Ammattikorkeakoulu ja amiska opiskelijat joutuvat pulittamaan terveydenhoitomaksut omasta pussistaan ja heidän terveydenhoito on järjestetty päin persettä.
Harvalla ammattikorkeakoululaisella tai ammattikoululaisella on varaa mennä edes hammaslääkäriin, kun taas yliopisto-opiskelijat saavat kaiken hoidon lähes ilmaiseksi. Amk-tutkinnot ovat aika pitkiä ja ne pitää suorittaa paljon kurinalaisemmassa aikataulussa, koulussa pitää jopa olla tunneilla.
Yliopisto-opiskelijat, ovat useimmiten ylemmästä keskiluokasta ja rikkaammista perheistä. Tämä on suuri tulonsiirto köyhiltä rikkaille.
Tällaista eriarvoisuutta:
YTHS vastaa yliopistojen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhuollosta. Toimintamuotoja ovat terveyden- ja sairaanhoito, mielenterveyspalvelut, hammashuolto ja ehkäisevä terveydenhuolto.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, YTHS
Maksettuaan KY:n jäsenmaksun osana terveydenhoitomaksun HKKK:n opiskelijoilla on oikeus käyttää kaikkien Suomen YTHS:n terveydenhoitoasemien palveluja. Opiskelijakortti tulee olla aina mukana vierailtaessa terveydenhoitoasemalla. YTHS:n palvelut ovat käyntimaksuiltaan hyvin edullisia tai jopa ilmaisia
Todella eriarvoista yliopisto-opiskelijoiden elämä
26
2391
Vastaukset
- kipuhammas
Multa pitäs poistaa viisaudenhampaat, mutta ei oo rahaa siihen, kunnalliseen ei pääse ja yksityinen hirmu kallis.
Yliopistossa opiskeleva kaverini pääsi heti hammaslekurille ton YTHS kautta, eikä maksa juur mitään. On törkeätä!- joo
just, siellä ne saa asua ilmaiseksi tai ainakin isä tai äiti maksaa ne vuokrat. Oon kuullu monelta että näin on.
Hammaslääkäriin muuten pääsee kun sanoo että kuolee jos se kipu ei hellitä. - yli-opiskelija
Tämän vuoden lasku hammaslääkärille on yhteensä lähes 300€, joten kyllä lähes ilmasta se on yliopistolla...
- ----
joo kirjoitti:
just, siellä ne saa asua ilmaiseksi tai ainakin isä tai äiti maksaa ne vuokrat. Oon kuullu monelta että näin on.
Hammaslääkäriin muuten pääsee kun sanoo että kuolee jos se kipu ei hellitä.Muista vielä, että yliopistolla on halvat bileet. AMK-opiskelijat joutuvat maksamaan törkeitä hintoja baarittelusta ja alkoholista, kun taas yliopistoissa ainejärjestöt järjestävät halpoja bileitä, jonne voi tuoda omat viinat tai joissa on yhteishankintamenettely.
Törkeää eriarvoistamista! - valmistuva
yli-opiskelija kirjoitti:
Tämän vuoden lasku hammaslääkärille on yhteensä lähes 300€, joten kyllä lähes ilmasta se on yliopistolla...
Hoito on halpaa meille.
http://www.yths.fi/ - valmistuva
yli-opiskelija kirjoitti:
Tämän vuoden lasku hammaslääkärille on yhteensä lähes 300€, joten kyllä lähes ilmasta se on yliopistolla...
Missä sinä opiskelet? Tuollaiset kustannukset ovat tuubaa.
- joopajoo
joo kirjoitti:
just, siellä ne saa asua ilmaiseksi tai ainakin isä tai äiti maksaa ne vuokrat. Oon kuullu monelta että näin on.
Hammaslääkäriin muuten pääsee kun sanoo että kuolee jos se kipu ei hellitä.aika mustavalkosessa maailmassa elät, etkä tunnu tietävän paskaakaan. ehkä oletkin provo, enpä jaksa jauha provoille tämän enempää..
