Ennen vanhaan mies oli mies ja nainen nainen. En perään kuuluta tasa-arvon jalkoihin polkemista. Oudoksun kuitenkin sitä kehitystä, jota ruokitaan tasa-arvon, suvaitsevaisuuden ja humanistisen ajattelun nimissä. Mies ei enää saa olla mies. Naisesta on tullut yliminä miehelleen. Mies siitä kärsii miehisyytensä menettämisen tähden. Nainen siitä kun ei koe miestä rinnallaan. Paradoksaalisiksi ovat muovautuneet parisuhteet suvaitsevaisuuden aikakaudella.
Jk. Itse elän miehenä vanhaa hyvää aikaa.
Jk. Itse elän miehenä vanhaa hyvää aikaa.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Miten mies ei saa olla enää mies? Tätä hoetaan koko ajan, mutta mä haluaisin tietää, mitä se tarkoittaa oikeasti, konkreettisesti. Miten siis sinua estetään ja kuka estää? Miten miehiä yleensä estetään ja mitä siihen estämiseen kuuluu, kuka estää, ja mitä tapahtuu, jos vaan on mies? Että uhmaa, kaikesta huolimatta, on vaan mies. Ja siis, millainen on se ei-riistetty mies? Mitä se tekee?
Haluaisin ihan hyviä konkreettisia esimerkkejä siitä, mikä on yleinen miehuuden riisto, kuka sen tekee ja miten, sekä miten yksilöltä se riitetään yleisesti, ettei se varmasti ole joku yksittäinen tapaus. (Siis, kun voisihan väkivaltaisen miehenkin nainen väittää että kaikki miehet hakkaa ja on sekopäitä, koska hänen maailman kuvansa varmaan ymmärrettävästi muodostuu tällaiseksi, mutta se ei silti ole totuus kun yksilön kohdalla yksilöstä.)
Kenestä naisesta on siis tullut yliminä, anna joku useampi esimerkki. Miten se mies ei mahda sille mitään? Mitä tapahtuu jos se mies valitsee itse naisensa?
Kuka nainen kärsii miehen puutteesta? Miten se ilmenee ja millainen on tällainen suhde, missä asut, onko se paikallinen ilmiö..?
Itse kuitenkin voit elää miehenä vanhaa hyvää aikaa, eli mitä ja miten? Miten se ilmenee? Mistä löydät sitten ne naiset ja miehet, jotka mahdollistavat tämän ja miksi se onnistuu sinulta, mutta ei (omien sanojesi mukaan) muilta?
Mikä on kun mies on mies ja nainen on nainen? Miten nainen on mies? Miten mies on nainen? Vai mitä he ovat, jos he eivät ole mies ja nainen? Tarkoitatko sukupuolen vaihdoksia transseksuaalisuutta, tranvestiitteja? Sanot, että siis tasa-arvo käy, mutta miten tasa-arvo käy ja miten ei? Miten suvaitsevaisuuden nimissä miehiä riistetään ja alistetaan ei-mieheksi? Miten humanistisen ajattelun nimissä nainen ei ole enää nainen?
Tarkennuksia ja esimerkkejä, konkretiaa. Sitten katsotaan ymmärränkö mä sitten.
Miksikö mies ei voi/saa olla enää oikeesti mies. Siksi, että miehisyys on kadotettu, sulautettu yleiseen tasa-arvoon, suvaitsevaisuuden suitsutukseen, humanismin huipentuman tuomaan mielikuvaamme.
Minua ei kukaan estä, koskaan. Olen ikuisesti mies isolla M-kirjaimella. No minun miehisyyteni ylläpitämiseen on omat syynsä. Olen aina selviytynyt yksin. En ole apua kaivannut, en edes hyväksynyt. Siksi olen pystynyt pääni pitämään aina.
Toisista miehistä en varmaksi sano mitään. Intuitiivisena vain olen joutunut näkemään/kokemaan/ajattelemaan. Huonosti käynee niille miehille, jotka miehuutensa ihannekuvasta kiinni pitävät. Naiset eivät voi ymmärtää noita konservatisteja, vaikka toisaalta heidän oma egonsa juuri niitä tarvitsisikin. Tässä on se paradoksi. Mies voisi olla oikeesti mies, jos se sallittaisiin.
Tosi mies, kuten minä elää vahvasti omaa elämäänsä. Ei tingi mistään, ei ole manipuloitavissa. Hän vain on oma itsensä, riitti se tai ei. Vaimolleni on rittänyt. Kunnioittaa minua juuri sellaisena kuin olen. Ei koskaan ole katsellut aidan toiselle puolelle. Tietää, ettei miehisempää miestä sieltä löydä.
Miehuuden riiston takana on kaikki se muukin, joka tätä tervettä maailman menoa vaikeuttaa. Jotkut jossain kehittelevät sairaissa päissään suuria oivalluksia, jotka sitten yleisesti hyväksytään, jotka sitten median välityksellä aivopestään yksilön tasolle.
Väsyttää, en jaksa lukea viestiäsi pidemmälle. Anteeksi.
Sori, muakin väsyttäsi jos olisin noin sekaisin. Vääränlaisen miehisyyden ylläpitäminen väsyttää ihan varmasti ketä tahansa. Helpottaisiko, jos kävisit ja astuisit edes hieman inhimillisempiin raameihin, alkaisivat noi "intuitiivisetkin" lonksahdella kohralleen helpommin, sillä sinun laisesi miehisyyttään korostava mieäs ei tiedä siitä aiheesta yhtään mittään, vaan uho johtaa kohti tuhoo.
Et jaksa lukea pidemmälle? Et tuntunut lukevan sitä ollenkaan. Se, että muita ymmärtää, tarkoittaa, että muita pitäisi jaksaa kuunnella ja se, että muut ymmärtäisivät sinua, tarkoittaa, että pitäisi jaksaa keskustella, kertoa omista näkemyksistään: et sanonut mitään. Pitäisikö ajatuksia lukea?
Et edelleenkään vastannut miten miehisyys on kadotettu, mitä siitä on kadotettu ja kenen toimesta. Konkreatialla. Tapauksilla. Ihmisillä. Siis et vastannut ensimmäiseenkään kysymykseen siitä, kuka mies ja miten on menettänyt miehisyytensä. Puhut riistosta ja oivalluksista, aivopesusta, siis muitten paitsi itsesi kohdalla, mutta sinulla ei ole esittää ensimmäistäkään esimerkkiä, mitään mikä jotenkin selittäisi mitä tarkoitat, paitsi omalla kohdallasi. Mutta sinä olet yksilö, et kollektiivi. Toistit kyllä "mies voisi olla mies, jos se sallittaisiin" mutta et kerro kuka sitä ei salli, miten se estetään ja hoet vaan, miten "naiset ei ymmärrä" mutta juurihan sinulta kysyttiin selitystä, että naiset voisivat ymmärtää. Miksi et osaa selittää kun näin vahvasti asiasta tunnet? Sinua ei kukaan estä ok, sinä olet Tosi Mies ja miehisyytesi on oikeaa (ainoaa oikeaa?) ja voimissaan, mutta et avaa sitä muulla, kun että "minä en jousta, minua ei määräillä, minä en muutu, minä selviän yksin enkä tarvitse ketään"
Ok, siis miehisyyden määrite on... MIES = Yksinäinen, yksinselviävä, joustamaton, ei tingi mistään. Ei kaipaa apua koskaan, eikä hyväksy sitä. Pitää oman päänsä aina.
