Olen pitkän päättyneen avioliiton jälkeen.(yli 20-v)Erosta yli vuosi.Välit exän kanssa todella hyvällä tolalla.Voimme keskustella keskenämme muustakin kuin lastenkasvatuksesta.Joten luurankoja ei kaapissa ole mitkä rassaisivat toiseen ihmiseen tutustumiseen.Olen alkanut etsiä kumppania deittipalstoilta.Kirjoittelin deitti "uran" alkuvaiheissa todella paljon ikäisilleni naisille.Mulle jäi sellainen maku siitä kirjoittelusta että siellä vastapuolella kulutetaan mukavasti aikaa pientä säpinää elämään tai suuria mielenterveysongelmia halutaan setviä nettitutun kanssa.Yleensä keskustelusuhteet kuihtuivat pikkuhiljaa pois.Ihmettelin sitä suuresti.Päätin muuttaa taktiikkaa.Lyhyet keskustelut s-postitse tai puhelimitse ja tapaamaan livenä.Pakkeja ei tullut kuin harvoin esittämääni treffikutsuun.Vaikken ole mikään verbaali näillä näppiksillä.Muutama tapaaminen johti jopa tarkempaan tutustumiseen toisiimme.
Alut suhteen rakentamiselle lähtivät ihan mukavasti käyntiin,kunnes vastapuolelle iski sitoutumiskammo.En todellakaan painostanut yhteiseen lemmenpesään saati kihlojen ostoon.Sanoin että pikkuhiljaa edeten tutustumme toisiimme ilman mitään ahdistusta.Terapeuttina jouduin näissä tapauksissa olemaan ja kestämään daamin edestakas vatvomista asioitten kanssa.Rohkeus tarttua omaan elämään puuttuu toiselta puolelta.Itse olen naisten suhteen ollut sulaa vahaa,sopeutuvainen.Mutta kuitenkin rohkea heittäytymään ihmissuhteitten haasteisiin.Olen päätynyt seuraavaan loppuyhteenvetoon 40-v naiset ovat todella rikki sisältään.Takana fyysistä/henkistä- väkivaltaa edelliseltä puolisolta.Elänyt sellaisessa suhteessa vuosia.Mitähän lapsetkin ajattelevat,hyvää esimerkkiä seuraavalle sukupolvelle.Rohkeus lähteä pois kun ensimmäinen isku tulee puuttuu.Nyrkki ei todellakaan ole kiintymystä se on omistamista.
Oma deittiharrastukseni jatkuu suuntaan mielenkiintoni 30-v naisiin ehkä he ovat vielä eheitä,yrittämään ja rakentamaan jotain uutta.Eivät loppunpalaneita näillä ihmissuhde" markkinoilla"
Globaali maailma mahdollistaa kumppanin etsimisen vaikka maapallon toiselta puolelta.
Tämmöisiä ajatuksia tänään.Positiivisella mielellä eteenpäin.
Alut suhteen rakentamiselle lähtivät ihan mukavasti käyntiin,kunnes vastapuolelle iski sitoutumiskammo.En todellakaan painostanut yhteiseen lemmenpesään saati kihlojen ostoon.Sanoin että pikkuhiljaa edeten tutustumme toisiimme ilman mitään ahdistusta.Terapeuttina jouduin näissä tapauksissa olemaan ja kestämään daamin edestakas vatvomista asioitten kanssa.Rohkeus tarttua omaan elämään puuttuu toiselta puolelta.Itse olen naisten suhteen ollut sulaa vahaa,sopeutuvainen.Mutta kuitenkin rohkea heittäytymään ihmissuhteitten haasteisiin.Olen päätynyt seuraavaan loppuyhteenvetoon 40-v naiset ovat todella rikki sisältään.Takana fyysistä/henkistä- väkivaltaa edelliseltä puolisolta.Elänyt sellaisessa suhteessa vuosia.Mitähän lapsetkin ajattelevat,hyvää esimerkkiä seuraavalle sukupolvelle.Rohkeus lähteä pois kun ensimmäinen isku tulee puuttuu.Nyrkki ei todellakaan ole kiintymystä se on omistamista.
