Onko takarajaa jonka jälkeen tuskin pääsee neitsyydestäään/poikuudestaan? 25 v? 30 v? 35 v?
Onko 40 v:lla neitsyellä/pojalla enää järjellisiä mahdollisuuksia päästä neitsyydestään/poikuudestaan, kun ei ole siihenkään asti päässyt siitä?
Milloin on jo liian myöhäistä haaveilla parisuhteesta ja/tai perheestä?
Milloin tulee aika lyödä hanskat tiskiin: ei tästä tule mitään... Se on vain totta etten kelpaa kenellekään. Se vain on niin etten saa koskaan seksiä. Niin vain on etten koskaan saa koskaan parisudetta. Elän loppuelämäni yksin yksin yksin? Milloin on tajuttava itse se, että lyö hanskat tiskiin?
Milloin on liian myöhäistä?
yksin mietin
30
1322
Vastaukset
- 345879654
kello käy koko ajan sinua vastaan.
- -------
viiskybäsenä voi viel perustaa perheen. 80v varmaan viimäset hetket sesokille.
- -------
seisokille :)
- ......
Hankaloituu lähestyttäessä kolmea kymmentä. Poikkeuksena jos kolmikymppisenä miehistyy ja saa hyvä ammatin ja hyvät tulot. Jotkut on hitaita oppijoita ja elämä alkaa kunnolla myöhemmin kuin muilla. Toisaalta ainahan voi käydä maksullisissa, jos pelkkä poikuus tuntuu taakalta.
- zzzadg
omasta puolestani perhettä en hanki enää yli 35 vuotiaana
- ap
Jos otetaan esimerkiksi 35 v nainen tai mies. Onko liian myöhäistä? Onko vain nieltävä pettymys.
- Tsykologix
No blah. Tyhmiä kysyt. Monet innostuu vielä viiskymppisenä jollei vanhempanakin. Se on ihan itsestä kiinni eikä mistään yleisestä mielipiteestä.
- mitä itse uskoo
Tsykologix kirjoitti:
No blah. Tyhmiä kysyt. Monet innostuu vielä viiskymppisenä jollei vanhempanakin. Se on ihan itsestä kiinni eikä mistään yleisestä mielipiteestä.
Totta. Kun luovuttaa ja lannistuu, niin peli on menetetty.
- näin
naisella alkaa hätä vasta kun vaihdevuodet allkaa, miehellä alkaa hätä olemaan jo 20v jälkeen, 30v jälkeen todella vaikeaa, 40v jälkeen lähes mahdotonta, 50v jälkeen mahdotonta, mitä vanhemmaksi tulet niin sitä suvaitsemattomampia naiset ovat poikuutta kohtaan, naiset vielä jotenkuten hyväksyvät sen että miehellä on poikuus tallella 20v:nä, mutta kun on 30v niin silloin naiset alkavat pitämään miestä outona, jos 40v vielä tallella niin naiset eivät halua sinua alkaa opettamaan, eli pitää valehdella, 50v:nä et pääse poikuudestasi eroon muuta kuin raiskaamalla jonkun, näin se menee.
- :) .
näin kirjoitti:
naisella alkaa hätä vasta kun vaihdevuodet allkaa, miehellä alkaa hätä olemaan jo 20v jälkeen, 30v jälkeen todella vaikeaa, 40v jälkeen lähes mahdotonta, 50v jälkeen mahdotonta, mitä vanhemmaksi tulet niin sitä suvaitsemattomampia naiset ovat poikuutta kohtaan, naiset vielä jotenkuten hyväksyvät sen että miehellä on poikuus tallella 20v:nä, mutta kun on 30v niin silloin naiset alkavat pitämään miestä outona, jos 40v vielä tallella niin naiset eivät halua sinua alkaa opettamaan, eli pitää valehdella, 50v:nä et pääse poikuudestasi eroon muuta kuin raiskaamalla jonkun, näin se menee.
Ei se poikuus päällepäin näy, höhlä. Söpöähän tuo on, e siitä pidä ongelmaa ottaa. Jos naisella on miestä kohtaan tunteita, on ihan sama onko mies ollut muiden kanssa vai ei. Naisille rakkaus ei ole kirosana.
- Nussijamestari
Liian myöhäistä on haudassa. Siellä madot nussii sua, ja sä et nussi enää ketään.
- 4+2
28 on se raja. En muista yhtä yksittäistä lähdettä, jonka voisi tähän linkittää, mutta tuo on se ikä jonka jälkeen tilastollisesti kohtalo on lyöty lukkoon.