???
Ok, se mikä on hyvää on se, että mies = oma itsensä, ei katsele aidan toiselle puolelle ja haluaa puolisonsa kunnioittavan itseään sellaisena kun hän on. Se onkin hyvä, niin moni nainenkin. Toivottavasti, sillä onhan se nyt tervettä, että on aito, oma itsensä ja puolisoilla on aitoa kunnioitusta toisiaan kohtaan. Onhan se nyt terve liitto, että ei katsella aidan toiselle puolelle. Joustamattomuudesta olen eri mieltä, ja siitä, että muut voi ottaa huomioon koskaan joustamatta ja mistään tinkimättä, mutta en kyllä nää sitä sukupuolikysymyksenä.
Mutta muuten et vastannut paljon mihinkään, et selventänyt juuri mitään. En siis edelleenkään ymmärrä, kuka niitä kaikkia muita miehiä määrää ja kun sinä intuitivisena ihmisenä jotain koet, niin sehän tarkoittaa, että sinä vaan koet, siis tunnet, siis oletat, siis sinulla ei ole mitään esimerkkejä antaa? Mutta mitä jos sinä koet väärin? "Huonosti käynee niille miehille, jotka miehuutensa ihannekuvasta kiinni pitävät." Mitä se tarkoittaa? Siis sinun kuvasi on ainoa oikea ihannekuva miehestä ja miehisyydestä ja huonosti käy muille? Mikä se ihannekuva on, mikä johtaa turmioon?
Miksi kenenkään toisen miehen miehuuden ihannekuva ei voi olla heille oikea (vaikkei sinulle olisikaan)?
Toisista miehistä et muka sano mitään: sanothan, kun sanot jo aloituksessa, että miehisyys on kadotettu, mutta sinä et ole kadottanut sitä. Siis, sanot, että yleisesti ottaen, miehet ovat kadottaneet miehisyytensä, mutta sinä et ole omaasi.
Jotenkin viittaat hyvin epämääräisessä kohdassa, että naisen ego (?) kaipaisi konservatiiveja? Jaaha. Siis, naiset jotka eivät kaipaa konservatiivia miehekseen ovat näitä naiseudestaan luopuneita naisia ja miehet, jotka eivät halua olla konservatiiveja ovat epä-miehiä? Mitä hemmettiä sekin tarkoittaa?
Joten, mikä on se mielikuva? Mikä on oikea mielikuva miehestä? Millainen on Tosi Mies, millainen on oikea mies? Millainen on oikea nainen? Avaa meille nyt sinun näkemyksesi, millainen joka miehen kuuluu olla, mitä kuuluu oikeaa miehisyyteen, mitä ei kadoteta? Mitä se vaatii naiselta, miten nainen voi tukea tätä? Ja samalla mikä on se oikea nainen, mikä tekee Tosi Naisen? Millainen on oikea sukupuolen toteutus, miten se ilmenee?
Ja kuka sen estää? Media ei aivopese suakaan, miksi se aivopesee kaikki muut?
Mitä tekee oikea mies, miten oikea mies käyttäytyy ja millainen on siis se konservatiivi, minkä naisen ego tarvitsisi ollakseen oikea nainen?
Yksinkertaisesti: mieäs määrää 'kaapin paikan' ja nainen on hiljaa, alamainen, kuuliainen, unelma ja toive, joka vain hymyilee ja niiaa ja pyytää anteeksi olemassaoloaan eikä ikipäivänä näytä, että olisi olemassa joku oma tahto ja toivekin. Näin oli "vanhaan hyvään aikaan" ja näin toivovat monet 'kelkasta / junasta' pudonneet vieläkin olevan.
Siellä voitte sitten samanhenkisten miesten kanssa miettiä asoita ja siinä sitten naisenne nöyristelevät kommenttejanne :)
Mie luin tämän "mitä se tarkoittaa" kirjoittajan viestit monta kertaa. Tosi mahtavasti kirjoitettu. :D
Tuntui että totesin asioita ja opin jotain uutta. Hienoa hienoa!
Ei aloittaja viitsinyt sitten vastaakkaan enään, kun tuli vähän "kovempi" tai ainakin viksumpi kenties areenalle. =) Ehkä käy miehisyydelle, kun joku peittoaa? :D
No vitsi, mutta ablodit "mitä se tarkoittaa"lle. =)
Enkö saa vastata kenelle haluan? Hyvä on, menen ja vastaan sitten kun niin kovasti haluatte.
Ensinnäkin pyydän anteeksi kun vajavaisesti kommentoin aiemmin sinun viestiisi. Olen yrittäjä, kuten toisaalla totesin. Työnantajani, siis minä, ei salli netissä roikkumista työaikana. Työaikani on klo 07.00-20.00. Työn lisäksi harrastan erilaisia harrasteita, joten nekin vievät oman aikansa. Olen vieläpä perfektionismiin taipuvainen, tavoittelen joka suhteessa täydellisyyttä. Tuo pätee myös palstakirjoittelun ymmärtämiseen, myös vastauksien laatimiseen.
Pakkohan noihin huutoihin on vastata, joita minulle pusklista huudeltiin. Paneudun nyt viestisi sisältöön ja pyrin vastaamaan siihen niin kuin itse asioita ymmärrän.
Koska performismini käskee syventymään viestiisi hyvin seikkaperäisesti, otan yhden virkkeen päivässä kommentoitavakseni. Lukijoilta tämä vaatii päivittäistä seurantaa ja kärsivällisyyttä.
Sitten viestiisi:
"Miten mies ei saa olla enää mies? Tätä hoetaan koko ajan, mutta mä haluaisin tietää, mitä se tarkoittaa oikeasti, konkreettisesti."
Niin minähän vain pystyn kertomaan valaistusta omista lähtökohdistani, omista tuntemuksistani, näkemyksistäni. Minun mielipiteeni on vain yksi lukuisten joukossa. Miksikö itse näin väitän, että mies ei saa/voi elää miehenä tässä päivässä? Minä seuraan aikaa, luen, kuuntelen, imen tiedotusvälineiden tuottamaa viestintää. Seuraan ympärillä olevia ihmisiä, tarkkailen parisuhteita, aistin, sisäistän kokemaani. Voin toki olla väärässäkin, silti minulle on muodostunut se mielikuva, ettei mies, eikä nainen voi olla tässä ajassa aito persoonallinen oma itsensä.