Oma deittiharrastukseni jatkuu suuntaan mielenkiintoni 30-v naisiin ehkä he ovat vielä eheitä,yrittämään ja rakentamaan jotain uutta.Eivät loppunpalaneita näillä ihmissuhde" markkinoilla"
Globaali maailma mahdollistaa kumppanin etsimisen vaikka maapallon toiselta puolelta.
Tämmöisiä ajatuksia tänään.Positiivisella mielellä eteenpäin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olen 40 nainen ja erosta reilu vuosi. En ole rikki sisältä enkä päältä! Täysin tyytyväinen ja onnellinen elämääni :)) Deittipalstojen kokemusta reilu pari kuukautta enkä voi suositella kenellekään. Mieluiten odotan uuden rakkauden saapuvan livenä :D
Eihän se ole harvinaista, että ikäisesi miehet etsivät nuorempaa seuraa, joten onnea etsinnöille!
Minulla on samansuuntainen kokemus 40-50 v miehistä. Eli kovasti ovat etsimässä 'sitä oikeaa' naista elämäänsä ja treffailemassa -joillakin deittiprofiili ollut jo vuosia- mutta kun se asia ei edisty sitten millään.
(Seksinnälkäiset ovat oma lukunsa, mutten nyt tarkoita heitä.)
Olen samoin valmis heittäytymään = tutustumaan vilpittömällä, avoimella mielellä, ajan kanssa ilman ahdistusta.. mutta miehistäpä ei ole siihen. Olen positiivinen, avoin, helposti kohdattava ihminen. Kuuntelen - tai kuuntelisin, jos toinen haluaisi avautua... mutta miehen oma minä taitaa olla pahasti kadoksissa, tai hampaisiin asti suojausten alla. Mutta en minä halua tutustua kenenkään kulisseihin ja suojamuureihin. Haloo, missä ihminen itse?!
Kuvauksesi itsestäsi on suoraan sanoén outo. Onko sinun elämässäsi jotenkin valtavan tärkeää túo pakonomainen deitailu ja uuden kumppanin etsiminen? Pidätkö sellaisia naisia "rikkinäisinä", jotka eivät välttämättä heti olekaan valmiita antautumaan kanssasi vakaan suhteeseen? Heillähän voi ola useita syitä valintaansa: 1) sinä et ole kiinnostava 2) he eivät kaipaa vakavaa parisuhdetta juuri nyt 3) he ovat oikeasti rikki.
Vaikutat mammanpojalta, joka itkee netissä sitä, että flaxi ei käy vaikka oikein nettiin tuli profiili laitettua. Ehkä naiset ovat sinulle outoja. Ehkä olet vähän peräkammarinpoika, joka toivoisi tältä aikuisten karkkikaupalta enemmän. Ehkä olet tumputtaja, joka harmaassa puvussaan, pomarfinneissaan ja narukravatissaan etsii yhä naistaan traktoripullingkisoista Pohjanmaalta. Sori, jos osui...
oudompi on sinun olettamuksesi ap:stä...."vaikutat mammanpojalta jne."
No onhan se ihan kiva taito toisen kirjoituksen perusteella tehdä tällainen analyysi mm. ihmisen ulkonäöstä....kumpa meillä muillakin olisi tuollainen taito, niin voisi jo deitti-ilmoitusta lukiessa karsia kaikki epäkelvot pilaantuneet ihmiset pois tyyliin " toi kyllä käyttää valkoisia tennissukkia sandaalien kanssa, hyi mikä takatukka, vyölaukku, yök...."
Ja lisäksi....
