"Kaikki hiilihydraatit ovat hyvästä." "Kaikki hiilihydraatit ovat pahasta."
Mikä on oikein? Vastauksesi riippuu siitä, kehen ja mihin uskot. Jos olet vähärasvaisten dieettien, kuten painonvartijat, uskollinen ystävä, uskot ainoastaan rasvojen olevan tärkeitä ja hiilihydraattien- tai "hiilareiden"- olevan täysin merkityksettömiä. Tarkkailet rasvojen syömistäsi ja hiilihydraatit pitävät itse huolen itsestään.
Jos luotat runsasproteiiniseen, vähähiilihydraattiseen ruokavalioon, kuten Atkinsin dieetti, kuulemasi viesti on yhtä lailla vakuuttava ja selvä. Poista lopullisesti kaikki hiilihydraatit ravinnostasi, niin rasvat ovat täysin merkityksettömiä. Syö niin paljon verisuonia tukkivaa rasvaa kuin haluat, mutta silti painosi putoaa.
Missä siis piilee totuus? Vastaus, ei kummassakaan näistä. Tarvitsemme lyhyen katsauksen ravitsemukseen ja biologiaan.
Elimistömme tarvitsee kolmea erilaatuista polttoainetta: Rasvoja, hiilihydraatteja ja proteiineja. Hiilihydraatteja aineenvaihdunta suosii glukoosin lähteenä. Proteiineja elimistö muuttaa glukoosiksi, mikäli hiilihydraatteja ei ole saatavilla. Entä rasvat? Varastoitunutta rasvaa elimistö käyttää polttoaineena hätätapauksissa, kun kärsimme nälkää tai paremminkin, kun muuta ei ole saatavilla. Kun ruoka saapuu vatsalaukkuun, entsyymit aloittavat sen pilkkomisen niin, että rasvat, hiilihydraatit ja proteiinit imeytyvät verenkiertoon pieninä molekyyleinä. "Hiilareiden" tapauksessa nämä molekyylit ovat glukoosia.
Katsotaanpa mitä "hiilareille", tai glukoosille tapahtuu seuraavaksi. Veressä ne kohtaavat insuliini-nimisen hormonin. Insuliinin, joka erittyy elimistöön haimasta, tehtävä on työntää glukoosi soluihimme, missä se muuttuu energiaksi ja varastoutuu suurempikokoisena kemikaalina nimeltään glykogeeni. Mutta tässä ei ole kaikki mitä insuliini teke. Yksi sen tärkeistä on varastoida rasvoja.
Kun syömme hiilihydraatteja, sen tuloksena syntyvä glukoosi aiheuttaa insuliinin erittymisen. Mitä enemmän glukoosia veressä on, sitä enemmän insuliinia erittyy. Ja mitä enemmän insuliinia tuotamme, sitä enemmän rasvoja elimistö alkaa tuottaa veressä olevasta glukoosista ja varastoida sitä kehoomme. Toisin sanoen, sitä lihavemmiksi tulemme. Jos elimistömme jatkaa insuliinin tuotantoa aina vaan, jopa liikaa, lopulta insuliini ei pystykään muuttamaan glukoosia energiaksi asianmukaisesti, jolloin insuliinia on tuotettava aina vaan lisää. Tätä kutsutaan glukoosi-intoleranssiksi. Solumme käyvät vastustuskykyisiksi insuliinille, jolloin sitä tarvitaan yhä suurempia määriä. Tulos? Korkea insuliinipitoisuus lisää rasvan varastoitumista kehoon, siksi lihomme. Viimein insuliiniresistenssi nousee tasolle, joka tarkoittaa diabeteksen puhkeamista.
Tässä selitys siihen, miten kakkostyypin diabetes kehittyy insuliiniresistensista. Tai, jos se ei kehity diabetekseksi, se voi aiheuttaa tilan nimeltä metabolinen syndrooma tai syndrooma X. Siihen kuuluu kliinisesti havaittavia tuunusmerkkejä, joista mainittakoon korkea verenpainen, keskivartalon lihavuus (liian paljon rasvaa vyötäröllä- joka on vaarallisin paikka rasvan varastointiin ajatellen sydän- ja verisuonisairauksia), glukoosi-intoleranssi ja veren rasvojen epänormaalit määrät (korkea triglyderidipitoisuus ja matala HDL:n eli hyvän kolesterolin pitoisuus).