Jk. Jatkan huomenna toisen virkkeesi parissa, jos työnantajani sen sallii.
Laskinkohan oikein, kirjoittajalla on tuossa viestissä 25 virkettä. Virke/päivä, niinhän totesin. Kuukauden päivät tähän vierähtää, ehkä kauemminkin. Saattaahan olla, ettei työnantajani salli minun joka päivä netissä käydä.
"Miten siis sinua estetään ja kuka estää?"
Manipuloijani estivät. Eivät toki enää, koska olen kasvanut miehenä siinä määrin, etten enää ole käskyvaltain/tahtotilojen manipuloitavissa. Tähän virkkeeseesi voisin kirjoittaa vaikka kokonaisen kirjan. Nämä asiat ovat sen verran henkilökohtaisia/intiimejä, joten tämä tähän riittäköön.
Asperger :DDDD!!! Tämä "Zen" on niin asperger kuin ikinä voi kukaan olla.
En tule lukemaan tätä palstaa seuraavat 25 päivää. Vastauksesi ei oikeastaan edes vastannut siihen mitä käytännössä tapahtuu, kun miehet eivät ole miehiä, kerroit että mistä olet saanut näitä vaikutteita, ympäriltäsi siis, mutta se nyt jäi sanomatta se vastaus, jonka olisin mielelläni lukenut, mutta en ala täällä ravaamaan tämän enempää.
Eikö olisi ollut helpompi vastata yksi viesti, niin et joudu jok'ikinen päivä palaamaan tähän samaan asiaan, vai haluatko kenties viestisi pysyvän "suosituimpien"listalla? =)
Tuli vähän pilkunviilausfiilis, mutta ei se mitään.
No, jatkoja.
Janne oot niin tyhmä, läpinäkyvä ja niin hukassa. Olet myös pahin manipuloija ketä tiedän, teet niin koska pelkäät joka hetki paljastuvasi.
"Eikö olisi ollut helpompi vastata yksi viesti, niin et joudu jok'ikinen päivä palaamaan tähän samaan asiaan, vai haluatko kenties viestisi pysyvän "suosituimpien"listalla? =)"
Oletko meedio? Luetko ajatuksiani? Juuri näin, ajattelin katsoa tuolla virke/päivä strategialla millaisiin lukijamääriin pystyn yltämään. Hylkäsin kuitenkin moisen kokeiluyrityksen kun en tunnusta olevani narsisti, vaikka jotkut niin väittävätkin. Onhan noita kävijöitä ollut jo reilusti yli 800, joten minussa näyttää olevan imua palstalla kuin palstalla.
Liikuttavaa on huomata kuinka perskärpäseni number one miehen logiikka palstalta on tullut minua fanittamaan:) Ei hän ole katkeroitunut kirjoituksistani vaan siitä, ettei hänen aloituksistaan kukaan ole kiinnostunut siinä määrin kuin omistani. Mustasukkainenkin on minulle kaikista palstan naisista, vaikka en ketään edes ole yrittänyt koskaan vonkata. Silloin kun tuo poju käy kuumana ja polttaa proppunsa säälin häntä. Lopettaisi psygologian itseopiskelun ja etsisi oikean elämän.
Testasin muuten tuon perskärpäseni väittämän:
http://xestia.net/testit/asperger.php
Käytit testin tekemiseen 7 minuuttia ja testipistemääräsi on 108 eli sinulla ei ole Aspergerin syndroomaa.
Asperger testin tulos vaihtelee asteikolla 53 - 159 ja vastausten keskiarvo on tällä hetkellä 97. Tämä testi ei riitä lääketieteellisen diagnoosin tekemiseen!
No häirikkö kohta saapuu suuressa viisaudessaan kertomaan sen, että testi ei riitä lääketieteellisen diagnoosin tekemiseen.
Jk. Jatkoja sullekin. Roikun palstalla uhallanikin niin kauan kun 1000 lukijan raja rikkoutuu. Sitten poistun keskuudestanne sinne minne virta vienee.
yhtään konkreettista esimerkkiä? Miksi?
Vielähän meillä on aikaa. Enää 24 lukijavierasta ja sitten tämä ukko häippäsee. Kysy nyt pari mielestäsi olennaisinta lyhyttä kysymystä, joihin haluat minun kommentoivan. Vastaan jos ehdin. Kerroinhan jossain kohdassa olleeni osittain provomielellä liikenteessä, joten vastailin sen mukaisesti, en ehkä edes omana itsenäni. Koin jotenkin vastenmieliseksi roolipelini vastatessani tuolle älykkäälle kirjoittajalle, joka on todella verbaalisesti lahjakas. Onkohan kyseessä mies vaiko nainen. Toivottavasti mies, niin minun on helpompi unohtaa tämäkin palsta:) Jos minusta oikeesti jotain tietää haluat, niin kysy sivuten aloitusaihepiiriäni, jotain aikuisen oikeesti henkilökohtaista.
Jk. Hyvää päivän jatkoa sulle.
Saako täällä boonusta lukijamääriin jos vastaa viesteihin? Heti kun olin kirjoittanut viestin, lukijoita oli mukamas käynyt saman aikaisesti 9 kpl. Selitättekö minulle tämän oudohkon ilmiön?
Nyt en enää saanut kuin 6 lisäpistettä. Onko laskuri laitettu noteeraamaan saman kirjoittan useampiin viestityksiin alenevassa käyrässä. Katottanpas paljonko tähän tulee boonusta.
Jk. En enää palaa kertomaan boonusten uutta määrää. Saattaa olla, että tuhat menee jo rikki.
Veikkaan, että tämän viestini jälkeen lukijamäärä aloituksessani on jo 1003, joten raja on umpeutunut, on poistumisen aika. Nyt ymmärrän sen, mistä johtui miehen logiikka palstalla se kun joku aloituksessaan persereikäänsä kaiveli ja sormeaan tyrkytti toisten palstalaisten nuuhkittavaksi. Ihmettelin usein sitä, kuinka noin alaarvoisia aloituksia/viestejä joku vaivautuu lukemaan. Nyt tuokin mysteeri ratkesi. Yksi ja sama pervopellehäirikkö teki aloituksen, 50 kertaqa itse itsellensä puskista vastasi. Varovaisenkin arvion mukaan, jos joka viestistä kuittaa 6 bonuslukijaa tekee se 50 x 6 = 300 ketjuun tutustukaa, vaikka todellisuudessa ei ainuttakaan ulkopuolista olisi ketjun sisältöön tutustunut. Tosimiehiä ei Enirokaan pysty kusettamaan. Tosimiesten oivaltamisen kyky ylittää Eniron insinöörien matemaattisen älykkyyden kapasiteetin mennen tullen.
Jk. Pärjäilkäähän.
