"Eduskunnassa käytiin 8.2.2011 välikysymyskeskustelu aiheesta tuloerojen kasvu ja verotuksen rakenne. Perussuomalaisten ryhmäpuheen piti Pirkko Ruohonen-Lerner.
Perussuomalaisten mielestä verotuksen päätarkoituksena on rakentaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Jokaisen on maksettava veroja maksukykynsä mukaan, jotta valtio ja kunnat kykenevät myös tulevaisuudessa ylläpitämään pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Siihen kuuluvat asuinkunnasta riippumatta kaikille kansalaisille tarjottavat laadukkaat peruspalvelut.
Perussuomalaisten mielestä oikeudenmukaisen verotuksen lähtökohta on se, että tulojen kasvaessa myös verotus kiristyy. Viime vuosina kehitys on kuitenkin kulkenut huolestuttavalla tavalla kohti epäoikeudenmukaista tasaveroa: valtion verokertymästä yhä suurempi osa koostuu tasaveroista kuten arvonlisä- tai pääomatuloveroista. Arvonlisävero on samansuuruinen niin kansaneläkkeen varassa elävälle kuin huipputuloiselle yritysjohtajalle. Yleisen arvonlisäveroprosentin nosto on monelle pienituloiselle lisärasite, kun pitää selviytyä arjen pakollisista menoista.
Tasaverotuksen edistämisen sijaan suurituloisten verotuksen progressiota tulisi korottaa nykyisestä. Sen sijaan keski- ja pienituloisten verotusta ei pidä kiristää, jotta heidän ostovoimansa säilyy ja kansantalouden rattaat pysyvät pyörimässä.
Myös kiristynyt energiaverotus valtiovarainministeri Kataisen suitsuttaman "vihreän verouudistuksen" muodossa on tosiasiassa tasaverotusta, joka kyykyttää ankarasti erityisesti haja-asutusalueiden vähäosaisia. Kotitalouden sähkölasku on Energiamarkkinaviraston selvityksen mukaan kallistunut vuodessa noin 20 prosenttia. Myös polttoaineen hinnan korotukset kasvattavat autoilun kustannuksia erityisesti reuna-alueiden asukkaiden osalta, sekä asumisen kustannuksia. Tämäkö on ministeri Kataisen mielestä sitä kohtuullista ja reilua veropolitiikkaa, josta hän on lukuisia kertoja hehkuttanut viime vuosien aikana.
Kun taannoin puhuttiin maaltapaosta, nyt voidaan puhua maalta pakottamisesta – siinä määrin ankara energiaverotuksen nosto on ollut. Jos teollisuuden ja yritysten pyörät halutaan pitää pyörimässä myös Suomessa, olisi energian raskasta verottamista vältettävä, sillä Suomi on EU:n energiariippuvaisin kansantalous. Työpaikkojen säilyttäminen Suomessa takaa sen, että saamme kasvua ja sitä kautta voimme ylläpitää hyvinvointivaltion palveluita.
Hallituksen eriarvoistavan politiikan seurauksena rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet. EU-kriteerien mukaan maassamme on noin 900 000 köyhää. Erityisen huolestuttavaa on köyhyysrajan alapuolella sinnittelevien lapsiperheiden määrän kasvu. On vaara, että köyhyydestä muodostuu pysyvä ilmiö, joka periytyy edelleen seuraaville sukupolville ja syrjäytyminen jakaa lopulta kansakunnan kahtia, jos asiaan ei päättäväisesti puututa. Myös monien yksinelävien ja eläkeläisten köyhyys on kasvussa, voimaantulevasta takuueläkkeestä huolimatta. ...jatkuu
Perussuomalaisten mielestä verotuksen päätarkoituksena on rakentaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Jokaisen on maksettava veroja maksukykynsä mukaan, jotta valtio ja kunnat kykenevät myös tulevaisuudessa ylläpitämään pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Siihen kuuluvat asuinkunnasta riippumatta kaikille kansalaisille tarjottavat laadukkaat peruspalvelut.