- Camus can do
Sartreki sano että jos et oo 28 ikävuoteen mennessä julkaissu/kirjoittanu kirjaa, ni oot iha homo - tai jotenkin tolleen.
- asdfghjklqwertpolkig
Et oo vielä 28v
- tik-tok-tok
Meikä on just 28. Nyt meni kiireeks.
- sir_eino
Parisuhde tai seksi ei ole varmaan liian myöhäistä koskaan. Mutta en ala isukiksi jos ikää on yli 40v. Se on ehdoton takaraja. Jos hankin lapsia, hankkisin ne mielellään tässä seuraavan viiden vuoden sisään. Mutta ensin tarvitsisi löytää se nainen jostain...
- Mies1985
Kuka tahansa pääsee poikuudesta hetkessä jos laskee rimaa ja on aktiivinen eikä odota vuosisadan rakkaustarinaa. Myös ihminen joka ei ikinä opi esim.kirjoittamaan saattaa päästä poikuudesta.
Lapset on vähän monimutkaisempi juttu mutta tähänkin voi riman laskeminen auttaa.
Tuo on kuitenkin vähän erilainen juttu kuin vaikka nostaa 180kg penkistä tms. Siihen voi olla biologiset syyt ettei luonnistu nyt eikä kuuden vuoden päästä. Sen sijaan ihmissuhteissa on aina sata eri muuttujaa ja tekijää pelissä jotka eivät liity itseen eivätkä aina suoraan edes toiseen ihmiseen. Pelkkä huono tuuri voi teoriassa torpedoida jokaisen iskuyrityksen tai tutustumisen mutta tässäkin luultavasti tärppää ennen pitkää. Ihmistä ei voida todistaa parisuhdekelvottomaksi vaikka olisi mikä känsäinen kääpiö.- TOSI ON!
"Kuka tahansa pääsee poikuudesta hetkessä jos laskee rimaa ja on aktiivinen eikä odota vuosisadan rakkaustarinaa."
Aivan totta.
Tärkeintä tällöin naisesta on hakea vain reikää. Ihan sama vaikka ei tulla toimeen tai nainen oksettaa läskeineen tai et kestä sen valmista rääkyvää pentua tai nainen on täysin mielenvikainen psykopaatti.
Laske vain rimaa sinäkin niin löydät ihanan 20 vuotta vanhemman mummelin itsellesi. - kaikki kelpaa?
TOSI ON! kirjoitti:
"Kuka tahansa pääsee poikuudesta hetkessä jos laskee rimaa ja on aktiivinen eikä odota vuosisadan rakkaustarinaa."
Aivan totta.
Tärkeintä tällöin naisesta on hakea vain reikää. Ihan sama vaikka ei tulla toimeen tai nainen oksettaa läskeineen tai et kestä sen valmista rääkyvää pentua tai nainen on täysin mielenvikainen psykopaatti.
Laske vain rimaa sinäkin niin löydät ihanan 20 vuotta vanhemman mummelin itsellesi.Miten se rima määritellään? Entä jos ei ole koskaan kieltäytynyt naisesta, muttei silti ole saanut?
"Milloin on jo liian myöhäistä haaveilla parisuhteesta ja/tai perheestä? "
Ei kait se milloinkaan ole myöhäistä parisuhteesta puhuttaessa, se on vaan siinä onko itse aktiivinen jos ei ole niin mitään ei myöskään tapahdu. Silloin vasta se on myöhäistä kun makaa ruumiina. Itse en lyö hanskoja vielä kokonaan tiskiin, vaan etsiskellen mennään. Tosin vaikeaa se on omassa ikäryhmässä, kun kohtaan vain varattuja. Perheen kannalta omalle kohdalle ajatteltuna niin 40:n asti on mahdollisuudet perheen perustamiseen sen jälkeen en enää siihen ryhdy. Koska 40 20=60v, niin ei ole järkevää lasten kannalta perustaa vanhempana.- Ukkovaari
Eläkkeellähän nimenomaan on isukillakin hyvin aikaa olla lasten kanssa kun eivät bisnekset häiritse.
- ES
Ukkovaari kirjoitti:
Eläkkeellähän nimenomaan on isukillakin hyvin aikaa olla lasten kanssa kun eivät bisnekset häiritse.
Niinpä! Setäni on jo eläkkeellä, 66-vuotias, ja hänellä on 2 alakouluikäistä lasta. Vaimo nuorempi ja yhä toissa. Mutta ihan kiva että lapsilla joku kotona kun tuleva koulusta, vaimolle kiva kun on ruoka valmiina pöydässä yms.