Toivottavasti "vanha hyvä aika" ei tarkoita sulle naisten / puolison alistamista, paketoimista piian arvoon, alemmaksi, vähempään pystyväksi ... Sillä näin ajattelevat ja tekevät vieläkin pimeällä keskiajalla mielen puolellaan elävät äijät, nuoremmat ja vanhemmat. Toivottavasti nuorissa alkaa olla jo asennemaailmaltaan tälle vuosituhannelle muuttaneita. Tavat, tottumukset, asennemaailma, maailma ja elämä olivat ennen toisenlaisia, naisella ei ollut oikein asemaa eikä paikkaa yhteiskunnassa muualla kuin neljän seinän sisällä, nyrkin ja hellan välissä. Jonne sinä siis kuulutat heitä vieläkin ?
Mies voi kyllä olla mies tallomatta toisen oikeuksia olla tasa-arvoinen ihminen. Asia ei ole kiinni palkasta, sen määrästä, ei ammatista, ei sosiaalisesta asemasta, ei mistään muusta kuin siitä, minkä arvon antaa toisille ihmisille, olivat he sitten naisia tai miehiä. Edes tasa-arvokeskustelua eivät kestä juuri ne hyviä entisiä aikoja elävät, joiden mielestä mieäs on luomakunnan kruunu ja piste ja pamaus. Se aiheuttaa monenmoista ongelmaa nyky-yhteiskunnassa, kun inhimillinen, muita huomioiva ja arvostava asenne puuttuu.
Mitä miehuuteen ja naiseuteen tulee, niin olemme erilaisia. Onneksi ! Mutta esim. ihmisen rakenteella ja hormoneilla ei ole tasa-arvon kanssa mitään tekemistä eivätkä ne tee toista huonommaksi kuin toista, vain erilaiseksi.
Aina voit muuttaa johonkin kehitysmaahan jossa naisilla on lähelle 0 sananvaltaa. Siellä olet vielä rikaskin ja parisuhteesi ongelmat vaivaa.
Onko sinun vaimosi kohdellut sinua jotenkin epämieluisalla tavalla vai paheksutko sinä nyt muiden ihmisten parisuhteita, jotka eivät sinulle kuulu ollenkaan?
Täsmennäpä ajatuksiasi konkreettisilla esimerkeillä, keskustellaan sitten porukalla enemmän.
Olisi parasta, että sekä mies ja nainen kasvaisivat ensin aikuisiksi ihmisiksi omilla tahoillaan ja vasta sitten ryhtyisivät kokeilemaan parisuhdetta. Henkisesti kypsillä ihmisillä ei ole tarvetta pullisteluun, oikutteluun tai toisten polkemiseen muillakaan keinoilla. Ikävä kyllä, keskenkasvuisuuteen jämähtäminen alkaa nuoremmissa sukupolvissa olla sääntö, eikä esim. epäedullisista kasvuolosuhteista johtuva poikkeus. Huomata pitää sekin, että osa jopa 60-kymppisistä on nykyisin taantunut takaisin muodikkaaseen murkkuteini-ikään. Näiltä pohjilta ei rakennella järin hääppöisiä ihmissuhteita tai vaikkapa hyvinvointia työpaikoille. Oman edun tavoittelusta ja piittaamattomasta käytöksestä, sekä ennen kaikkea näiden hyväksymisestä, koituu paljon ongelmia paitsi yksilöille myös koko yhteiskunnalle.
"Olisi parasta, että sekä mies ja nainen kasvaisivat ensin aikuisiksi ihmisiksi omilla tahoillaan ja vasta sitten ryhtyisivät kokeilemaan parisuhdetta."
Minkäs teet, jos ihastuminen/rakastuminen tapahtuu ennen kuin ollaan aikuistuttu. Ei ole aikaa odotella kypsymistä, vaan yhteen on päästävä ja heti. Näin toki ennenkin toimittiin. Poikkeuksena oli se, että sitouduttiin yhteiseen elämään kunnes kuolema heidät eroitti. Tuntuu kuin tämän päivän nuoret sanoessaan "tahdon" eivät ole alkuunkaan sisäistäneet sanan syvällisyyttä kohdallaan.
"keskenkasvuisuuteen jämähtäminen alkaa nuoremmissa sukupolvissa olla sääntö,"
Vastuu ja vapaus! Niin keskenkasvuisuuteen kuuluu vapaus, vaan ei vastuun kantaminen. Ensimmäinen kunnon yhteenotto parisuhteessa ja eropapereita jo täytetään. Lohduttajia riittää kapakoissa. Niitä jotka jo karille ajoivat, tai niitä ikuisia lohdutuksella metsästäviä tarkoitushakuisessa tahtotilassaan.
"Oman edun tavoittelusta ja piittaamattomasta käytöksestä, sekä ennen kaikkea näiden hyväksymisestä, koituu paljon ongelmia paitsi yksilöille myös koko yhteiskunnalle."
Tämä on myös täyttä totta, parisuhteissakin. Manipulointia, syyllistämistä, lahjontaa, keinottelua, salailua, salasuhteita e.t.c
Jk. Itse olen elänyt yhden naisen kanssa parisuhteessa yli 30 vuotta. Kertaakaan en ole tosissani ajatellut avioeroa. Kerran olen pettänyt vaimoani koko aikana. Tilastollinen pakkokokeilu, etten enää haikailisi vihreämpää ruohoa aidan takaa.
Vastaisitko nyt monen tuossa ylempänä esittämiin kysymyksiin?
olen hyvin laiska lukemaan pitkiä viestejä. Tuokin eewari vai mikä lienee kirjoittaa niin pitkäveteisesti, ettei kärsivällisyyteni riitä paneutumaan koko sisältöön. Sitä paitsi minua väsyttää ja menen päivänokosille pikimmiten. Googletin jotain luettavaksi sopivaa noille kyselijöille. Kunhan nuokin nyt ajatuksella läpi käyvät, niin eiköhän sieltä jotain irronne aloitukseni aihetta silmällä pitäen.
http://www.epressi.com/tiedote/laki/avioliittojen-ja-avioerojen-maara-kasvoi.html
http://www.stat.fi/til/polrik/2005/polrik_2005_2006-04-04_tie_001.html
http://keskustelu.plaza.fi/sinkut/sarkynyt-sydan/1544656/pettaminen-voiko-sita-hyvaksya-koskaan/sivu3/
http://keskustelu.plaza.fi/sinkut/sarkynyt-sydan/1544656/pettaminen-voiko-sita-hyvaksya-koskaan/sivu3/
http://keskustelu.plaza.fi/ellit/ihmissuhteet/parisuhteessa/1455642/kulissiavioliitto/
"Vaimoko pakotti? Pyssy ohimolla?"
Syrjähyppyynkö vai tunnustamaan".
Jk. Ihan vain omatuntoni tuohon jälkimmäiseen.
Höpö höpö. Sinun tekee vain mieli narista, mutta et tiedä, mistä narisisit. Helpoin tapa narista on viskata keskustelupalstalle jotakin tyystin perustelematonta siitä, että naiset kategorisesti eivät ole sinun mieleisiäsi, ja jättää vastaamatta, kun niin väsyttää eikä jaksa edes lukea muiden kirjoituksia. Kyllä sinä linkkejä kuitenkin jaksat kaivella - sori, nyt en millään viitsi ruveta klikkailemaan niitä.