"Heillähän voi ola useita syitä valintaansa: 1) sinä et ole kiinnostava 2) he eivät kaipaa vakavaa parisuhdetta juuri nyt 3) he ovat oikeasti rikki."
Kannattaako tällaisten ihmisten yleensä hakea vakavassa mielessä deitti-ilmoituksella seuraa netistä, jos ei olla tasapainossa itsensä kanssa.
Hauska,tai valitettavaa kuulla että ikäisiäni naisia kamppailee samojen ongelmien kanssa.No taidan kuitenkin teidän rohkaisemina jatkaa 40 linjaa.Olihan siellä yksi kommentoija jolla asiat on ihan kohdallaan hyvä kuulla.Mulle tämä deitti treffailu on ainoa vaihtoehto tavallaan.Lapset on alle kymppivuotiaita.Joten ei tässä hirveesti ehdi ja jaksa lähteä iltajuoksuille ulos.
Sitten vielä noihin tapaamisiin deittien kanssa.Mulle vaan ilmeisesti sattuu noi "hankalat"tapaukset.Itseäni pitää myös peilata,olen vaan semmoinen liikaempaattinen ja lähden mukaan parantamaan seuralaisen maailmaa.Olen vaan huomannut että itselle siitä siipeen tulee rankasti.Oman mielen pahoittaa.Tällaisia ajatuksia tänään.Lapset jo nukkuu kohta minäkin.
T:Mies traktoripulisongeissa meniköhän oikein? Hyvä mielikuvitus on lahja.Tämä foorumi on kenties väärä paikka toteuttaa sitä.
Olen hiljattain eronnut nainen. Toisaalta olen helpottunut kun sain tehtyä eropäätöksen. En ole
rikki millään lailla. Kohta olen kuitenkin sinkku ja menen elämässä täysillä eteenpäin. Olen
kuitenkin sievä nainen joten uskon löytäväni "sen oikean" miehen itselleni. Toivottavasti sinäkin
löydät itsellesi sopivan naisen..
KIaikki ovat jostain kohtaa rikki, niin miehet kuin naisetkin. Ei sen toteaminen ole mikään loukkaus kenellekään. Jotkut ovat kyllä parempia piilottamaan rikkinäisyytensä kuin toiset ja silloin he ehkä saattavat loukkaantua hieman kun asia otetaan puheeksi. Jos kuitenkin jostain löydät sisäisesti täysin eheän ihmisen, on hän luultavasti lapsi, eli ihminen, joka ei ole vielä ehtinyt särkyä elämän karikoissa. Jollei psykiatri erota ihmisestä mikä hänessä on rikki, kannattaa vaihtaa alaa. Jollei psykiatri voi keskustella havainnoistaan ilman, että häntä leimataan ties miksi tumputtajaksi, on ympäristössä jotain vikaa. Kohtaamalla vikasi voit kasvaa ihmisenä. En ala analysoimaan sinua, mutta olettaisin sinun itse olevan siihen parhaiten kykenevä, kunhan olet itsellesi rehellinen ja katsot rohkeasti peiliin. Osaat varmasti. Kun löydät itsestäsi täysin eheän kohdan, ilmoita minullekin.
Vaikutat järkevältä mieheltä. Löydät varmasti aidon ja tasapainoisen naisen, aikaa se saattaa ottaa, mutta mihinpä näillä kilometseilla kiire olisi. Ikään ei kannata niin paljon tuijottaa. Tasapainisia ja rikkinäisiä löytyy kaikiata ikäluokista.
Miksi rikkinäisyys olisi este rakentaa jotain uutta??
En ymmärrä sitä.
Kaikillahan on heikot kohtansa ja useimmat ovat kokeneet jo lapsuudessaan väärinkohtelua.
Haluaako esim.psykiatri44 ehjän naisen rinnalleen vain siksi, kun jo työssään joutuu kohtaamaan enemmän ja vähemmän rikkinäisiä.
Kuka tietää, koska itse kukin rikkoutuu?