- SoPo
Jep...Yliopistolaisia ajateltiin 60-70 lukujen taitteessa, kun huomattiin että opiskelija määrät olivat kasvaneet. Tämä alkoi olla yliopisto kaupungeissa ongelma. Amk- kouluthan olivat tuohon aikaan opistoja ei amiksia vaan opistoja (piti olla lukio tai amis suoritettu) ja opistoasteeseen kuului niin oma lääkäri, terkkari, kurattori ja psykologi. Hammaslääkäri aikoja oli buukattu opisto-oppilaille aina tietty määrä. Kun amk vakinaistettiin niin koulut saivat päättää pitävätkö ne nämä palvelut, yleensä vain terkkari jäi! Jälkeenpäin on harmiteltu että tehtiin niin, auttaa taas niin paljon...mutta kun huomattiin että amk eli myös korkeakoulu opiskelijat muttei "ylempiä opiskelijoita" olivat väliin putoajia ja laki määrää kunnan järjestää ed. mainitut palvelut niin ne tehtiin nopeasti paperille. Nyt osassa paikkaa palvelut on saatu keskitettyyn muotoon, mutta suurimmassa osassa näin ei kuitenkaan ole, ja tämä on vaatinut ja vaatii edelleen suuria panostuksia opiskelijakunnilta ja aktiiveilta. Itse tätä asiaa vien päättäjille ja välillä tuntuu helvetin turhauttavalta, mutta on vaan jatkettava välillä muutettava ns. maltillistakin linjaansa. Ehkä joku päivä onnistumme!
- niksu
Valmistuin vuonna 1995 opistosta sosiaalikasvattajaksi eikä meillä todellakaan ollut mitään tuollaisia palveluita kuten lääkäri, psykologi, hammaslääkäripalveluita yms. Terveyskeskukseen lampsittiin kiltisti jonottamaan, hammaslääkäristä ja muista lääkäripalveluista maksettiin normaalitaksat, mitä yliopistolaiset eivät tee. Missä tuollaista on ollut, ihmettelen?
- SoPo
niksu kirjoitti:
Valmistuin vuonna 1995 opistosta sosiaalikasvattajaksi eikä meillä todellakaan ollut mitään tuollaisia palveluita kuten lääkäri, psykologi, hammaslääkäripalveluita yms. Terveyskeskukseen lampsittiin kiltisti jonottamaan, hammaslääkäristä ja muista lääkäripalveluista maksettiin normaalitaksat, mitä yliopistolaiset eivät tee. Missä tuollaista on ollut, ihmettelen?
Opistoista ainakin Helsingin terveydenhoito-opisto eli sh-koulu ja helsingin insinööriopisto. Muistaakseni vielä oli Kuopiossa ja Tampereella.
- ----
Yo-opiskelijat maksavat joka vuosi YTHS:n jäsenmaksun, josta sitten kustannetaan terveydenhoitopalveluita. Yhteiskunta ei ole maksajana. Maksu on pakollinen, vaikkei tarvisi lainkaan ko. palveluita. Palvelu on huonoa ja useimpien erikoislääkärien jonotusajat uskomattoman pitkiä.
- yo-
Se jäsenmaksu on meillä melko pieni. Amk:ssa oleva kaverini juuri pulitti 280 euroa lääkärikäynneistään opintolainalla. Minä maksan sen 30 euroa jäsenmaksua kerran lukuvuodessa ja sillä saan samantasoiset palvelut. Mieti nyt vähän!
- ----
yo- kirjoitti:
Se jäsenmaksu on meillä melko pieni. Amk:ssa oleva kaverini juuri pulitti 280 euroa lääkärikäynneistään opintolainalla. Minä maksan sen 30 euroa jäsenmaksua kerran lukuvuodessa ja sillä saan samantasoiset palvelut. Mieti nyt vähän!