Tähänastisen perusteella vähähiilihydraattisen ruokavalion kannattajat ovat oikeassa. Mutta tästä eteenpäin he ovat täysin väärässä. Näet, jokainen hiilihydraatti sulatetaan ja imeytetään omalla ominaisella tavallaan, jolloin sen vaikutus veren glukoosipitoisuuteen on vaihteleva. Esimerkiksi, vaalea vehnäleipä nostaa nopeasti veren glukoosipitoisuutta, kun taas omena aiheuttaa paljon vähäisemmän nousun. Ja luonnollisesti, mitä nopeampi tuo nousu on ja mitä korkeammalle glukoosin määrä nousee, sitä enemmän insuliinia erittyy. Ja mitä nopeampi ja korkeampi nousu, sitä nopeampi on sitä seuraava veren glukoositason lasku.
Useimmat meista ovat kokoneet täyden vatsan tunteen heti kiinalaisen keittiön jälkeen, samoin täläntunteen vain pari tuntia aterian jälkeen. Miksi näin tapahtuu? Yksinkertaista, kiinalaisen aterian hiilihydraatit, erityitesti vaalea riisin sisältämät, aiheuttavat nopean ja merkittävän verensokerin lisääntymisen, joka sammuttaa nälän. Seuraava nopea verensokerin lasku puolestaan tuo meille nälän tunteen takaisin.
Laihduttaja, lue tämä!
7
862
Vastaukset
- utelias.
Kiinnostavaa ja järkeenkäypää, mutta teksti tuntui jotenkin jääneen kesken. Mitä sitten pitäisi tehdä, jos on jo insuliiniresistenssi tai diabetes? Mitkä hiilihydraatit ovat "hyviä" ja mitkä "pahoja", ja miten paljon niitä pitäisi/saisi syödä? Voiko insuliiniresistenssistä päästä eroon, jos se on jo kehittynyt? Kerro lisää, kiitos.
- Herra X
"Hyvät ja pahat hiilihydraatit".
1. Mitä vähemmän tärkkelys turpoaa, kun sitä keitetään ( tekninen termi tälle on liisteröityminen), sitä hitaammin se sulaa ruuansulatuselimistössä ja sitä matalampi on sen glykemiaindeksi. Esimerkkejä vähäisemmästä tärkkelyksen hyytymisestä ja siten alhaisesta gi:stä ovat pitkäjyväinen riisi, ruskea riisi ja al dente-valmistettu spagetti.
Runsaampi liisteröityminen ja sen seurauksena korkeampi GI on nähtävissä tarttuvalla vaalealla riisillä ja ylikypsällä pastalla.
2. Mitä kuituisempaa ruoka on, sitä hitaammin se sulaa. Tämä selittyy sillä, että jyvästen ja kasvin solujen ympärillä olevat kuidut muodostavat fyysisen suojakerroksen.
Esimerkkejä kuitupitoisesta ruuasta ovat kokojyväleipä, pumpernikkeli (sakasalainen hapanimelä ruokaleipä), linssit, All-Bran- aamiaisvalmiste ja ohra, kaikilla näillä on alhainen glykemiaindeksi. Vähäkuituisi ruokia korkealla glykemiaindeksillä ovat maissihiutaleet ja vehnärinkelit.
3. Mitä runsaammin ruuassa on amyloosia verrattuna amylopektiiniin, sitä vähemmän tärkkelys turpoaa ja sitä hitaampaa on sen sulaminen ruuansulatuksessa. Suhteellisen korkea amyloosipitoisuus ja siten matala GI- arvo on ruuissa kuten basmatiriisi, bataatti, pienet uudet perunat. Korkean amylopektiinipitoisuuden ja siten korkean GI- arvon ruokia puolestaan ovat, valkoinen, puhdistettu riisi ja perunat (muut kuin pienet, uudet perunat)
4. Mitä vähemmän käsiteltyä jokin ruoka-aine on, sitä suurempia sen aineosaset ovat ja sitä vaikeampi on veden ja ja ruuansulatusentsyymien tunkeutua laajapintaisten aineosien pinnan alle. Tästä seuraa matala glykemiaindeksi, kuten voimme huomata kiviarinauunissa paistetuissa kokojyväleivissä ja kaurahiutaleissa. Pitkälle käsiteltyjä korkean glykemiaindeksin ruoka-aineita ovat esikypsetyt pikakaurahiutallet, riisikakut ja valkoinen leipä.
5. Ruuan happamuus hidastaa vatsan tyhjentymistä ja samalla tärkkelyksen hajoamista. Hyviä esimerkkejä tästä ovat hapattamalla valmistetut ruisleipä ja taikinajuuresta valmistettu vuokaleip.
6. Yllättävää kyllä, mutta sokerin sulattaminen elimistössä tuottaa paljon vähemmän glukoosimolekyylejä kuin mitä tärkkelyksen käsittely. Tästä syystä jotkut aika paljon sokeria sisältävät aamiaisvalmisteet ja keksit ovatkin ovatkin matalia glykeemiseltä indeksiltään.
