Eli homma koskee ulkomaalaisen kanssa seurustelevia.
Kuinka usein näette vanhempianne (suomalaissen puolison)?
Meillä käydään ehkä kerran kuukaudessa tai harvemmin (matkaa 40km).
Monesti tästä tulee kuitenkin riitaa, että "se on liian usein", "en jaksa", "liian raskasta". yms. 2-4h kerrallaan, ei olla koskaan yötä.
Vanhemmat kyllä hyväksyy vaimon täysin ja puhuvat hänelle, ehkä yhteiset mielenkiinnon kohteet puuttuvat, mutta näin on suomalaistenkin vanhempien kaa monesti.
Tottahan on että vaimo ei omia vanhempiaan nää kuin kerran vuodessa, mutta monta päivää kerrallaan.
Itse en kehtaa aina mennä yksinkään käymään.
Haluisinkin kuulla kuinka usein muut näkevät vanhempiaan. mikä on paljon ja mikä vähän?
Kuinka usein näette vanhempianne (suomalaissen puolison)?
Meillä käydään ehkä kerran kuukaudessa tai harvemmin (matkaa 40km).
Monesti tästä tulee kuitenkin riitaa, että "se on liian usein", "en jaksa", "liian raskasta". yms. 2-4h kerrallaan, ei olla koskaan yötä.
Vanhemmat kyllä hyväksyy vaimon täysin ja puhuvat hänelle, ehkä yhteiset mielenkiinnon kohteet puuttuvat, mutta näin on suomalaistenkin vanhempien kaa monesti.
Tottahan on että vaimo ei omia vanhempiaan nää kuin kerran vuodessa, mutta monta päivää kerrallaan.
Itse en kehtaa aina mennä yksinkään käymään.
Haluisinkin kuulla kuinka usein muut näkevät vanhempiaan. mikä on paljon ja mikä vähän?
Vastaukset 5
Vanhimmat
noin joka toinen vkonloppu ollaan siellä yötä tai koko viikonloppu, asuvat melko lähellä. poikaystäväni viihtyy siellä tosi hyvin ja usein itse ehdottaa että mentäisiin sinne. hän ei itse ole niin yhtenäisestä perheestä kuin minä. minulle ei kyllä olisi mitään probleemaa mennä sinne yksin..
nähdään ja kyläillään puolin ja toisin vähintään kerran viikossa, isäni myöskin hakee monesti mieheni mukaan jos ovat menossa kalaan,mökille, messuille ym(mitä ei tee siskoni suomalaisen miehen kanssa)... eli tulevat toimeen hyvin ilman minuakin...
lapsia meillä ei vielä ole mutta uskon että siinä vaiheessa ollaan entistä tiivimmin tekemisissä! mitään ongelmaa ei ole koskaan ollut siinä että mies on ulkomaalainen ja muslimi, päinvastoin, vanhemmat olivat todella otettuja heti ensinäkemällä mieheni kohteliasuudesta ja hyvistä tavoista!
miehen vanhempia sitten tavataankin vain kerran vuodessa n. kuukauden ajan, mieluusti sitä useamminkin näkisi mutta kun matkaa on n.5 000km, niin ei töistä saa vapaata usammin vierailuun.
Meillä välimatkaa n. 100 km ja puolin ja toisin kyläillään. Lähinnä äitini tulee meille viikonlopuksi, koska emme kaikki mahdu hänen luokseen. Mieheni tykkää hänestä ja hän miehestä - kutsuvat toisiaan pojaksi ja äidiksi, eli sen suhteen ei mitään ongelmaa.
Mies ei haluakaan mennä sinne yöksi, tekee niin paljon töitä että tykkää vapaa-ajat olla kotona. Valvoo öisin vapaallakin yötyön takia, joten kylässä olo ei kyllä oikein käy rytmiin.
Tavataan n. 16 kertaa vuodessa, mikä minusta on aivan sopiva määrä. Ja mies kyllä myös ehdottaa sinne menoa yhtälailla kanssani. Kunnioittaa vanhempia ihmisiä (erityisesti tietysti sukulaisia) ja pitäisi sitä erittäin omituisena jos minulla ei olisi läheiset välit äitiini. Isäni on jo poismennyt.
Juuri tämä kunnioitus mun mielestä tuntuu, että puuttuu. Vaimo monesti valittaa aika mitättömistä asioista (äitisi puhuu liikaa, puhuvat siskon lapsista yms.), ymmärtämättä sitä että he ovat vanhoja ihmisiä. Vanhemmat kuitenkin hoitavat muunmuassa meidän lemmikkiäkin kun ollaan poissa jne. yrittävät auttaa yms.
Oon miettinytkin sitä että nähdäänkö me tosissaan mun vanhempia niin usein, mutta itse en vaan sitä huomaa? Mutta ainakin nämä vastaukset viittaisi siihen että ei nyt paljoo nähdä.
Vaimo helposti vetoaa siihen että hän ei nää vanhempiaan. tosiasia on, että vaikka ei nää kuin kerran vuodessa, niin silloin hän on niiden luona 2-4 viikkoa yleensä. Itse en vietä yhtäpaljon omien vanhempien kanssa aikaa ollenkaan vuodessa.
Ei kyllä kertaakaan ole tullut ehdotusta vaimolta että mennäänkö tai kutsutaanko kylään yms.
Vaimo on kyllä vähän hiljaisempi, joten hänelle ei ole niin helppo aina jutella, suomalaiset kun muutenkin on hiljaisia. Mutta ainakin mun vanhemmat on yrittänyt.
Vaimolla taas on se ongelma, että kokee ainoastaan että "hän joutuu yrittämään", "muut ei yritä".
Jotenkin välillä tuntuu, että vaimo on todella suvaitsematon muita ihmisiä kohtaan, eikä ymmärrä että maailma ei pyöri pelkästään hänen napansa ympärillä.
Kuitenkin, aikasemmasta kokemuksestakin tiedän että JOKAINEN joutuu kestämään appivanhempia, vaikka ei olisi ulkomaalainen, saattaa olla todella hankalia tapauksia.
..meillä minun vanhempani kun eivät asu Suomessa niin harvoin nähdään. Viimeksi perheeni oli joulun Suomessa...yht 2vkoa. JA kun mennään vanhemmille päin niin sitten kyllä väännetään, että kumman perheen luona ollaan ensiks ja kuinka kauan, jotta molemmat kerkeisivät kuitenkin viettämään aikaa.
Mutta eipä mieheni niin paljon perheeni luona viihdy, vaikka perheeni samaa kieltä puhuukin. JOten viimeksi ollessamme 5kk siellä, olin paljon itsekseni vanhempieni luona.