Yliopistossa opiskellaan keskimäärin kuusi vuotta. Tämä tarkoittaa, että keskimäärin yo-opiskelija maksaa pelkkiä YTHS:n jäsenmaksuja 6 x 31,62 € = 189,72 €. Tähän hintaan ei saa kuin yleislääkärikäynnit, kaikki muu on maksullista. Luulen, että aika harva normaali nuori ihminen noin paljon pelkkiin yleislääkärikäynteihin saa rahaa kulumaan.
Minä ainakin maksan mieluummin palveluista silloin, kun niitä tarvin, enkä mistään kollektiivisesta hyvinvoinnista. Jos systeemi olisi vapaaehtoinen, niin ei mitään, mutta tuollainen pakkososialisointi tympii, varsinkin, kun rahoille ei saa vastinetta.
Lukkoon lyödyt taksat heikentävät hoidon laatua. Kävin kolmesti säätiön yleislääkärillä yksinkertaisen ja helppohoitoisen vaivan takia. Joka kerta kalliit antibiootit määrättiin, eikä mitään edistystä tapahtunut. Lopulta alkoi nyppiä niin pahasti kävin yksityisellä lääkäriasemalla hoidattamassa asian kuntoon viisi minuuttia kestäneellä operaatiolla. Hintaa tuli 50 €, joka oli kumminkin paljon vähemmän kuin mitä olin antibiootteihin jo joutunut käyttämään. Sama operaatio olisi voitu tehdä säätiössäkin, mutta siitä olisi tullut kustannuksia, niin eihän sellainen käynyt. Helpompi vaan laittaa potilas resepti kourassa apteekkiin ja toivoa parasta.
Onko tuollainen sairaanhoito tarkoituksenmukaista? - yo-
---- kirjoitti:
Yliopistossa opiskellaan keskimäärin kuusi vuotta. Tämä tarkoittaa, että keskimäärin yo-opiskelija maksaa pelkkiä YTHS:n jäsenmaksuja 6 x 31,62 € = 189,72 €. Tähän hintaan ei saa kuin yleislääkärikäynnit, kaikki muu on maksullista. Luulen, että aika harva normaali nuori ihminen noin paljon pelkkiin yleislääkärikäynteihin saa rahaa kulumaan.
Minä ainakin maksan mieluummin palveluista silloin, kun niitä tarvin, enkä mistään kollektiivisesta hyvinvoinnista. Jos systeemi olisi vapaaehtoinen, niin ei mitään, mutta tuollainen pakkososialisointi tympii, varsinkin, kun rahoille ei saa vastinetta.
Lukkoon lyödyt taksat heikentävät hoidon laatua. Kävin kolmesti säätiön yleislääkärillä yksinkertaisen ja helppohoitoisen vaivan takia. Joka kerta kalliit antibiootit määrättiin, eikä mitään edistystä tapahtunut. Lopulta alkoi nyppiä niin pahasti kävin yksityisellä lääkäriasemalla hoidattamassa asian kuntoon viisi minuuttia kestäneellä operaatiolla. Hintaa tuli 50 €, joka oli kumminkin paljon vähemmän kuin mitä olin antibiootteihin jo joutunut käyttämään. Sama operaatio olisi voitu tehdä säätiössäkin, mutta siitä olisi tullut kustannuksia, niin eihän sellainen käynyt. Helpompi vaan laittaa potilas resepti kourassa apteekkiin ja toivoa parasta.
Onko tuollainen sairaanhoito tarkoituksenmukaista?Maksut ne on joka kerta terveyskeskuksessa 11euroa ja sairaalassa 22euroa. Minulla ei ole valittamista palveluista. Erikoislääkärillä käynti maksaa 4-6 euroa. Vähän siis.
- ----
yo- kirjoitti:
Maksut ne on joka kerta terveyskeskuksessa 11euroa ja sairaalassa 22euroa. Minulla ei ole valittamista palveluista. Erikoislääkärillä käynti maksaa 4-6 euroa. Vähän siis.