Taitaapa olla niin, ettei sinulla ole oikeasti yhtään mitään sanottavaa.
Minusta miehisen miehen tehtävä on huolehtia vaimostaan ja jälkikasvustaan, kantaa vastuu heidän hyvinvoinnista ja turvallisuudestaan, niin rahallisesti, fyysisesti kuin henkisestikin. Mies ei kuitenkaan ole naisen yläpuolella, vaan molemmat puolisot ovat tasavertaisia ja yhtä tärkeitä perheen hyvinvointia ajatellen.
Oletko omasta mielestäsi onnistunut olemaan hyvä miehinen mies? Oletko huolehtinut perheesi hyvinvoinnista, ja vaimosi jaksamisesta? Onko vaimosi tyytyväinen ja onko hänellä turvallinen olo parisuhteessa? Voiko hän luottaa sinuun, kerta olet hänet kerran pettänyt? Miten hän kuvailisi elämäänsä sinun kanssasi? Kuuluuko hänestäkin miehen syrjähyppy parisuhteeseen tilastollisena pakkokokeiluna? Olisitko itse valmis suomaan vaimollesi vastaavan pakkokokeilun?
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, ettei parisuhteessa tulisi erota liian helposti. MUTTA, minusta syrjähypyt tai yhteenototkaan eivät kuulu parisuhteeseen. Parisuhteessa eläävän on oltava uskollinen ja pyrkiä välttämään yhteenottoja keskustelun ja kompromissien kautta. Riitely, huutaminen ja toisen pelottaminen ei kuulu parisuhteeseen, eihän?
Näin kauhean painajaisunen. Haluatko, että kerron? Ei se mitään, kerron sen silti. Unessa minua kuljetettiin asunnosta toiseen. Aina kun minut vietiin tiettyyn asuntoon, minut ikään kuin siirrettiin tuon asunnon parisuhteessa olevan miehen asemaan.
Ensimmäinen parisuhdeasunto oli pieni kaksio. Minut jo ikääntynyt mies siirtoistutettiin nuorehkon miehen sielunmaailmaan. Ei paljon lohduttanut se, että kumppanini oli nuori ja nätti. Tuo nainen käytti henkistä väkivaltaa koko ajan. En mielestään ollut yhtään mitään miehenä. En hoitanut velvollisuuksiani kodin- ja lastemme hoitamisessa. Sitä paitsi exänsä oli ollut paljon parempi sängyssä kuin minä kertaakaan.
Toinen asunto oli pienehkö yksiö. Siellä asui nuoripari ilman lapsia. Nainen kävi heti kimppuuni. Oli korviaan myöten täynnä miehiä. Tunnusti löytäneensä rakkauden entisen tyttöystävänsä sylistä. Pakkasi laukkunsa ja häipyi.
Kolmas asunnoista oli jo suurehko rivitalo-osake, jonka omisti parisuhteen nainen. Tiukkapipoinen, samalla suvaitsevainen ja humaani. Suvaitsi kaikkia muita, paitsi suvaitsemattomia. Olin kuulemma aina vastustanut homolittoja, joten pakkasi laukkunsa ja häipyi.
Neljännessä kohteessa minut laitettiin mustasukkaisuuttani hakaamaan talon rouva. Tuo oli pahinta koko painajaisessa kun en itse ollut koskaan käyttänyt väkivaltaa omassa parisuhteessani.
Viides asunto olikin iso luxus omakotitalo uima-altaineen. Siellä jouduin jatkuvan kiristyksen ja halveksunnan kohteeksi. Vaimo tuntui tietävän salasuhteeni hyvin tarkkaan. Ei silti suostunut eroamaan kun avioehtoa eivät olleet tehneet ja kaikki oli perustettu hänen ja isäukkonsa rahoituksen turvin.
Hiestä märkänä siis heräsin painajaisestani. Olin onnellinen viimein kun tajusin, että olen kotona omassa sängyssäni. Vaimoni katselee salkkareitaan ja kysyy: "Keitänkö meille kahvit"
Pidin palautteestasi. Yrittäjä minäkin. Vastaan jotain, jotenkin.
"Minusta miehisen miehen tehtävä on huolehtia vaimostaan ja jälkikasvustaan, kantaa vastuu heidän hyvinvoinnista ja turvallisuudestaan, niin rahallisesti, fyysisesti kuin henkisestikin. Mies ei kuitenkaan ole naisen yläpuolella, vaan molemmat puolisot ovat tasavertaisia ja yhtä tärkeitä perheen hyvinvointia ajatellen."
Täsmälleen samaa mieltä.
"Oletko omasta mielestäsi onnistunut olemaan hyvä miehinen mies? Oletko huolehtinut perheesi hyvinvoinnista, ja vaimosi jaksamisesta? Onko vaimosi tyytyväinen ja onko hänellä turvallinen olo parisuhteessa? Voiko hän luottaa sinuun, kerta olet hänet kerran pettänyt? Miten hän kuvailisi elämäänsä sinun kanssasi? Kuuluuko hänestäkin miehen syrjähyppy parisuhteeseen tilastollisena pakkokokeiluna? Olisitko itse valmis suomaan vaimollesi vastaavan pakkokokeilun?"
Jäävään itseni ensimmäiseen virkkeeseesi. Olen huolehtinut, toinen virke. On, kolmas virke. Voi luottaa, neljäs virke. Pitäisi kysyä häneltä itseltään, viides virke. Loppuvirkkeistäsi: Tuntematta parisuhdettamme, sen sisältöä, sen tuomia haasteita, älä kysele enempää.
"Riitely, huutaminen ja toisen pelottaminen ei kuulu parisuhteeseen, eihän?"
Ei pitäisi kuulua. Asiat vain eivät aina mene niin kuin pitäisi.
Olet ilmeisesti itse yli-ihminen, joka pystyy luomaan kuvaamasi laisen parisuhteen. Mitä pahaa on riitelyssä ? Pitäisi vain osata riidellä oikein, tosi harva osaa. Maailmaan mahtuu ääntä ja joskus se on korotettava, kun normaali ei mene jakeluun syystä tai toisesta. Yhteenotot kuuluvat elämään joka puolella, miten niin kiinteä tapaus kuin parisuhe voisi niiltä säästyä ja välttyä, jos molemmilla on mielipiteen vapaus. Jos ei ole, niin suhteella ei ole minkäänlaista arvoa, ihan sama, vaikka kokeilisi syrjäpolkuja tai valtateitä.
Kertoisiko tämä kommentointi olennaisimman. Tahtoisinpa toden totta kuulla vaimon vastaukset ja kommentit myös.
