Ystäväni petti minut pahimpaan mahdolliseen aikaan ja pahimmalla mahdollisella tavalla. Olen yksityis yrittäjä ja työllistin ystäväni kymmenen vuotta sitten yritykseeni. Olemme olleet yhdessä niin työssä kuin vapaa ajallakin. Meillä on yhteinen kaveri, joka on työssä isommassa yrityksessä. Itselläni on pieni rakennusliike. nyt ystäväni kertoi yhtäkkiä minulle, että lopettaa työt ja menee kaverille töihin ovat sopineet tuon minulle mitään puhummatta. ystäväni ei edes ollut neuvottelu tuulella, kun kysyin olisiko mahdollista tuota irti sanomis aikaa hiukan pidentää, että saataisiin tietyt työt tehtyä. totesi vaan ei asia hänelle mitenkään kuulu. ei se mitään kyllä minä tästä selviän, mutta tuskin enää toista kertaa tulen ystävääni auttamaan. viimeksi sen tein kun kymmen vuotta sitten palkkasin hänet oli hän edelisetä työpaikastaan loppuun palanut ns. ylityöllistetty.. se miten ystäväni ilmoitti asiasta sai minut miettimään asioita olemmeko sittenkään olleet ystäviä. onko minua vain hyväksi käytetty. yhteistyö kumppaneiden kanssa jutelessa kaikki ovat ihmettelleet hänen työsuhteen lopettamis tapaansa, joka antoi itselleni tosi kovan kolauksen ja varmasti mietin olen enää yhteyksissä häneen tämän jälkeen
PETTYNYT
MIELENSÄ PAHOITTANUT
2393
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itselläsi on varmaan aika hylätty olo, mutta ajan kanssa kaikki muuttuu. Toki olisi luullut ystäväsi hiukan ajattelevan, mutta hän on varmaan halunnut tehdä lähtönsä itselleen parhaalla mahdollisella tavalla. Ehkä hän ei halunnut istua kanssi juttelemaan eikä tuo toisen yrityksen palveluksessa oleva kaverisi halunnut kertoa sinulle, koska ei katsonut asian kuuluvan hänelle. tästä on paha jatkaa ystävyyttä, mutta ehkä jonkin ajan kuluttua tai sitten ei. Asiaa on enää turha vatvoa ja pitää vain jatkaa elää eteenpäin ja nousta kuin Felix lintu tuhkasta....
Tosiaankin tsemppiä sinulle, älä katkeroidu vaan käännä asiat myönteiseksi niin että nyt tiedät millainen kaveri sinulla oli.
Konkari olen sillä tavalla että kuvaamasi kaltaisia ohareita on minulle vuosien varrella tehneet useat hyvät kaverit, ja aina se satuttaa.
Voin sanoa sen että virheistä oppii ja kaverit voi pistää pelkiksi hyvän päivän tutuiksi.
Nykymaailmassa ei ole kunnian kanssa mitään tekemistä, oma napa aina lähinnä, ja ne kaverit jotka ovat valmiita kavereitaan auttamaan joutuvat usein sitten uhreiksi.
Älkää siis ihmetelkö miksi ihmiset vanhemmiten muuttuvat hyvin kylmiksi ja ainoastaan omista asioistaan huolehtiviksi, sellainen olen minäkin nyt ja paljon helpommalla olen päässyt.