Jotta jäisi "voitolle", pitäisi olla tarvetta käydä vähintään kolmesti vuodessa lääkärissä. Ei tuo kyllä kovin hyvältä kuulosta, kun minun on viimeisen kymmenen vuoden aikana tarvinut käydä lääkärillä jonkin vaivan takia vain muutaman hassun kerran.
- SoPo
---- kirjoitti:
Yliopistossa opiskellaan keskimäärin kuusi vuotta. Tämä tarkoittaa, että keskimäärin yo-opiskelija maksaa pelkkiä YTHS:n jäsenmaksuja 6 x 31,62 € = 189,72 €. Tähän hintaan ei saa kuin yleislääkärikäynnit, kaikki muu on maksullista. Luulen, että aika harva normaali nuori ihminen noin paljon pelkkiin yleislääkärikäynteihin saa rahaa kulumaan.
Minä ainakin maksan mieluummin palveluista silloin, kun niitä tarvin, enkä mistään kollektiivisesta hyvinvoinnista. Jos systeemi olisi vapaaehtoinen, niin ei mitään, mutta tuollainen pakkososialisointi tympii, varsinkin, kun rahoille ei saa vastinetta.
Lukkoon lyödyt taksat heikentävät hoidon laatua. Kävin kolmesti säätiön yleislääkärillä yksinkertaisen ja helppohoitoisen vaivan takia. Joka kerta kalliit antibiootit määrättiin, eikä mitään edistystä tapahtunut. Lopulta alkoi nyppiä niin pahasti kävin yksityisellä lääkäriasemalla hoidattamassa asian kuntoon viisi minuuttia kestäneellä operaatiolla. Hintaa tuli 50 €, joka oli kumminkin paljon vähemmän kuin mitä olin antibiootteihin jo joutunut käyttämään. Sama operaatio olisi voitu tehdä säätiössäkin, mutta siitä olisi tullut kustannuksia, niin eihän sellainen käynyt. Helpompi vaan laittaa potilas resepti kourassa apteekkiin ja toivoa parasta.
Onko tuollainen sairaanhoito tarkoituksenmukaista?sairaanhoitoa tietyille ryhmille on tottakai ylläpidettävä jollain. On mielestäni helpompi maksaa se 31,62 € kuin sitten kun tarvitsee palveluja ihmetellä että mistä sitä saa. Ongelmaan on tartuttava ennenkuin siihen törmätään, ole onnellinen!!
- ----
SoPo kirjoitti:
sairaanhoitoa tietyille ryhmille on tottakai ylläpidettävä jollain. On mielestäni helpompi maksaa se 31,62 € kuin sitten kun tarvitsee palveluja ihmetellä että mistä sitä saa. Ongelmaan on tartuttava ennenkuin siihen törmätään, ole onnellinen!!
Suomessa on tarpeeksi toimiva sairaanhoitojärjestelmä muutenkin, ja normaalitapauksessa se tulee halvemmaksi kalliimpi kuin YTHS. Terveyskeskuksista saa sentään kunnollista palvelua kohtuullisilla jonotusajoilla.
Ylioppilaskunnan pakkojäsenyys olisi toinen hyvä mussutuksen aihe, mutta en siihen puutu. - ----
---- kirjoitti:
Suomessa on tarpeeksi toimiva sairaanhoitojärjestelmä muutenkin, ja normaalitapauksessa se tulee halvemmaksi kalliimpi kuin YTHS. Terveyskeskuksista saa sentään kunnollista palvelua kohtuullisilla jonotusajoilla.
Ylioppilaskunnan pakkojäsenyys olisi toinen hyvä mussutuksen aihe, mutta en siihen puutu....
- tarjaana
Enpä tiedä mistä hatusta noita juttuja muille syöttelet, mutta kyllä me yliopistolaiset saamme maksaa lukukausimaksun 90 euroa, eli itsemme kipeäksi, vaikka emme käyttäisikään koko vuonna terveydenhoitopalveluja! mutta sillä hinnalla myös pääsemme esim juuri terkkarille.
