Noniin, seurustelin vuoden nuoremman miehen kanssa. Alkuaikoina jäi kiinni muille naisille tekstailusta. Tällöin asuimme jo yhdessä ja olin todella rakastunut...Nämä tekstiviestit tulivat tietooni kun hän nukkui ja puhelin piippasi, siellä oli lähetelty todella härskejä viestejä muutamalle naiselle. Tämä tapahtui 2 kertaa.
Jäi todella kalvamaan kuinka usein todella ja jäikö muka viestittelyyn??
Mies katui ja lupasi lopettaa. Kunnollista selitystä en saanut.
Suhde jatkui ja olimme onnellisia, kunnes suhde muuttui huonoksi. En itse uskaltanut häneen täysin luottaa vaikka tahdoinkin. Suhde muuttui (varmasti minunkin syystäni vaikeaksi, ahdistavaksi) ja lopulta olimme pääasiassa kahden ja keskustelimme. Koitimme toditella itsellemme että rakastamme ja kaikki on hyvin.
Suhde päättyi hirvittävään riitaan, jolloin mies kävi käsiksi, hajotti paikkoja jne. Syytä tähänkään ei pystynyt kertomaan...Siinä kohtaa mentiin minun sietorajani yli. En enää pystynyt jatkamaan, enkä oikeastaan olisi halunnutkaan. Hän on minulle tärkeä, ja tällä tarkoitan sitä etten toivo pahaa vaan onnea hänelle. Mutten enää pysty rakastamaan ja luottamaan.
Nyt erottuamme minä saan syyttelyjä, hakkumista jne häneltä. Olen sairas kun en ymmärrä että viha ja rakkaus ovat sama asia tai lähellä toisiaan. Olen sairas kun en pääse menneistä eroon.
Iso osa omaan ratkaisuuni on se, että menneisyydessä olen kohdannut pahaa perheväkivaltaa ja uskottomuutta. Hän tiesi näistä ja minun peloistani...
Jäi mietityttämään, mitä kaikkea selkäni takana on tapahtunut suhteen aikana?? Varmasti tiedän että ratkaisuni oli oikea. Hengitän vapaammin kuin aikoihin :)
Jäi todella kalvamaan kuinka usein todella ja jäikö muka viestittelyyn??
Mies katui ja lupasi lopettaa. Kunnollista selitystä en saanut.
Suhde jatkui ja olimme onnellisia, kunnes suhde muuttui huonoksi. En itse uskaltanut häneen täysin luottaa vaikka tahdoinkin. Suhde muuttui (varmasti minunkin syystäni vaikeaksi, ahdistavaksi) ja lopulta olimme pääasiassa kahden ja keskustelimme. Koitimme toditella itsellemme että rakastamme ja kaikki on hyvin.
Suhde päättyi hirvittävään riitaan, jolloin mies kävi käsiksi, hajotti paikkoja jne. Syytä tähänkään ei pystynyt kertomaan...Siinä kohtaa mentiin minun sietorajani yli. En enää pystynyt jatkamaan, enkä oikeastaan olisi halunnutkaan. Hän on minulle tärkeä, ja tällä tarkoitan sitä etten toivo pahaa vaan onnea hänelle. Mutten enää pysty rakastamaan ja luottamaan.
Nyt erottuamme minä saan syyttelyjä, hakkumista jne häneltä. Olen sairas kun en ymmärrä että viha ja rakkaus ovat sama asia tai lähellä toisiaan. Olen sairas kun en pääse menneistä eroon.
Iso osa omaan ratkaisuuni on se, että menneisyydessä olen kohdannut pahaa perheväkivaltaa ja uskottomuutta. Hän tiesi näistä ja minun peloistani...
Jäi mietityttämään, mitä kaikkea selkäni takana on tapahtunut suhteen aikana?? Varmasti tiedän että ratkaisuni oli oikea. Hengitän vapaammin kuin aikoihin :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tavallaan se jätetty mies oli kyllä oikeassakin, jos sanoi että sä roikuit menneessä, sillä niinhän se on. Ja saman on mahdollista toistua taas seuraavassakin suhteessasi, sillä on ihan sama mitä se mies tekee kun sussa elää yhä epäilys ja pelko hyvin vahvasti. Sä näet vaikka syyttömänkin syyllisenä etkä uskalla luottaa häneen.
Mitäs jos sun selkäsi takana ei koskaan tapahtunut yhtää mitään, pelkkää lapsellista tekstivietittelyä vaan jota mies katui ja jonka se sitten todellakin lopetti kun jäi kiinni?
Kuka oli silloin syyllinen teidän suhteenne kariutumiseen ja mihin se silloin kariutui?
On niin helppoa antaa epävarmuuden viedä. Sitä tukee sullakin aikaisemmat parisuhdekokemuksesi. Sä raahaat niitä menneitä yhä vieläkin mukanasi ja ne vaikuttavat sun tulevissakin suhteissasi, vaikket sä itse sitä uskoisikaan.
Jos kumppani käy käsiksi, ei sitä tarvi sietää. Siitä seuraa aina toinen kerta, todennäköisesti pahempi.
Jos pitää tekstailla härskejä vieraitten naisten kanssa, ei sitä tarvi sietää.
Ja totta ihmeessä menneet pahat kokemukset vaikuttaa, jostainhan on opittava.
Vapaus ja itsenäisyys , itsemääräämisen oikeus on kaikissa tilanteissa, sekä miehellä ja naisella.
Jos yhteistyö ja avunanto ja keskinäinen arvonanto näkyy nyrkkinä, voi selliaset pellet painua ihan minne haluaa.
Vain kahdella viimeisellä virkkeellä on väliä. Eilisen jossittelulla on vähemmän merkitystä kuin toissavuoden räntäsateilla.
Unohda ja rakenna seuraava suhteesi terveelle pohjalle.