Mies palasi eilen neljän päivän matkalta hoitonsa luota. Tuli kotiin, kuin ei mitään, tosin hyvin väsyneenä, haisi tupakalle, vanhalle viinalle ja halvalle hajuvedelle. Ja kehtaa kieltää kaiken,
yrittää saada asian näyttämään siltä, että vika on minun mielikuvituksessa. Pitää minua tyhmänä mutta tosiasiassa se on hän itse, ja hänen hoitonsa, joilla ei nyt aivan kuivat jauhot ole pussissa. Ikävintä asiassa on murrosikäinen lapsemme, joka kärsii perheemme tilanteesta, on alkanut oireilla sekä psyykkisesti että fyysisesti.
En mene tänään töistä kotiin, jään kai tänne työpaikalle yöksi, muuta paikkaa ei ole.
En vain jaksa enää.
Neuvoksi teille kaikille palstan lukijoille, älkää loukatko läheisiänne. Ja jos huomaatte, että jollain on paha olla, voitte kysyä, haluatko puhua. Minulta ei edes oma äiti kysy, mitä sinulle kuuluu, vaikka on nähnyt riutuneen olemukseni ja laihtuneen 10 kg pienellä aikaa.
yrittää saada asian näyttämään siltä, että vika on minun mielikuvituksessa. Pitää minua tyhmänä mutta tosiasiassa se on hän itse, ja hänen hoitonsa, joilla ei nyt aivan kuivat jauhot ole pussissa. Ikävintä asiassa on murrosikäinen lapsemme, joka kärsii perheemme tilanteesta, on alkanut oireilla sekä psyykkisesti että fyysisesti.
En mene tänään töistä kotiin, jään kai tänne työpaikalle yöksi, muuta paikkaa ei ole.
En vain jaksa enää.
Neuvoksi teille kaikille palstan lukijoille, älkää loukatko läheisiänne. Ja jos huomaatte, että jollain on paha olla, voitte kysyä, haluatko puhua. Minulta ei edes oma äiti kysy, mitä sinulle kuuluu, vaikka on nähnyt riutuneen olemukseni ja laihtuneen 10 kg pienellä aikaa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Samassa veneessä ollaan ja itse olen tänään menossa taas perheneuvolaan psykologin luo. Teen sen itseni ja neljän lapseni takia. Soita apua, äläkä anna miehesi tuhota sinua!
jonka luulee tuntevansa. Olemme olleet liki kaksikymmentä vuotta yhdessä. Viimeiset pari vuotta olen epäillyt toisia naisia. Ilmeisesti niitä on ollut ainakin kymmenen vuoden ajan useampia, ei kaikki varmaan ihan sänkyyn asti menneitä, mutta puhelin- ja sähköpostisuhteita.
Tänä talvena mies jäi melkeinpä vanhanaikaisesti
"rysän päältä" kiinni, silti kieltää kaiken.
Luulisi, että haluaisi eron ja vapautensa, mutta se ei kuulemma ole hänen tavoitteensa. Silloin kauan sitten, kun aloitimme, hän huolehti lapsista, kodista, minustakin. Se oli minulle aivan uutta, koska aikaisemmissa suhteissa minä olin ollut se huolehtija.
Vuosien myötä avioliittomme on muuttunut, arjen huolehtiminen on jäänyt yksinomaan minulle.
Ei mies tiedä milloin lapsemme koulu alkaa, tuskin edes sitä millä luokalla hän on.
Olen monen monta kertaa yrittänyt keskustella, kuten kaksi aikuista keskustelisivat yhteisistä asioistaan ja toiveistaan, suunnitelmistaan ...
Mieheni ei halua puhua kanssani oikeastaan säätä vakavammasta asiasta. Ainoa, mistä saan palautetta, on mahdollisesti tekemättömät työt, kun hän palaa omilta matkoiltaan.