7. Rasva myös hidastaa vatsan tyhjenemistä ja näin hidastaa tärkkelyksen käsittelyä, jolloin kylläisyyden tunne säilyy pitempään. Tästä syystä perunalastuilla on alhaisempi glykeminen indeksi kuin keitetyillä tai uunissa kypsennetyillä perunoilla. - Herra X
Herra X kirjoitti:
"Hyvät ja pahat hiilihydraatit".
1. Mitä vähemmän tärkkelys turpoaa, kun sitä keitetään ( tekninen termi tälle on liisteröityminen), sitä hitaammin se sulaa ruuansulatuselimistössä ja sitä matalampi on sen glykemiaindeksi. Esimerkkejä vähäisemmästä tärkkelyksen hyytymisestä ja siten alhaisesta gi:stä ovat pitkäjyväinen riisi, ruskea riisi ja al dente-valmistettu spagetti.
Runsaampi liisteröityminen ja sen seurauksena korkeampi GI on nähtävissä tarttuvalla vaalealla riisillä ja ylikypsällä pastalla.
2. Mitä kuituisempaa ruoka on, sitä hitaammin se sulaa. Tämä selittyy sillä, että jyvästen ja kasvin solujen ympärillä olevat kuidut muodostavat fyysisen suojakerroksen.
Esimerkkejä kuitupitoisesta ruuasta ovat kokojyväleipä, pumpernikkeli (sakasalainen hapanimelä ruokaleipä), linssit, All-Bran- aamiaisvalmiste ja ohra, kaikilla näillä on alhainen glykemiaindeksi. Vähäkuituisi ruokia korkealla glykemiaindeksillä ovat maissihiutaleet ja vehnärinkelit.
3. Mitä runsaammin ruuassa on amyloosia verrattuna amylopektiiniin, sitä vähemmän tärkkelys turpoaa ja sitä hitaampaa on sen sulaminen ruuansulatuksessa. Suhteellisen korkea amyloosipitoisuus ja siten matala GI- arvo on ruuissa kuten basmatiriisi, bataatti, pienet uudet perunat. Korkean amylopektiinipitoisuuden ja siten korkean GI- arvon ruokia puolestaan ovat, valkoinen, puhdistettu riisi ja perunat (muut kuin pienet, uudet perunat)
4. Mitä vähemmän käsiteltyä jokin ruoka-aine on, sitä suurempia sen aineosaset ovat ja sitä vaikeampi on veden ja ja ruuansulatusentsyymien tunkeutua laajapintaisten aineosien pinnan alle. Tästä seuraa matala glykemiaindeksi, kuten voimme huomata kiviarinauunissa paistetuissa kokojyväleivissä ja kaurahiutaleissa. Pitkälle käsiteltyjä korkean glykemiaindeksin ruoka-aineita ovat esikypsetyt pikakaurahiutallet, riisikakut ja valkoinen leipä.
5. Ruuan happamuus hidastaa vatsan tyhjentymistä ja samalla tärkkelyksen hajoamista. Hyviä esimerkkejä tästä ovat hapattamalla valmistetut ruisleipä ja taikinajuuresta valmistettu vuokaleip.
6. Yllättävää kyllä, mutta sokerin sulattaminen elimistössä tuottaa paljon vähemmän glukoosimolekyylejä kuin mitä tärkkelyksen käsittely. Tästä syystä jotkut aika paljon sokeria sisältävät aamiaisvalmisteet ja keksit ovatkin ovatkin matalia glykeemiseltä indeksiltään.
7. Rasva myös hidastaa vatsan tyhjenemistä ja näin hidastaa tärkkelyksen käsittelyä, jolloin kylläisyyden tunne säilyy pitempään. Tästä syystä perunalastuilla on alhaisempi glykeminen indeksi kuin keitetyillä tai uunissa kypsennetyillä perunoilla.Kuten aiemmin totesin, kunkin ruuan glykemiaindeksiä ei voida ennalta arvioida. Arvot selvitetään mittaamalla koehenkilöiden veren glukoosipitoisuuden ennen ja jälkeen kunkin aterian nauttimisen. Nämä kokeet kokeet täytyy tehdä suurella joukolla vapaaehtoisiaja erilaisilla näytteillä samantyyppisistä ruuista. Tästä syystä saatat löytää eri julkaisuista erilaisia GI- arvoja ruoka-aineille. Myös ruuan valmistustapa vaikuttaa sen glykeemiseen indeksiin. Ylikypsällä pastalla on paljon suurempi GI kuin juuri ja juuri kypsäksi keitetyllä al dente- pastalla.
