En lakkaa ihmettelemästä esim näitä megafoniin huutajia. "Eikö löydy ketään/eikö kukaan kiinnostu minusta/..." Sen jälkeen ei ainakaan enää kiinnostu. Ainakaan muusta syystä kuin säälistä. Jos viestejä tulee liian vähän/ei ollenkaan niin pitää säätää ilmoitusta, ei lähteä ruikuttamaan sitä ettei kukaan halua minua. Ei kumppania säälistä valita tai jos valitaan niin se on väärä peruste.
Nettideittailu kuten kumppanin haku muutenkin on aina peliä, ei kaikkia korttejaan kannata paljastaa. Vastapuolelle pitää onnistua antamaan vaikutelma että tuolla on postilaatikko tukossa viesteistä. Mitä paremmin siinä onnistuu, sitä enemmän tulee viestejä. Perustuu ikiaikaiseen pariutumisperinteeseen joka ei ikinä katoa.
Nettideittailu kuten kumppanin haku muutenkin on aina peliä, ei kaikkia korttejaan kannata paljastaa. Vastapuolelle pitää onnistua antamaan vaikutelma että tuolla on postilaatikko tukossa viesteistä. Mitä paremmin siinä onnistuu, sitä enemmän tulee viestejä. Perustuu ikiaikaiseen pariutumisperinteeseen joka ei ikinä katoa.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Jos pidät deittailua pelinä ja noilla ohjeilla yrität itsellesi löytää hyvän miehen, voin sanoa että sinulle jää mustapekka käteen. Heti kun alat leikkimään vaikeasti tavoiteltavaa, tasokkaimmat miehet katoavat sinulta, koska heidän ei tarvitse piirittää ja väsyttämällä pyydystää naista, jäljelle jää epätoivoiset ja seksiä etsivät.
Toiseksi, fiksummat jättää vastaamatta sellaiselle, jolla voi olettaa olevan "postilaatikko tukossa viesteistä".
kannattaa laittaa profiiliinsa että miksei kukaan vastaa minulle? Deittailu on peliä ja hyvin on mennyt tähän mennessä. Ei tarvi väsymättä piirittää, kyllä vastaan ja treffeille lähden mutten koskaan vastaa miehelle joka ihmettelee viestissään ettei kukaan vastaa hänelle. Vaikka se mies varmasti on rehellinen.
Fiksuko hakee sellaista joka ei saa muilta yhteydenottoja?
Jos profiili on ok ja henkilö saa vähän vastauksia, niin mielummin sellaiselle laittaa kunnollisen viestin, kuin henkilölle jolla on postilaatikko täynnä.
Yleensäkään ei kannata rynnätä lauman mukana, sillä miljoona kärpästä voi todellakin olla väärässä.
Miksei muutkin laittaisi viestiä juuri sille jonka profiili on ok? Ja mistä sen pystyy päättelemään että hlö saa vähän vastauksia?
Jos vieraskirja on jatkuvasti täynnä ja pisteytyksiä kymmeniä, tai satoja, niin turha sellaiselle on vastata. Profiilia pitää pystyä myös lukemaan rivien välistä ja osata muodostaa henkilöstä oikea kuva, sitä kaikki ei osaa. Massat vastaa valokuvamalli tyyliselle kuvalliselle profiilille, siinä ei paljon muuta tarvita.
vastaan jollekulle niin vastaan siksi että hänen profiilissaan on jotain kiinnostavaa ja siitä sitten juttu jatkuu tai ei jatku. Mutta kyllä se ihminen pitää sieltä profiilin takaa päästä tapaamaan. Ei tässä sentään profiilin kanssa treffata.
"Fiksuko hakee sellaista joka ei saa muilta yhteydenottoja?"
Ehkä sinne megafoniin ei kannata huudella, että ei saa yhteydenottoja tai ihmetellä sitä liikoja profiilissaan. Mutta noin yleisesti en ole koskaan ymmärtänyt sitä asennetta, että joku ihminen ei kiinnostaisi jota kuta toista jos hän ei kiinnosta ketään muutakaan. Eikö se ole aika outoa suhtautumista? Mitä niillä muilla on merkitystä kun hakee itseään kiinnostavaa ihmistä? Ei minua ainakaan voisi vähempää kiinnostaa onko joku muu kiinnostunut ihmisestä, josta itse olen kiinnostunut. Itseasiassa parempi lähtökohta on, että niitä muita ei olisi. En tiedä miten se liittyy fiksuuteen saako toinen muilta yhteydenottoja vai ei ja mitä sillä ylipäätänsä on merkitystä kun hakee itseään kiinnostavaa ihmistä. Nettideittailu ei myöskään ole mitään peliä.