Tuskin pystyt koskaan muuttamaan miestäsi joten hae apua ja muuta lapsesi kanssa muualle. Miehesi ei ole sen arvoinen, että pilaisit sekä oman että lapsesi elämän hänen takiaan. Eihän miehesi tietenkään halua erota, koska siitä aiheutuisi hänelle hankaluutta mm. omaisuuden jakaminen. Tällaisenkin perustelun olen kuullut. Miehellesi on mukavampaa pitää kahta naista: toisen kanssa pidetään hauskaa ja toinen hoitaa kodin ja arkipäivän. Hän käyttää sinua nyt hyväkseen ja jos/kun hän tulee vanhaksi tai sairaaksi, hän ripustautuu sinuun ja käyttää jälleen sinua sillä lailla hyväkseen. Lähde niin kauan kuin voit, elämää on muuallakin vaikka se alussa tuntuisikin pahalta.
Ei toista voi muuttaa... Itseänsä voi. Se on ihan terveellinen lähtökohta kun alkaa etsiä ulospääsyä. Joo. Ethän sinä sellaista itseasiassa väittänytkään, kun luin jutun uudestaan... Tsemppiä ja uskallusta päätöksiin.
Eipä toista voi muuttaa, sen toki tiedän. Nyt kun voimat on aivan loppu niin ei oikein pysty tekemään mitään päätöksiä tai edes suunnitelmia.
Tekisi mieli vain jäättää kaikki ja lähteä, mutta mihin menisin. Tietenkään en voi tehdä niin, on vain yritettävä koota olemattomat itsetunnon rippeet. Ensimmäinen asia olisi varmaankin saada
muutama yö nukutuksi ja ruokahalua takaisin, että saisi fyysisiä voimia alkaa hoitaa asioitaan.
Asumme pienellä paikkakunnalla, jossa myös mieheni suku asuu, anoppi jos saa tietää meillä olevan vaikeuksia, syy on ilman muuta minun.
Voin jo kuvitella hänen narisevan äänensä sanovan,
"enkös minä tämän tiennyt"
Käytännön asiat tulevat varmasti olemaan vaikeita,
minähän tässä heikoilla olen. Olen tyhmä hyväuskoisena elättänyt perheemme koko avioliiton ajan. Miehen rahat on menneet moottorikelkkoihin, asuntoautoihin, yms. jotka kaikki ovat tietysti hänen nimissään. Itselläni ei siis ole kuin kassillinen vaatteita ja toinen
kirjoja ja eletty elämä takana.
Olen ihme kyllä aivan rauhallinen mutta voimaton.
Hae ensin apua omaan jaksamiseesi, älä epäröi mennä lääkäriin, jos sinua hävettää tällainen asia, niin luulisin siitä jo koko kylän tietävän.
Anopista ja muiden puheista viis, sinähän tiedät itse, missä vika on.
Etkä taloudellisestikaan ole niin heikoilla, jos teillä ei ole avioehtoa. Saat puolet noista vehkeistä olkoon kenen nimissä tahansa. Alapa lapsesi kanssa elämään hyvää elämää.
teille kaikille kannustavista viesteistä. ehken ole kokonaan menettänyt ihmisarvoani. Olen jo tilannut ajan päivystävälle lääkärille, ei kai tämä päivystysasia ole, mutta en taida kuukausia jaksaa odottaa. Ja kuten sanoit, kaikki muut varmasti tietävät.
Turha odottaa anteeksi pyyntöä. Mitähän mies tuumii kun seuraavalle reissulle lähtiessä ei kaapista löydykaan puhtaita kalsareita eikä silitettyjä paitoja. Hoitonsakin on naimisissa,
että tuskinpa näitä asioita hoitaa.
ihan päivystysasia!!! Olet jo ihan tarpeeksi odottanut ja toivonut käännettä perhe-elämäänne.
Sinun on tosiaan itsesi ja nuorenne takia hyvä lähteä elämässänne eteenpäin yhdessä nuoren kanssa. Tuette toinen toistanne, sillä myös hän tarvitsee turvaa ja rakkautaa ja pysyvyyttä kotielämään, eikä ainaista epävarmuutta, milloin isä menee ja tulee, jos tulee ja missä kunnossa.