Perussuomalaisten mielestä oikeudenmukaisen verotuksen lähtökohta on se, että tulojen kasvaessa myös verotus kiristyy. Viime vuosina kehitys on kuitenkin kulkenut huolestuttavalla tavalla kohti epäoikeudenmukaista tasaveroa: valtion verokertymästä yhä suurempi osa koostuu tasaveroista kuten arvonlisä- tai pääomatuloveroista. Arvonlisävero on samansuuruinen niin kansaneläkkeen varassa elävälle kuin huipputuloiselle yritysjohtajalle. Yleisen arvonlisäveroprosentin nosto on monelle pienituloiselle lisärasite, kun pitää selviytyä arjen pakollisista menoista.
Tasaverotuksen edistämisen sijaan suurituloisten verotuksen progressiota tulisi korottaa nykyisestä. Sen sijaan keski- ja pienituloisten verotusta ei pidä kiristää, jotta heidän ostovoimansa säilyy ja kansantalouden rattaat pysyvät pyörimässä.
Myös kiristynyt energiaverotus valtiovarainministeri Kataisen suitsuttaman "vihreän verouudistuksen" muodossa on tosiasiassa tasaverotusta, joka kyykyttää ankarasti erityisesti haja-asutusalueiden vähäosaisia. Kotitalouden sähkölasku on Energiamarkkinaviraston selvityksen mukaan kallistunut vuodessa noin 20 prosenttia. Myös polttoaineen hinnan korotukset kasvattavat autoilun kustannuksia erityisesti reuna-alueiden asukkaiden osalta, sekä asumisen kustannuksia. Tämäkö on ministeri Kataisen mielestä sitä kohtuullista ja reilua veropolitiikkaa, josta hän on lukuisia kertoja hehkuttanut viime vuosien aikana.
Kun taannoin puhuttiin maaltapaosta, nyt voidaan puhua maalta pakottamisesta – siinä määrin ankara energiaverotuksen nosto on ollut. Jos teollisuuden ja yritysten pyörät halutaan pitää pyörimässä myös Suomessa, olisi energian raskasta verottamista vältettävä, sillä Suomi on EU:n energiariippuvaisin kansantalous. Työpaikkojen säilyttäminen Suomessa takaa sen, että saamme kasvua ja sitä kautta voimme ylläpitää hyvinvointivaltion palveluita.
Hallituksen eriarvoistavan politiikan seurauksena rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet. EU-kriteerien mukaan maassamme on noin 900 000 köyhää. Erityisen huolestuttavaa on köyhyysrajan alapuolella sinnittelevien lapsiperheiden määrän kasvu. On vaara, että köyhyydestä muodostuu pysyvä ilmiö, joka periytyy edelleen seuraaville sukupolville ja syrjäytyminen jakaa lopulta kansakunnan kahtia, jos asiaan ei päättäväisesti puututa. Myös monien yksinelävien ja eläkeläisten köyhyys on kasvussa, voimaantulevasta takuueläkkeestä huolimatta. ...jatkuu
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Pienituloisten etuuksia on nimellisesti nostettu, mutta samanaikaisesti lääkkeet, ruoka, asuminen, liikkuminen, harrastaminen ja kaikki muut elämiseen liittyvät kustannukset ovat kallistuneet. Käytännössä siis etuuksien ostovoima on heikentynyt. Esimerkiksi lapsilisän reaaliarvo on reilussa viidessätoista vuodessa laskenut ensimmäisestä lapsesta 19 prosenttia ja toisesta 29 prosenttia.
Pienituloisten eläkeläisten tilannetta parantaisi työeläkkeiden taitetun indeksin korjaaminen. Se tulisi mielestämme muuttaa niin, että 50 prosenttia indeksikorotuksesta seuraisi yleistä ansiotason nousua ja 50 prosenttia kuluttajahintaindeksiä. Sen sijaan kaikkein suurimmille eläkkeille voitaisiin asettaa jonkinlainen katto. Perussuomalaisten mielestä myös opintotuki tulisi sitoa indeksiin.
Köyhien lapsiperheiden, opiskelijoiden, pienen eläkkeen varassa elävien ja kaikkien muiden pienituloisten tilannetta kurjistavat lisäksi kuntatalouden ongelmat. Samaan aikaan, kun kansalaisten ostovoima hiipuu, kunnat leikkaavat palvelujaan edelleen ja nostavat niistä perittäviä maksuja.