"Fiksuko hakee sellaista joka ei saa muilta yhteydenottoja?"
Fiksu hakee sellaista mistä itse kiinnostuu, eikä mieti muinka moni muu on kiinnostunut samasta. Tuntuu että sinä haet treffailullasi jotain egobuustausta, kun "voitat" ne muut kiinnostuneet päästessäsi treffeille tai sänkyyn.
Mitä ihmeen väliä sillä on kuinka moni muu on kiinnostunut? Ala nyt hyvä nainen ajattelemaan ihan omilla aivoillasi.
Kun itselläni on ikää jo 30v, niin ei todellakaan kiinnosta mitkään leikit ja pelaamiset. Jos kumpikin on kiinnostunut, niin mitä siinä turhaan pelleilemään?
Ehkä ero on siinä mitä hakee? Minua ei kiinnosta enää mitkään kertapanot tai pelkät treffit, vaan haen kumppania. Ehkä sinä sitten vaan juokset treffeillä huvin vuoksi ja samalla sitten määrittelet miehen kiinnostavuuden sen kautta mitä muut siitä ajattelevat? Ihan miten vaan.
Se, miksi useampi mies on samasta naisesta/miehestä kiinnostunut ja jostain ei kukaan, perustunee siihen että lopulta toivotut ominaisuudet kumppanille ovat aika samantyyppisiä henkilöstä riippumatta. Ainakin sillä tasolla mitä itsestään pystyy netissä kertomaan. Ulkonäkö on pariutumisessa se ensimmäinen asia jonka perusteella kiinnostutaan tai ei kiinnostuta ja lopulta se, millainen ihminen miellyttää silmää, on aika universaalia. Joku tykkää tummasta, toinen vaaleasta, joku hoikasta, toinen rehevästä mutta siitä, että miellyttääkö ihminen silmää, on yleensä enemmistö samaa mieltä. Vasta treffeillä sitten selviää lisää. Merkityksellisiä asioita, mutteivät ne selviä vielä profiilista.
Eli jos joku ei kelpaa kenellekään, niin siihen on syynsä. Miksi lähteä toteamaan uudelleen samaa minkä muut ovat jo todenneet? Emme me ihmiset niin kamalan erilaisia parisuhdetoiveinemme ole.
Sitten taas se toive ettei kukaan muu ole omasta kumppanista kiinnostunut kertoo enemmän huonosta itsetunnosta. Pelosta että kun se kelpaisi jollekin toiselle niin se viedään minulta. Se johtaa myös siihen ettei tarvi yrittää suhteen aikanakaan, eihän se siitä lähde kun ei kelpaa muille.
Minäkin haen kumppania. Parinnmuodostus on aina peliä. Aitous on tärkeä asia mutta tiettyjä mokia vaan ei kannata tehdä. Ensimmäinen niistä on epätoivon näyttäminen. Se ei toimi ikinä. Ainakaan muille kuin niille jotka ovat itsekin epätoivoisia. Ei se ihan niin mene että menet seisomaan torille tuulipuku päällä tumput suorina ja ilmoitat että haet kumppania ja samalla ihmettelet että miksei kukaan tule. Siihen kuuluu itsensä markkinointi.
Minä en ainakaan näe deittailua minään pelinä. Kirjoitan profiiliin itsestäni aidosti ja avoimesti, ja oletan muidenkin tekevän niin. Eihän sitä muuten mitään todellista kuvaa ihmisestä saa. Minä ainakin haluan, että minuun ottavat yhteyttä sellaiset naiset, jotka etsivät kaltaistani miestä - ja päinvastoin. Jonkun muun kuin aidon ja todellisen vaikutelman luominen on mielestäni aika lapsellista touhua. Jos koko suhde alkaa valheella, niin mitä muuta sen jatkoltakaan voi sitten odottaa. Aitous, avoimuus ja rehellisyys on hyvän suhteen kulmakiviä, niistä kannattaa lähteä liikkeelle jo profiilia kirjoittaessaan.
Aivan toinen asia on sitten, mitä sinne megafoniin kannattaa huutaa. Siitä olen aloittajan kanssa samaa mieltä, että ei niitä säälipisteitä kannata lähteä hakemaan, se tuskin tuo mukanaan toimivaa parisuhdetta. Kyseisten henkilöiden kannattaisi kertoa itsestään vähän positiivisemmassa hengessä.
Jos nainen (tai mieskin) ei pysty keskittymään yhteen kerrallaan edes tutustumisvaiheessa niin ei pysty keskittymään myöhemminkään.
