen kaikkea hymyni on kaunis. Sitähän minä halusin; suorat nätit hampaat, jotka oli lama-ajan säästöjen vuoksi jätetty oikomatta nuoruusvuosinani.

Ja voin sanoa, että yksikään ihminen ei ole sanonut minulle mitään negatiivista suustani pilkottavasta metallista. Jos joku on tuijottanut, se on ollut lähinnä uteliasta tuijotusta, jonka perään on jokunen tuijottelija jopa tullut anteeksi pyydellen utelemaan, että missä olen oikomassa hampaitani ja että heillekin olisi asia ajankohtainen.

Kun piakkoin saan kiinteät kojeet pois, olisi vielä edessä ylläpitohoito, joka toteutuu alahampaiden osalta niiden taakse liimattavalla retentiolangalla ja ylähampaiden osalta ratkaisu on luultavasti jonkunlainen läpinäkyvä muotti vielä ainakin vuoden verran.

Rahaahan tässä palaa kokonaisuudessaan noin 4500 euroa, mutta tasaisesti jaettuna näille vuosille (kokonaisarvio oli kaksi vuotta max. kiinteillä kojeilla ja retentio siihen päälle). Lisäksi on tullut istuttua hammaslääkärin penkissä jo sellaiset 16 kertaa viimeisen 15 kuukauden aikana, eli sitoutumista homma ainakin vaatii. Menee jo rutiinilla! :-)

Lopulta kaikkeen tottuu, ja kvut ja säryt voi hoitaa väliaikaisesti särkylääkkeellä (jos tosiaan niin pahaksi äityy). Itse olen tainnut pari kertaa turvautua buranaan, silloin alkuaikoina kun hampaita lähdettiin pakottamaan liikkeelle. Nythän ne ovat jo siinä määrin mukautuneet muovaamiseen, ettei särkyjä varsinaisesti ole, lähinnä vain arkuutta ja purentakipua kirityksien jälkeen: Pehmeä ravinto on tuolloin pelastus.

Tsemppiä! Kyllä PAHA purentavika kannattaa käsitykseni mukaan hoitaa, voi muutoin tulevaisuudessa aiheuttaa pahojakin särkyjä ja kipuja niska-hartia -seudulle ja pään ja kasvojen alueelle (en tiedä todennäköisyyksistä, mutta mahdollisia ovat).

Täällä on aiheesta kyllä jo viestiketjua, kun vähän selailee. Mutta kerrotakoon taas lyhyesti, että lähdin oikomaan rumia hampaitani 40 vuotiaana, eikä kaduta. Ylhäällä raudat n8kk ja alhaalla n12kk.

Saan ylhäältä pois maalis-hutikuussa, alhaalta sitten myöhemmin kesällä. Lopputulos on kyllä huikea!
Rahaa palaa n.4000 eur, mutta sehän maksetaan hoidon edistyessä, niin ei se sillä tavalla kirpaise.

Kivuliasta se ei ole mitä nyt arkuutta kojeiden kiristyksen jälkeen ja joskus hankaumia.

40 vee olen nyt ja oon yläaste ikäisenä kieltäytynyt oikomishoidosta. Ristipurenta on ja on edelleen. Ei kaduta yhtään ja toisekseen mulle ei ole ristipurennasta ollut haittaa. Mitäpä pikku esteettinen haitta haittaa koska enpä oo malli enkä missi