Ehkä olen vain harvinaisen onnellinen, koska olen löytänyt miehen, jonka kanssa yhteiselämä sujuu hyvin ilman riitoja. Ehkä meidän parisuhde on harvinaisuus?
Yhdessä ollaan oltu 10 vuotta, ja kunnon yhteenottoja ei ole ollut ensimmäistäkään. Pieniä riitoja on ollut alle 5, näistäkin suurin osa aivan suhteen alkutaipaleella, ja silloin syynä suhteen tuoreesta luonnosta johtuvaa mustasukkaisuutta - puolin ja toisin. Toistaiseksi siis olemme eläneet vailla yhteenottoja, erimielisyyksiäkään ei ole pahemmin ollut, ja jos on ollut, niistä on selvitty pääosin kompromisseilla ja keskustelulla.
Meillä molemmilla on mielipiteen vapaus, josta ehkä johtuu juuri tämä yhteenottojen vähyys: kumpikaan ei yritä tyrkyttää sitä omaa näkemystä pakolla toiselle, jolloin toinen ei ryhdy puolustuskannalle ja tappelu on syntynyt. Minä kunnioitan miestäni ja hänen mielipiteitään, enkä pyri muuttamaan häntä, tuputtamaan omia mielipiteitäni tai haastamaan riitaa. Onneksi olemme kuitenkin elämän suurissa kysymyksissä samaa mieltä, joten turhat pienet mielipide-erot voimme antaa olla sellaisina kuin ne on, ja jatkaa mukavaa yhdessäoloa.
Ahaa, siis sitä se sun intuitiivisuutesi tarkoittaa: sä näät unta. Muut miehet ovat menettäneet miehisyytensä, ja alistuneet, ja sä tiedät tämän, koska olet nähnyt unta, missä sä olet nähnyt viisi eri miestä. Joten sä nyt tunnet kaikki miehet, kaikkien kadotetun miehisyyden ja sitä rataa... Joo, ehkä sun tarttee vähän kehitellä tota zeniläisyyttäs.
Et ole tarkentanut muuten mitään, etkä vastannut itse mihinkään (joo, mäkään en jaksa lueskella linkkejä, ole itse omaa mieltäsi jos pystyt) joten tarkoititko vaimosi salkkareitten katsomisella, että naisen pitää katsoa salkkareita ja keittää kahvia?
Kyllä mäkin oisin hiestä märkänä kun noin ponnistelisin, käsittämätöntä syvyyttä.
Joo, sä olet laiska kuuntelemaan muita, mutta voit linkitellä ja googlettaa, kun ei löydy omia sanoja ja perusteluja. Kuule, mä olen laiska lukemaan googletettuja linkkejä, ehkä sun pitää käydä vähän ajatuksella läpi asioita, niin pystyt sitten vastaamaan edes omaan huutoosi. Aika surkeeta.
Et sä oman tuntosi takia tunnustanut sen toisen hyväksi, vaan itsekeskeisyyttäsi: sä halusit helpotuksen, sä haluasit saada anteeksi, joten kaadoit pettämisen toisen niskaan. Sä halusit päästä vapaaksi, joten kaadoit kivun ja petoksen ja muun paskan toisen niskaan, että sä voisit selvitä ja selvittää, saada synnin päästön. Sitten te kävitte asiaa läpi, ja voi miten hyvältä susta tuntuukaan, kun sä sait pettää, selvittää ja anteeksi. Mitä se toinen sai? Ai niin, tulla petetyksi, kuunnella sun jorinoitas ja säälin, ymmärryksen ja anteeksi annon kerjäystä, antaa sulle sääliä, ymmärrystä ja anteeksi, jaksaa, kestää, opetella luottamaan uudelleen ja yrittää päästä yli. Se oli sille petetylle pano, mistä se ei saanut mitään mutta mitä se ei unohda ja sulle pano, mistä voit nyt jopa ylpeillä näköjään, kun ihan omatunto on pakottanut ja säkin nyt voit tunnustaa.
Tilastollinen pakkokokeilu? Ei ollut, ei mikään pakko vaan ihan sun valintasi.
Onnea vain teille, oikeasti, sitä kun on olemassa niin harvakseltaan. Itse olen ollut aina sitä mieltä, kokemieni esimerkkien valossa, että liitoissa, joissa ei riidellä eikä ole yhteenottoja, toinen 'nielaisee' aina omat mielipiteensä, mieltymyksensä, tarpeensa ja toiveensa. Valitettavasti sellainen liiton muoto on vieläkin yleisempää kuin tasavertainen kumppanuus.
on korvat kuulkoon. Kenellä on silmät nähköön. Ymmärrykseen kykenevä ymmärtäköön. Jeesuskin puhui aina vertauksin, pakotti ihmiset itsepohdiskeluun/oivaltamiseen. Minä teen samoin, koska olen Hänen seuraajansa.
Kiitoksia vastauksistasi.
Sanot, etteivät asiat aina mene niin kuin pitäisi. Mistä uskot tämän johtuvan?
Itse uskon siihen, että jos parisuhteella on tarpeeksi vahva perusta, jos se perustuu rakkauteen ja luottamukseen ja molemmilla on samanlainen maailmannäkemys ja samanlaiset unelmat ja toiveet, mikään ulkoinen seikka ei sitä muuta. Parisuhde kyllä kestää työttömyydet, sairaudet ja muut vaikeudet, jos niistä halutaan selvitä. Elämässä on ylä- ja alamäkiä, ei elämä aina ole helppoaa tai mukavaa, mutta itse en keksi hyväksyttäviä syitä esimerkiksi syrjähyppyyn tai toisen satuttamiseen tahallaan vaikkapa teoin tai sanoin. Toki löytyy tilanteita, joissa on parempi erota kuin pysyä yhdessä (esim. puolison huumausaineiden käyttö, alkoholismi tai väkivaltaisuus ovat aivan hyväksyttäviä syötä eroon), mutta ero on aina parempi kuin toisen pettäminen - tavalla tai toisella.
"Sanot, etteivät asiat aina mene niin kuin pitäisi. Mistä uskot tämän johtuvan?"
Minä uskon syitä olevan yhtä monta kuin on parisuhdettakin, joissa asiat eivät aina mene niin kuin pitäisi. En niitä syitä tässä ala analysoimaan. Toisaalla ollesta viestistäsi sain sen kuvan, että elät ihanneparisuhteessa, jossa ei ole ollut riitoja lainkaan. Miten tuo voi olla mahdollista? Itselläni tulee sellainen mielikuva, että sinä sekä miehesi olette saaneet lähes täydellisen vauva-/lapsuusiän elettäväksenne. Teillä molemmilla on ollut tasapainoiset ja todella teitä rakastavat vanhemmat. Sitten vielä vakka on kantensa valinnut juuri toiselle sopivasta vaihtoehdosta. Eikö sinun tai miehesi lähipiiristä/-suvusta läydy edes kunnon manipuloijia, jotka tahtotilallaan olisivat riitaisuuksia keskuuteenne tuottaneet?