Ja yliopistolaiset ei todellakaan asu ilmaiseksi, opiskelija-asuntoja on tottakai monta, mutta kyllä minä ainakin vuokraa maksan, totta mooses se on halvempaa kuin yksityiseltä vuokrattu yksiö keskustasta..! miettikää ennenkuin haukutte!- yo-opiskelija
Missä yliopistossa on pelkkä terveydenhoitomaksu 90/ lukuvuosi? Luulisin kyllä että tuohon summaan sisältyy jo ylioppilaskunnan jäsenmaksukin. Ainakin meillä terveydenhoitosäätiön lukuvuosimaksu on n. 30 €/vuosi. Jos yhdeksälle kuukaudelle tuon jakaa, niin ei mielestäni ole paha hinta vähän päälle 3 €/kk. Vaikka ei palveluja käyttäisikään. Kyllä se 3 erkkiä voi paljon turhempaankin ainakin mulla mennä. Ja tosiaan, jos jotain tulee, niin jotain palvelua voi saada jopa ilman lisämaksua. Ja viisaudenhampaan saa poistatteua 6-12 eurolla. Mielestäni ei todellakaan ole paha hinta.
Niin ja siihen, ettei amk:ssa vastaavaa järjestelmää ole, tuskin ainakaan ensisijaisesti voivat yliopistolaiset vaikuttaa. Onhan se epäreilua, mutta yliopisto tuskin on oikea valitusosoite.. - yo-opiskelija
yo-opiskelija kirjoitti:
Missä yliopistossa on pelkkä terveydenhoitomaksu 90/ lukuvuosi? Luulisin kyllä että tuohon summaan sisältyy jo ylioppilaskunnan jäsenmaksukin. Ainakin meillä terveydenhoitosäätiön lukuvuosimaksu on n. 30 €/vuosi. Jos yhdeksälle kuukaudelle tuon jakaa, niin ei mielestäni ole paha hinta vähän päälle 3 €/kk. Vaikka ei palveluja käyttäisikään. Kyllä se 3 erkkiä voi paljon turhempaankin ainakin mulla mennä. Ja tosiaan, jos jotain tulee, niin jotain palvelua voi saada jopa ilman lisämaksua. Ja viisaudenhampaan saa poistatteua 6-12 eurolla. Mielestäni ei todellakaan ole paha hinta.
Niin ja siihen, ettei amk:ssa vastaavaa järjestelmää ole, tuskin ainakaan ensisijaisesti voivat yliopistolaiset vaikuttaa. Onhan se epäreilua, mutta yliopisto tuskin on oikea valitusosoite..siis poistatettua (viisaudenhampaan)!
Juu, pitäisin sellaisia väitteitä, että yliopistolaiset asuvat ilmaiseksi, selvänä provosointina, jota tuskin kannattaa kommentoida. - SoPo
yo-opiskelija kirjoitti:
siis poistatettua (viisaudenhampaan)!
Juu, pitäisin sellaisia väitteitä, että yliopistolaiset asuvat ilmaiseksi, selvänä provosointina, jota tuskin kannattaa kommentoida.Olet oikeassa siinä että yliopisto-opiskelijat eivät ole oikea valituksen osoite, mutta näkisin kuitenkin asian niin että yliopisto puolelta voisi tulla tukea. Tuella tarkoitan sitä että korkeakoulu laitoksen muodostavat yliopistot,korkeakoulut ja ammattikorkeakoultut, tämä on laissa. Yhteinen opiskelija solidaarisuus auttaa myös viemään muitakin yhteisiä asioita läpi kuten opintorahan korotusta, opintooikeuden rajoituksen likvitointia, asumislisän korotusta jne. Kaikki opiskelijat korkeakopulu kentällä ovat loppuen lopuksi aikanaan täysin samassa veneessä, tähän ajaa meitä eurooppalainen yhdenmukaistaminen. noin 500 000 on enemmän kuin SYL tai SAMOK yksin!