Ihmiset ovat hyvin erilaisia. Vanhenevatkin eri tahtia, vaikka tietenkin biologia rajaa tai vaikeuttaa lisääntymiseen liittyviä asioita. Mutta jollain nelikymppisellä voi olla kunto ihan sutjakka, vaikka moni taitaa olla melko ylipainoinen ja huonokuntoinen. Tuo kai kuulostaa hassulta että vanhalla ukolla on pieniä lapsia, mutta hyvin setäni on pärjännyt ja sitä paitsi hän pitää lapsista. Kenenkään ulkopuolisen asia ei ole mennä tuomitsemaan toisten elämää.
Ennen kaikkea: ihmisten mieli "vanhenee" ihan eri tahtia! Jollain kolmikymppisellä tai nuoremmallakin voi olla jo aika jäykät näkemykset, kun taas jollain mummelilla tai pappelilla voi yhä olla kipinää ryppyisessä silmäkulmassa. Ukkovaari kirjoitti:
Eläkkeellähän nimenomaan on isukillakin hyvin aikaa olla lasten kanssa kun eivät bisnekset häiritse.
No mä puhuinkin vain omasta mielipiteestäni. En usko että jaksaisin yli 60:nä lasten ollessa vauva-ikäisenä jatkuvaa yöheräilyä, toisekseen sitä alkaa siinä iässä mahdollisesti tulemaan eri asteisia ikääntymisestä johtuvia sairauksia. Ja kuolema kolkuttaa ovella tuolloin että ei tiedä milloin pää keikkaa, luonnollisista syistä. Kun kukaanhan ei elä ikuisesti.
- ES
itmies kirjoitti:
No mä puhuinkin vain omasta mielipiteestäni. En usko että jaksaisin yli 60:nä lasten ollessa vauva-ikäisenä jatkuvaa yöheräilyä, toisekseen sitä alkaa siinä iässä mahdollisesti tulemaan eri asteisia ikääntymisestä johtuvia sairauksia. Ja kuolema kolkuttaa ovella tuolloin että ei tiedä milloin pää keikkaa, luonnollisista syistä. Kun kukaanhan ei elä ikuisesti.
Niin, tietenkin puhuit vain itsestäsi. Ihmiset sit ruukaa vastailla mitä niillä itsellään tulee mieleen.
Kyllä musta kuulostaa rasittavalta että on yli 60-vuotiaana pieniä lapsia, mutta tehkööt ihmiset miten haluavat. - vanhassa vara paremp
ES kirjoitti:
Niin, tietenkin puhuit vain itsestäsi. Ihmiset sit ruukaa vastailla mitä niillä itsellään tulee mieleen.
Kyllä musta kuulostaa rasittavalta että on yli 60-vuotiaana pieniä lapsia, mutta tehkööt ihmiset miten haluavat.Mä luulen, että mä kestäisin tätä vauhtia mainiosti just yli 60-vuotiaana pieniä lapsia: koko ajan oppii säästämään voimiaan, ottamaan rennommin, ei stressaa lähelläkään niin paljon kun 10 vuotta sitten, on näkemystä ja kokemusta enemmän, jaksaa ja osaa enemmän... Siis, jos ois mahdollista, mä nimenomaan tekisin lapset vasta 4kympin jälkeen just siksi, että mä uskon, että oisin paljon kypsempi, jaksaisin paljon paremmin ja olisin parempi vanhempi.
Tottakai, aina jauhetaan kuolemasta ja sairauksista, mutta ei kenelläkään ole mitään toimivaa kristallipalloa. Mun sukulaismies harrastaa avantouintia vielä 70 kymppisenä ja pelaa senioreissa kilpaa korista, ja joo, nahka roikkuu, mutta kunto on parempi kun aika monella 5 kymppisellä, itseasiassa, nykyisillä 2kymppisilläkin, että se siitä kunnosta ja jaksamisesta. Ehkä sekin on puolet säkää (onnettomuude yms.) ja loppu on kyllä ihan omissa käsissä. Leuan vedon suomen mestari oli vielä pari vuotta sitten ainakin yli 60-vuotias, että kyllä kai sitä jaksaa, jos pysyy kunnossa.
Lapsien ja nuorten ansiosta pysyy itekin nuorena ja virkeenä, menossa mukana. Unen tarve on sitäpaitsi vanhempana vähempi: 6kybäset oikeesti nukkuu todella vähän!
Mä en oikein tiedä, kun kaikki hokee, miten sitten ja sitten ei enää jaksa, kenellä se nyt on mikäkin ikä, että mitä ne sitten meinaa oikein tehdä? Jäädä sohvalle näivettyyn kun ei muuta jaksa ja voivotella vaivojaan vai? Mitä jos elää 80-vuotiaaksi: siinä onkin sitten aikaa inistä.