Sanot ettet keksi hyvää syytä syrjähyppyyn. Hyvä sinä, sitten et sellaista tarvitsekaan. Mitä taas tulee syrjähypyn tekijään, tiedän omalta kohdaltani sen, että kivittäjiä riittää. Pahimmat kivittäjät ovat vieläpä niitä, joilla on siloiteltu ulkokuori kulissiavioliitossaan. Joilla itsellä on ollut useitakin syrjähyppyjä parisuhteensa aikana. Kaksinaismoralisteja riittää muuallakin kuin uskonnollisissa yhteisöissä.
Riitoja on 10 vuodessa ollut ehkä 5, joista tosiaan suurin osa aivan suhteen alkutaipaleella. Niistä muutama koski (turhaa) mustasukkaisuutta, puolin ja toisin, toinen johtui siitä, kun minä loukkaannuin kun luulin, ettei mies tahdo minua mukaan kummisetänsä hautajaisiin. Hän taas kuvitteli, etten minä halunnut tulla ja sen takia ei pyytänyt minua mukaan... Näiden turhien riitojen syyt selvitettiin, ja ainakin itselleni tein selväksi, etten enää oleta mitään enkä suutu turhasta, keskustelemalla ja kompromisseja tekemällä pääsee pitemmälle.
Meillä on molemmilla todella, todella rakastavat vanhemmat. Isä on maailman paras isä, hemmotteli minua ja siskoani, oli läsnä, auttoi äitiäni kotitöissä, laittoi meille lapsille ruokaa vapaapäivinään, touhusi meidän kanssa kaikenlaista eikä harrastanut mitään kovin aikaa vievää. Nykyään hän on ehdottomasti elämäni tärkeimpiä ihmisiä. Äiti taas on oikea tiikerinemo, hän ei anna kenenkään tai minkään satuttaa lapsiaan (tai miestään). Äitini on vahvin tuntemani ihminen. Isäni oli vakavasti sairas kun olin nuori, ja se hitsasi vanhempiani entistä tiukemmin yhteen. He ovat tiimi, joukkue, jossa molemmat ovat yhtä tärkeitä ja molemmat pelaavat tätä elämäksi kutsuttua peliä sama tavoite mielessä. Meitä lapsia kasvatettiin itsenäiseksi ja vahvoiksi, periaatteella "kaikki on mahdollista ja kotoa saava tuki ehdoton". Meillä perinteiset roolit näkyivät tietyissä asioissa: isi huolsi autoa, äiti pesi ikkunat, suurin osa kotitöistä oli kuitenkin yhteisiä, joten minulle on luonnollista, että myös mies pesee pyykkiä, tiskaa, siivoaa ja laittaa ruokaa. Vanhempani viettivät viime vuonna 32-vuotishääpäivää, yhteisiä vuosia takana on kuitenkin jo 40v.
Mieheni vanhemmat ovat hekin vielä naimisissa, ja aivan upeita ihmisiä. Heilläkin isä osallistuu kotitöihin, hän tekee edelleen kolmivuorotyötä, joten vapaapäivinä on aikaa siivota, käydä kaupassa, hoitaa pihaa ja laittaa ruokaa. Mieheni kotikasvatuksessa perhearvot olivat tärkeällä sijalla: joka päivä syötiin yhdessä edes yksi ateria (tuosta vuorotyöstä johtuen se oli välissä aamupala, välissä illallinen), kesäisin reissattiin porukalla, ja yhteistä aikaa vietettiin. Miestäni kasvatettiin työtä pelkäämättömäksi mieheksi, jolle on aivan luonnollista myös se, että mies/isi hoitaa lapsia, istuttaa kukkia, siivoaa, laittaa ruokaa ja käy kaupassa. Yhteisiä vuosia on appivanhemmillani takana 36, joista suurin osa naimisissa.
"Eikö sinun tai miehesi lähipiiristä/-suvusta läydy edes kunnon manipuloijia, jotka tahtotilallaan olisivat riitaisuuksia keskuuteenne tuottaneet?"
Ei ainakaan kovin läheltä, eikä ole kukaan yrittänyt ristiriitaisuuksia istuttaa meidän väliimme. Mieheni paras ystäväkin sanoi minulle suhteemme alkuaikoina, että "Pidä tuosta tyypistä huolta, niin saat hyvän miehen". Minun vanhempani pitävät miehestäni, hän on "kuin poika joka heidän perheessä ei ole", ja olen saanut erittäin lämpimän vastaanoton hänen perheeltään, miehen siskojen kanssa treffaillaan aina kun ehditään, ja hänen äitinsä kanssa tulee poristua niitä näitä lähes päivittäin sähköisesti.
Voihan se olla, että joku jomman kumman lähipiiristä on kunnon manipuloija, mutta uskon siihen, että meidän välinen rakkaus kestää jopa senkin.
Kaltaistasi naista saa etsiä suurennuslasin keralla, silti löytämättä. Nyt uskon parisuhteesi toimivuuteen heti alusta alkaen. Sinä sekä miehesi saitte niin vahvan perustuksen vauva-/lapsuusiässä, ettei teitä mikään voi satuttaa, ei horjuttaa. Ei teitä kukaan sukulainen edes pystyisi manipuloimaan, vaikka omassa sairaassa mielessään niin haluaisikin tehdä. Olette liian vahvoja, liian tietoisia, koskemattomiksi kasvaneita. Vilpittömin onnitteluni teille molemmille.
Olitko sä siellä kiekkofanien joukkotappelussa todistamassa miehekkyyttäsi?
Ei voi sanoa, että mies on tällainen. Ei mies ole mies vasta kun hän on vahva, tykkää urheilusta, ei koskaan itke, ei värjää tukaa, omistaa vahvan parrankasvun jne. Eihän? Myös herkkä mies on mies. Myös sellainen mies, joka haluaa hoitaa lapsiaan ja antaa naisensa päättää asioista on mies.
Jos sinä olet sellainen kuin olet, ole ihan rauhassa. Mutta se ei tee sinusta enempää miestä kuin jostakin toisesta miehestä. Kukaan ei alista miestä, mies saa nykyään vaan olla vapaammin sellainen mies kun haluaa olla. Nykyään ei kasvateta miehiä vaan ihmisiä. Miehen ei ole pakko tapella takapihalla vain siksi että on mies. Hän voi halutessaan vaikka leipoa pullia.
Eli ymmärtääkseni nainen vapautti itsensä ja samalla miehen, kun turhista rooleista luovuttiin.
"Ei mies ole mies vasta kun hän on vahva, tykkää urheilusta, ei koskaan itke, ei värjää tukaa, omistaa vahvan parrankasvun jne. Eihän? Myös herkkä mies on mies. Myös sellainen mies, joka haluaa hoitaa lapsiaan ja antaa naisensa päättää asioista on mies."