- reddie
"Yliopisto-opiskelijat, ovat useimmiten ylemmästä keskiluokasta ja rikkaammista perheistä"
Paskanmarjat, itse en ainakaan ketään oikeasti rikasta yliopiskelijakavereistani tunne. Ihan tavallisten duunarien lapsia lähes puolet. Ja sinne yliopistoon pääsyyn ei katota mitään tulorajoja, pääset vaikka oisit kuinka köyhä, käytännössä kuka tahansa pystyy sen vuosittaisen nimellisen maksun maksamaan.- tutkija
Koulutus kulkee yhä suvussa. Akateemisten vanhempien lapset ovat selvästi yliedustettuina yliopistossa, ja kehitys kulkee yhä voimakkaammin tähän suuntaan.
Suomen yliopistoissa vuonna 1994 opiskelleista 38 prosentilla oli vähintään toinen vanhemmista akateemisesti koulutettu, kertoo toissa vuonna ilmestynyt tutkimus. Helsingin yliopistossa akateemiset vanhemmat oli 44 prosentilla opiskelijoista.
Kun korkeakoulututkintoja oli tuolloin vain 12 prosentilla kaikista yli 15-vuotiaista, on helppo vetää johtopäätös, että koulutettujen lapset ovat yliedustettuja yliopistossa. Ja että yliopistoon eivät ehkä pääsekään kaikkein välkyimmät vaan hyväosaisimmat. Samansuuntaisia lukuja esittelee helmikuussa ilmestynyt Tilastokeskuksen tutkimus Koulutus Suomessa
Tutkimusten mukaan isän koulutus korreloi hyvin voimakkaasti lapsen koulutustason kanssa. Kun ammatillisen koulun suorittaneiden isien lapsista 11 prosenttia opiskeli yliopistossa, maisterin tai vastaavan korkeakoulututkinnon suorittaneiden lapsista 52 prosenttia opiskeli yliopistossa.
Yliopiston portit sulkeutuvat yhä varmemmin sellaisilta, joiden vanhemmat eivät ole koulutettuja. Teoriassahan köyhän pitkäaikaistyöttömän lapsi voisi päästä aivan yhtä todennäköisesti yliopistoon kuin akateemisesti koulutetun hyvätuloisen lapsi. Näin ei asia kuitenkaan käytännössä ole.
Laman vaikutus koulutuksen periytyvyyteen on myös koulutussosiologi Osmo Kivisen mukaan selvästi nähtävissä. "Kulttuurinen pääoma eli vanhemmat näyttää erottavan yhä selvemmin laman aikana ne, jotka pärjäävät ja ne, jotka eivät pärjää."
Tietysti näyttää siltä, että opiskelijoiden vanhemmat ovat koko ajan koulutetumpia. Jokainen sukupolvi on edellistä koulutetumpi, ja niinpä myös jokaisen sukupolven vanhemmat ovat edellistä koulutetumpia.
Sillä on paljon vaikutusta minkälaiset vanhemmat on. Akateemiset vanhemmat voivat paremmin tukea akateemiselle alalle ja auttaa kehittämään lapsessa niitä ominaisuuksia mitä tarvitaan akateemisessa työssä. - Leini
tutkija kirjoitti:
Koulutus kulkee yhä suvussa. Akateemisten vanhempien lapset ovat selvästi yliedustettuina yliopistossa, ja kehitys kulkee yhä voimakkaammin tähän suuntaan.
Suomen yliopistoissa vuonna 1994 opiskelleista 38 prosentilla oli vähintään toinen vanhemmista akateemisesti koulutettu, kertoo toissa vuonna ilmestynyt tutkimus. Helsingin yliopistossa akateemiset vanhemmat oli 44 prosentilla opiskelijoista.