Joo, siis jos mä saisin valita, mä tekisin lapset yli 40-vuotiaana, kun on jo urat ja koulut käyty ja tehty, kun on saanut humpparoida sydämensä kyllyydestä, ja kun voisi oikeasti rauhottua kotiin :) Ois ihanaa, jos sitten vois eläkkeellä olla kotona lasten kanssa, kun ne tulee koulusta kotiin ja elää oikeesti sitte sitä aikaa, kun ei ois enää työpaineita eikä tarttis miettiä palaamista työelämään tms.
Jos voisin. Mutta mä olen nainen, niin en voi, hieman aikasemmin on alotettava. Tää oli mun heitto tähän väliin. :)
- tehomies
Neitsyydestä ja poikuudesta pääsee eroon vanhemmallakin iällä.
Nainen löytää varmaan jonkun miehen jonka kanssa harjoittaa seksiä ja mies pääsee poikuudestaan
eroon kun ostaa seksiä maksulliselta naiselta - niin helppoa se on, hieman rohkeutta ja se on siinä!
Koskaan ei ole myöhäistä haaveilla parisuhteesta. Mutta lasten hankinta onkin sitten jo toinen juttu.
lasten hankintaa ei saisi jättää liian myöhiseen ikään - lapset pitäisi olla hankittu 40 ikävuoteen
mennessä.
Milloinkako on aika lyödä " hanskat tiskiin"?
hanskoja ei saa lyödä koskaan tiskiin millään elämän osa-alueella, koskaan ei saa luovuttaa!
Jos aina luovuttaa, niin silloin ei myöskään mitään saavuta.- 7unr89rgu6by
Siis ette kai te oikeasti usko että maksulliselle naiselle kelpaisi mies jolla on vielä poikuus tallella?
- dsrf
Tunnen muutamia pariskuntia, joissa on oltu kimpassa päälle kolmikymppisestä, mutta lasten saaminen on mennyt syystä tai toisesta myöhemmäksi, eli esim. mies aloittaessa 35, nainen 28, ja lapsi saatu kovalla yrityksellä vasta kun m 40 nainen 33. Eli ei ainakaan miehenä kannata heittää kaikkea toivoa, vaikka 40 tulisi täyteen, vielä voi onnistua, jos löytää nuoremman naisen. Mutta aikaa perhepäätöksen tekemiseen ei enää silloin ole mielin määrin.
- 9+19
7unr89rgu6by kirjoitti:
Siis ette kai te oikeasti usko että maksulliselle naiselle kelpaisi mies jolla on vielä poikuus tallella?
Ei varmaan kelpaakaan. Mutta raha niille kyllä kelpaa. Eli asiakkaaksi pääsee toki.
- mahdollistamyöhäänki
Olen nainen. Ensimmäistä kertaa harrastin seksiä 28-vuotiaana. Nyt, 37-vuotiaana, olen ensimmäistä kertaa parisuhteessa. Lapsia en enää halua, onneksi miesystävä on samaa mieltä. Hänellä siis on jo lapsi edellisestä suhteesta.
Pitkään ajattelin, että taitaa käydä niin, ettei meikäläiselle parisuhdetta suoda, mutten koskaan varsinaisesti menettänyt toivoani. Aina jaksoin haaveilla, vaikken todellakaan mikään miesten ihannenainen ole ulkoisesti. Nyt viimein lykästi, ja olen onnellinen. :)
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 43313500
- 612654
Romaanien ammuskelu
Romaanit vähän ammuskeli härmän häjy,osu sivullisiin,ja nyt nää romanit ihmettelee miksi heitä ei päästetä ravintoloihin1582653- 832612
Onko jotain sanottavaa vielä, nyt voi kertoa
Poistun kohta täältä ja unohdan ajatuksen naimisiin menosta. Mieheltä372097Oho! Varmistusta odotellaan.
Pitäneekö paikkansa? "🇺🇦Ukrainian drones hit a 🇷🇺Russian Tu-22M3 bomber at the Olenya airfield,"1712068- 811967
Mitä sitten ikinä teetkin
Mun on aika mennä J mies. Olen ollut niin tyhmä. Kaikkea mukavaa elämääsi edelleen toivotan ja ihanaa elämän jatkoa. Mei421545Saanko selityksen?
Mikä minus oli vialla? Ulkonäkö, teinkö jotain väärin, sanoinko jotain..? Haluisin vaa tietää :(641507- 221480