No ei, jos minulta kysyt. Minä itse muuten ole herkkä mieheksi. Katsottuani jonkun leffan, jossa on koskettava loppu itken takuuvarmasti. Mitään sen ihanampaa minulla ei ole kuin omat lapsenlapseni, ukin kullanmuruset, ukin tähtityttöset.
"Jos sinä olet sellainen kuin olet, ole ihan rauhassa. Mutta se ei tee sinusta enempää miestä kuin jostakin toisesta miehestä. Kukaan ei alista miestä, mies saa nykyään vaan olla vapaammin sellainen mies kun haluaa olla. Nykyään ei kasvateta miehiä vaan ihmisiä. Miehen ei ole pakko tapella takapihalla vain siksi että on mies. Hän voi halutessaan vaikka leipoa pullia."
Joko et ole lukenut viestejäni, tai sitten et ymmärtänyt, pystynyt sisäistämään sitä, mitä halusin kertoa.
"Eli ymmärtääkseni nainen vapautti itsensä ja samalla miehen, kun turhista rooleista luovuttiin."
En komppaa. Vapautti mistä? Tullakseen vangituksi/orjuutetuksi roolipelin hiekkalaatikolle.
Mies ja nainen ovat molemmat ihmisiä.Media joksus ruokkii käsitystä että mies olisi himokas eläin ja nainen tahdoton objekti.Syntyy käsitys,että miehen on oltava bodattu ja naisen pienikokoinen.Oikeasti on olemassa ihmisiä moneen lähtöön: pikkuruisia miehiä ja 180-senttisiä naisia luokitellaan myös miehiksi ja naisiksi samalla tavalla kuin sitä peruskäsitystä, että parisuhteessa mies on se ladonovi ja nainen 165cm laiha tiimalasi.
Nainen voi olla täynnä seksuaalisen himon ilmentymiä: jotkut naiset vainoavat mustasukkaisuuttaan toisia naisia.
Taidan sanoa hyvästit palstalle. Sanottavani olen sanonut. En halua toistaa jo sanomaani. Muutama ajatusten virta kalevalaisessa mitassa:
OLEN TUTKIMATON
Sieluni sisin sijaitsee,
seitsemän lukon takana.
Ulko-ovelta alkaen,
uudet kamarit kahlitut.
Keneltä löytyy avaimet,
kaikkiin kamareihini?
Yhden oven kun aukaiset,
tunnet jo vähän enemmän.
Hyvin moni on yrittänyt,
ulko-ovelle juuttunut.
Ehkä pariin huoneeseen,
parhaimmillaan saapuneet.
Pysähtyivät paikoillensa,
luulivat minut jo löytäneen.
Siitä sitten johtopäätös,
käsitys koko minuutein.
KUUNTELE HILJAISUUDESSA
Pysähdytti paha olo,
jaksanuthan olisin vielä.
Vahva kun olen ja voimakas,
järkenikin järkkymätön.
Elämä vain oli outoa,
poistuneena tasapaino.
Persoonani repaleinen,
rikki mennyt eheyteni.
Luvallani annoin tulla,
kaatumisen kaikkinensa.
Palapelini kasatun,
hajoitinhan haavoitettu.
Piilopirttiini pakenin,
joen rannalle raahauduin.
Siellä sitten yksinäni,
uudet palaset valitsin.
Unohdin täysin järkeni,
istuen vain ihmettelin.
Hiljaisuutta kuuntelin,
viisaita viestejä odotin.
Viisaus tuli ja viestitti,
sanoitta minua kosketti.
Antoi aina uuden tunteen,
jonka järkeni valaisi.
Älä mieti itse liikaa,
älä kuuntele ohjeita.
Piilopirttiisi pakene,
hiljaisuudessa oivalla.
Jk. Voikaa hyvin.
zen*
Lisätään tähän hokemaan vielä yksi lause:
Älä mieti itse liikaa,
älä kuuntele ohjeita.
Piilopirttiisi pakene,
hiljaisuudessa oivalla.
= Vuorovaikutus unohda.
odotellessani sen tuhannen lukijamäärän rikkoutumista, avaudun hieman. Aloitukseni oli itseasiassa provo. Olkoonkin, että siinä oli aineksia pohdiskelulle. Eiköhän tosimiehiä ja tosinaisia liene ollut entisinä aikoina, kuten nykyisinkin. Siitä en peräänny, että moraali on rappeutunut enemmän kuin entisinä aikoina. Kyllä silloinkin vieraissa käytiin, vaan ei niin usein kuin nykyisissä parisuhteissa. Tosimiehet ja tosinaiset eivät tänäänkään hairahdu aidan toiselle puolelle, jossa ruoho näyttäisi olevan vihreämpää.
Jk.
Lue historiankirjoja tarkemmin ja sen jälkeen ota läpyt pois ohimoilta, avaa silmät, korvat ja varsinkin mieli. Jospa alkaisi 'lyyti kirjoittaa' korvien välissä vähän paremmin.
aloitukseni aihepiiriin? Vaihdetaan sitten keskustelun aihetta. Ei minulla riitä kärsivällisyys odotaa loputtomiin tuhannen lukijamäärän rikkoutumista. Katsoitteko uutiset? Gallup tutkimus lupaa perussuomalaisille jo 17 prosentin kannatuksen. Kukaan ei enää uskalla ääneen puhua populistisesta puolueesta. Vanhat puolueet eivät löydä keinoja perussuomalaisten kannatuksen pysäyttämiseksi. Kyllä kansa tietää, että verokertymiä työnnetään EU:n pohjattomaan kaivoon. Hulttioveljeskansojen pelastamiseksi, joka tarkoittaa kansainvälisten pankkilaitoksien saatavien takaamiseksi. Viherpeipot pätevät vielä hallituksessa. Painavat vihreää nappia kun ydinvoimasta päätetään. Vastalahjaksi saavat nöyryyttää ja rahastaa köyhän kansanosan kustannuksella. Pakkapaskakaivot kainuun korpiin, ettei Itämeri saastuisi. Lisää rahaa kansaivälisen ilmastonmuutos tarpeen tähden EU:lle. Ryvettyneitä politikkoja ja virkamiehiä media tuoottaa joka ainut päivä. On kanki kaikkosta, vanhasta, tiuraa, kanervaa, ketä vielä. Korruptio rehottaa siellä sun täällä.
Jk. Vaalit lähestyvät. Köyhätkö kyykkyyn?
Uhkaa luisua liian alas tämä aloitukseni, siksi tulin piipahtamaan palstalle. Vielä pitäisi saada 66 lukijaa, että pääsen irtaantumaan tältä foorumilta. Auttaiskohan asiaa jos pistän itselleni tähän yläpeukun. Kokeilen ainakin.
Jk. Illan jatkoja.
Miehet ja naiset voivat näyttää erilaisilta, mutta Zenin maailmassa ei sellaista eroa ole. On absurdia yrittää pitää kiinni sukupuolten erilaisuudesta. Mitä sellaiseen hölynpölyyn uskova voi toivoa oppivansa?