Kun korkeakoulututkintoja oli tuolloin vain 12 prosentilla kaikista yli 15-vuotiaista, on helppo vetää johtopäätös, että koulutettujen lapset ovat yliedustettuja yliopistossa. Ja että yliopistoon eivät ehkä pääsekään kaikkein välkyimmät vaan hyväosaisimmat. Samansuuntaisia lukuja esittelee helmikuussa ilmestynyt Tilastokeskuksen tutkimus Koulutus Suomessa
Tutkimusten mukaan isän koulutus korreloi hyvin voimakkaasti lapsen koulutustason kanssa. Kun ammatillisen koulun suorittaneiden isien lapsista 11 prosenttia opiskeli yliopistossa, maisterin tai vastaavan korkeakoulututkinnon suorittaneiden lapsista 52 prosenttia opiskeli yliopistossa.
Yliopiston portit sulkeutuvat yhä varmemmin sellaisilta, joiden vanhemmat eivät ole koulutettuja. Teoriassahan köyhän pitkäaikaistyöttömän lapsi voisi päästä aivan yhtä todennäköisesti yliopistoon kuin akateemisesti koulutetun hyvätuloisen lapsi. Näin ei asia kuitenkaan käytännössä ole.
Laman vaikutus koulutuksen periytyvyyteen on myös koulutussosiologi Osmo Kivisen mukaan selvästi nähtävissä. "Kulttuurinen pääoma eli vanhemmat näyttää erottavan yhä selvemmin laman aikana ne, jotka pärjäävät ja ne, jotka eivät pärjää."
Tietysti näyttää siltä, että opiskelijoiden vanhemmat ovat koko ajan koulutetumpia. Jokainen sukupolvi on edellistä koulutetumpi, ja niinpä myös jokaisen sukupolven vanhemmat ovat edellistä koulutetumpia.
Sillä on paljon vaikutusta minkälaiset vanhemmat on. Akateemiset vanhemmat voivat paremmin tukea akateemiselle alalle ja auttaa kehittämään lapsessa niitä ominaisuuksia mitä tarvitaan akateemisessa työssä.Varmasti jonkin verran periytyvyyttä on nähtävissä siinä, kuka hakeutuu akateemiselle alalle. Itse olen akateemisesta ongelmaperheestä. Toinen vanhemmistani oli alkoholisti ja mielisairas. Perheessämme oli paljon erilaisia ongelmia ja niiden varjoja yhä kannan mukanani. Opiskelen täällä hetkellä yliopistossa, mutta en arvota akateemista tutkintoa mitään muuta tutkintoa korkeammalle. En ole saanut rahaa vanhemmiltani opiskeluihin. Eikä perheeni ole koskaan kuulunut ylempään keskiluokkaan.
Vaikka monet akateemisesti koulutettujen lapsista näyttäisivät hakeutuvan akateemiseen koulutukseen, niin ei se korreloi millään tavalla ihmisten onnellisuuden kanssa. Korkea koulutus saattaa pienentää syrjäytymisen riskiä, mutta mitä koulutuksella on väliä, jos ei osata elää. Eikä rahakaan ratkaise yhtään mitään. Vaikka joku opiskelija saisikin taloudellista tukea opintoihinsa vanhemmiltaan, niin ei se kerro yhtään mitään siitä, minkälainen ihminen on. Miksi olla kateellinen jollekin yliopisto-opiskelijalle yhtään missään asiassa. Se millä on yhtään mitään väliä, on, että kukin omalla kohdallaan vaivautuu ottamaan selvää omista vahvuuksistaan ja hakeutuu sitten sellaiselle alalle mikä on kaikista omin. Luokitteluista ei kannata välittää.
- Tiina
Helsingin Yliopistossa joutuu maksamaan n. 63 euroa / lukuvuosi. Maksujen suuruus riippuu yliopistoista, se ei ole sama kaikkialla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 732795
- 632684
- 681792
- 241637
- 201560
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä101515- 151402
- 481267
- 381243
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko91229