Toivon, että sinulla olisi voimia, myös hankkia apua nuorellenne. Olen nähnyt niin monta kertaa läheltä, kun murrosikäinen nuori on joutunut kokemaan jomman kumman vanhemman uskottomuutta puolisoaan kohtaan: jokainen minun tuntemani on nuori on katkeroitunut pettäjään ehkä vielä enemmän kuin se petetty puoliso. Jopa niin, ettei koskaan enää ole suostunut (yli 50 v) puhumaankaan pettäjälle tai tapaamaan tätä ja syyttää tätä aivan kaikista elämässään vastaantulevista vaikeuksista. Kuitenkin isä on aina meidän jokaisen ainoa isä sellaisenaan kuin on, eikä pettäjäkään tarkoita loukata lastaan, mutta niin vaan tuntuu käyvän...
Oma isäni petti äitiäni, minua vanhemmat sisarrukset katkeroituivat kovin isälle, mutta minä nuorimpana en vielä ymmärtänyt ja pystyin ihan hyvään isä/tytär-suhteeseen. Sisarusteni perheissä historia on toistanut itseään liian monta kertaa...
Voi jos jokainen uskoton ihminen, jolla on lapsia, etenkin murrosikäisiä ajattelisi EDES heitä, vaikka puolisoon olisivatkin tyytymättömiä. Usein uskottomuudesta joutuu maksamaan aivan liian kovan hinnan "menettämällä" lapsensa. Maksumieheksi joutuu myös lapsi.
Jotta voi nähdä aamuruskon sarastavan on ensin mentävä läpi synkän yön! Olette jo varmaan pitkän taipaleen yössä kulkeneet, yön jälkeen aina sarastaa aamu ja uusi onni...
Toivon teille molemmille voimia elämään!
Hei.
Kertomasi herättää suurta myötätuntoa ja selainen mielikuva tulee, että suhteenne normaalina aikuistenvälisenä rakkaussuhteena on ohi. Kypsytä päätöstä lähteä ja ota selvää esim. oikeusaputoimistosta omaisuuden jaosta ja muusta eroon liittyvästä. Hanki itsellesi ja lapsellesi asunto valmiiksi, älä lähde toisten nurkkiin. Näin lähteminen kypsyy ja helpottuu, kun asoita on jo hoidettu ja etukäteen selvitelty. Lähdön hetki on kuitenkin erittäin raskas ja surullinen, niin eipähän juuri silloin tarvitse enää kantaa huolta käytännöstä selviämisestä.
Muutaman viikon oleminen ei enää tunnu missään ja lähtö on näin jo puoliksi tehty, kun järjestät asunnon ja muut jutut.
Elämä vie meitä erilaisiin paikkoihin ja tilanteisiin. Mieti, mihin haluat sen sinua vievän.
Toivon sinulle sydämeni pohjasta onnea ja rohkeutta.
Terv. Näin minä tein
Tiedän, että pärjäät hyvin. Sinä olet elättänyt tähän asti jopa miestäsi. Toivottavasti olitte naimisissa niin että puolet miehesi hankinnoista on ilman muuta sinun. Juristin palkkaaminen tässä vaiheessa voi säästää sinulle pitkän pennin. Pidä nyt ihmeessä jo puolesi viimeistään tässä vaiheessa raha-asioissa. Käytännön asioista selviät varmasti loistavasti!
Uskon, että selviät myös henkisesti. Miehesi on varmaan tyhjän päällä. Voi olla, että hän löytää jossain vaiheessa uuden uhrin, mutta ole tyytyväinen ettei asia ole enää silloin sinun ongelmasi. Uusi onni voi odottaa nurkan takana ja olet varmasti onnellisempi yksin kuin toisen tallattavana.
Mitä ihmettä odotat?
Että joku ihme taivaasta tipahtaa syliisi?
Kaikkea sitä saa nähdä.
Muuta pois lapsesi kanssa ja aloita uusi elämä ilman tuota kiviriippaa. Lapsesikin tarvitsee rauhan!
Kuulostaa työn puolesta tutulta tilanteelta, kehoittaisin sinua laittamaan asuntohakemuksen vireille tai etsi yksityisiltä asuntoa, koska vaikuttaa siltä että sinulla on jonkinasteinen riippuvuussuhde mieheesi, joka syynä kärsimiseesi.Kun pääset oman elämän alkuun , huokaat varmaan helpotuksesta vähän ajan kuluttua,uskon niin kokemuksesta.