Ikiaikaisen pariutumisperiaatteenkin kanssa miehen kannattaa olla varovainen, jos naiset saavat liian aikaisin selville pankkitilin saldon niin fiksut ja ahkerat lähtevät karkuun, siipeilijöitä olisi tarjolla joka sormelle.
Jos nainen (tai mieskin) ei pysty keskittymään yhteen kerrallaan edes tutustumisvaiheessa niin ei pysty keskittymään myöhemminkään."
Höpö höpö. Löysin miehn netistä. Samaan aikaan kun kirjoitteklin hänen kanssaan, kirjoittelin monen muunkin kanssa. Olin kolmilla treffeillä kolmena peräkkäisenä päivään kolmen eri miehen kanssa. Se kolmas treffikaveri oli hän. Kolahti heti. Sen jälkeen poistin profiilini ja nyt olemme olleet yhdssä vuoden. Olen taatusti uskollinen hänelle enkä välitä muista.
En siis keskittynyt tutustumisvaiheessa yhteen kerrallaan. Miksi olisi pitänyt? Sellainne oliis ollut toivottoman hidasta. Miksi pitä olla "uskoliinen" ihmiselle josta ei tiedä kuin nimimerkin ja sen mitä tämä itsestään kertoo?
Etsin kunnes löysin sen jota etsin. Etsiminen kävi välillä työstä ja välillä menetin jo toivoni. Mutta kannatti olla aktiivinen ja etsiä aktiivisesti, tapailla useampia ja yrittää. Tavatessahan sen vasta tiesi. Niin kauan kuin vain kirjoittelimme, en tiennyt onko se hän vai ei, enkä pitänyt häntä sen kiinnostavampana tai vähemmn kiinnostavana kuin niitä muitakaan, kaikki olivat samalla viivalla. Keskittymällä yhteen kerrallaan en olisi löytänyt häntä, aika ei olisi riittänyt!
Aika hataran kuvan pystyy ihmisestä netin kautta muodostamaan ja kun ehdokkaita on monia yhtäaikaa niin ei minustakaan ole mitenkään järkevää panostaa vain yhteen kerrallaan.
"Perustuu ikiaikaiseen pariutumisperinteeseen joka ei ikinä katoa. "
Vittu että rasittaa tällainen paskan jauhanta.
Jos ei tietoisesti perinteitä osaa muuttaa niin paskaako se tosiaan muuttuu ja miksi sinä enää elät kykenemättä muuttamaan yhtään mitään?
Hävettää sun puolesta.
...
Miksi perinteitä pitäisi muuttaa? Eikö olisi helpompi vain hyväksyä? Ei minulla ole ainakaan tarvetta muuttaa, ihan hyvin on mennyt näillä eväillä. Niillä miehillä, joista olen kiinnostunut, on sen verran itsetuntoa että pystyvät kohtaamaan sen tosiasian että naisestaan voi olla joku toinenkin kiinnostunut ja nainen silti on uskollinen.
Tietysti olisi kiinnostavaa kuulla että johtaako megafoniin valittaminen ettei kukaan ole kiinnostunut uusiin yhteydenottoihin. Kovasti olen hämmästynyt jos siinä niin käy. Epätoivo ei ole kovin seksikästä, ei netissä sen paremmin kuin livenä. Toki jokainen tyylillään, pointtina oli ehkä herätellä ettei se ehkä ole toimiva strategia.
Enkä nyt tarkoita että pitäisi alkaa feikkaamaan muttei nyt todellakaan kannata sitä alkaa huudella ellei yhtään yhteydenottoa ole tullut. Pikemmin pitäisi muuttaa esim profiiliaan, ainahan siihen on joku syy ellei yhteydenottoja tule.
Epätoivoton kuka ?
Jos todella oplisi olemassa sinkkutyttö asenteella ""Eikö löydy ketään/eikö kukaan kiinnostu minusta",
niin minä ainakin kiinnostuisin, niin tosissani, että vaimokseni ottaisin, jos vain saisin siihen tilaisuuden.
Tälläista, ehkä hieman (tai enemmänkin) epätoivoista naista en lukuisista yrityksistäni huolimatta ole onnistunut löytämään.
Siispä: Jos tässä maailmassa oikeasti on olemassa rakkautta ja hellyyttä kipeästi kaipava, ehkä epätoivoinenkin tyttö, tule, tuttustu, ja ota tästä itsellesi ylenmääräisen paljon hellä ja rakastava mies ihan aviomieheksesi !
Soita ja tutustu: 044 567 0800 / Mika
Oh hoh. Määkin kilautan sulle, kunhan ukkoni menee ensin töihin.