Riisi on ruoka-aine, jonka GI vaihtelee lajikkeen mukaan. Eri riisilajikkeet sisältävät vaihtelevia määriä tärkkelystä, amyloosia. Amyloosi sulaa elimistössä hitaasti ja mitä enemmän sitä on, sitä matalampi on kyseisen riisilajin glykeeminen indeksi.
Tässä joitakin tavanomaisia GI- arvoja:
Parboiled-riisi. Parboiling-käsittelyn aikana vesiliukoiset ravintoaineet liikkuvat ylemmältä kuorikerrokselta sisälle riisiin, jolloin riisistä tulee erityisen ravitseva.
Uncle ben´s. - käsitelty kuten parboiled-riisi, lyhytjyväinen japanilainen riisi, hämmästyttävän matala GI!
Todennäköisesti selittää osin Japanin vähäisen sydän- ja verisuonisairauksien esiintymisen.
Tumma riisi, pitkäjyväinen tai keskikokoinen pähkinällä maustettu riisi on kaikkein ravitsevin riisi.
Pitkäjyväinen vaalea riisi. Ylikypsentämättömänä tarjottaessa riisinjyvät pysyvät irrallaan toisistaan
Basmatiriisi. Matala GI-arvo johtuu sen runsaasta amyloosipitoisuudesta.
Esikypytetty pikariisi. Riisi on esikypsytetty sen valmistusajan lyhentämiseksi kotioloissa.
Jälkiruokariisi. Korkea GI- arvo johtuu olemattomasta amyloosi- pitoisuudesta. - Herra X
ei pääse enää täydellisesti eroon jos se on tullut, mutta kurissa hyvinkin pysyy. Sehän siinä onkin tärkein seikka.
Rasva ei ole siinäkään hyväksi.
- tiotuus esiin
"Esimerkiksi, vaalea vehnäleipä nostaa nopeasti veren glukoosipitoisuutta, kun taas omena aiheuttaa paljon vähäisemmän nousun."
Huono vertaus vaalea vehnäleipä ja omena. Olisit verrannut vaaleaa leipää tummaan leipään. Ei mitään eroa. Omenassa on hiilareita jotain 6 g/100g kun leivässä on kymmenkertainen määrä.- Herra X
hiilihydraatit eri muodoissa on erilaisia.
Pelkkä sokeri ei ole niinkään haitallista, kuin vehnärinkelit GI:n kaavassa.
Kokojyväleivän GI on 58, ruisleivän 65, kuin vaalean leivän (vehnä) 70 - ___________________-
Herra X kirjoitti:
hiilihydraatit eri muodoissa on erilaisia.
Pelkkä sokeri ei ole niinkään haitallista, kuin vehnärinkelit GI:n kaavassa.
Kokojyväleivän GI on 58, ruisleivän 65, kuin vaalean leivän (vehnä) 70toisaalta kyllä mutta toisaalta ei. toisaalta voisi puhua ilmoista, tai toisaalta sipsien moninaiskäytöstä selviytymispakkauksen sisältönä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kanki kovana; ei tiedä pornovideoista mitään
Kaikkosen erityisavustajan asunnossa kuvattiin pornoa. Väittää ettei tiedä asiasta yhtään mitään. https://www.is.fi/po1966949- 482619
- 1872189
Mitä tämä on
Ajatella, olen viimeksi nähnyt sinua melkein vuosi sitten ohimennen. Ja silloinkin sinä välttelit minua. En ole kuullut101503Ei monet elä kuin alle 60 v, mikä vaikuttaa?
gulp, gulp.. Juice Leskinen eli 56 vuotta. Matti Nykänen eli 55 vuotta. Topi Sorsakoski eli 58 vuotta.1351494- 741150
Nyt on konstit vähänä.
Nimittäin tuulivoiman vastustajilla, kun pitää perättömiä ilmiantoja tehdä. Alkaa olla koko vastustajien sakki leimattu,351091Hyvää yötä kaivatulleni
En pysty tekemään kokemaan mitään sielussa tuntuvaa, syvää, vaikuttavaa, ilman että rinnastan sen sinuun. Niin kävi tänä241077Hakalan asunnossa on kuvattu aikuisviihdesivusto Onlyfansin kautta julkaistu pornovideo.
Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen avustaja Jirka Hakala ei jatka tehtävässään. Keskustan puoluelehti Suomenmaa ke171075Tilinpäätösvaltuusto 27.5
Samalla viimeinen kokous ennen uudenvaltuustokauden alkamista. Vanhat antavat itselleen erinomaiset arvosanat, ja siirty44981