Perussuomalaisten mielestä yhteiskunnan tulee huolehtia kaikkein pienituloisimmista, joiden sosiaaliturvaa pitäisi parantaa, ja siksi asiasta tulisi laatia vaalikauden mittainen toimintaohjelma, joka voitaisiin nimetä ”Toivoa köyhillekin” -ohjelmaksi.
Ennen joulua julkaistu Hetemäen verotyöryhmän ehdotus tarjoaa jatkoa nykyisen ja sitä edeltäneiden hallitusten veropolitiikalle. Se vaikuttaa suorastaan Kokoomuksen mittatilaustyöltä. Hetemäen ryhmä alentaisi palkkaveroa noin 2 000 miljoonalla eurolla ja yritysten voitoista perittävää yhteisöveroa 800 miljoonalla eurolla. Näin valtion ja kuntien kassakirstuista katoavat veroeurot työryhmä haluaisi kompensoida nostamalla arvonlisäveroa sekä asumiseen, autoiluun ja energiaan liittyviä veroja. Ehdotetut verojen kiristykset ja korotukset menevät tasan, eli valtiontalouden kestävyysvajetta ei tämänkaltaisilla toimilla saada paikattua. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaje katetaan leikkaamalla kansalaisten peruspalveluja.
Perussuomalaisten mielestä tuloverojen alentamista olisi vastuutonta jatkaa. Se on osaltaan johtanut valtion voimakkaaseen velkaantumiseen. Julkisen talouden tasapainottamiseksi pääomaveroa on välttämätöntä nostaa. Henkilökohtaisten pääomatulojen verotus tulisi olla progressiivista, mikä vähentäisi pääoma- ja ansiotulojen verotuksen välistä epäsuhtaa.
Viime vaalikaudella poistettu varallisuusvero on ehdottomasti palautettava. Vanhasen hallituksen vuonna 2005 poistaman varallisuusveron tuotto oli runsaat sata miljoonaa euroa vuodessa. Tätä aukkoa pyrittiin paikkaamaan kiinteistöveron korotuksella, joka on jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka pienituloisten verorasitusta on lisätty ja varakkaiden verotusta helpotettu.
Myös valuutta- ja pörssiveron sekä pankki- ja luottolaitosveron kaltaisia kokonaan uusia valtion tulonhankintamuotoja pitää ripeästi selvittää. Esimerkiksi Lontoon pörssissä kyseinen vero on puoli prosenttia, eikä se ole kaupankäyntiä haitannut.
Sen sijaan maatalous- ja metsämaata ei pidä saattaa kiinteistöveron piiriin.
Kotitalousvähennys on oiva keino tukea suomalaista työtä ja pienyrittäjyyttä ja torjua harmaata taloutta. Olisi syytä kuitenkin selvittää riittäisikö saman, työllisyyttä ja rehellistä yrittäjyyttä tukevan vaikutuksen aikaansaamiseksi hieman pienempikin tuki.
Ennen tulevia eduskuntavaaleja on syytä selvittää kansalaisille, ketkä toimivat pääomapiirien ehdoilla ja ketkä eivät, sillä tulevista vaaleista on osaltaan tulossa verovaalit. Puheissaan toki ministerit Kiviniemi ja Katainen ovat liputtaneet pääomatuloverotuksen nostamisen puolesta, mutta puheet ovat puheita ja teot tekoja. Vaihtoehdot ja lupaukset, joihin myös vaalien jälkeen sitoudutaan, on nyt tuotava esille ja selkokielellä."
http://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/?issue=774
No jos kaikkia verotettais silleen että jos olet suurituloinen niin maksat enemmän veroja niin mikä järki siinä sitten olisi? Jos kannattaa mennä raksalle yliopiston sijaan? Tai rämpyttää kitaraa klassisenmusiikin sijaan?
Tarkoitan kuka helvetissä opiskelis enää miksikään aivokirurgiks jos siit ei sais vastaavasti parempaa hyötyä?
Olettekste ihan idioottei?
Helppohomma - vähän liksaa, vaikeempi duuni - enemmän liksaa... toi on järkevää