Eli tilanne on semmonen että ollaan nykyisen miehen kanssa seurusteltu n. 3,5 vuotta, ja nyt HYVIN pitkän aikaa mies on käyttäytynyt hyvin oudosti. Jos menen hänen lähelle, hän siirtyy pois ja jos ei pääse ns. "karkuun" hän työntää minut pois, en saa koskea häneen eikä hän suostu koskemaan minuun ollenkaan. Seksi ei kelpaa ollenkaan, ehkä kerran vuodessa tai harvemmin. Hän ei paljon puhu kanssani, muuta kun omista työasioistaan. Jos itse kerron esim. omasta työpäivästä niin hän vaihtaa äkkiä puheenaihetta...omiin työasioihin. Hän ei myöskään tahdo viettää aikaa minun kanssa melkeen yhtään, tulee vaan kotiin nettiin ja nukkumaan, työt kiinnostavat enemmän. Kavereita hänellä on paljon, ja niitten kanssa hän on päivittäin. Olen tässä parisen kuukautta vähän testaillut ja aina jos sanon et rakastan häntä... hän joko alkaa heti puhumaan päälle tai ei vastaa ollenkaan tai sitten kuuluu muminaa. Sitten jos kysyn et missä vika...minussako? niin on kuulemma vain työstressiä ja väsymystä mutta en sit tiiä pitäisikö uskoa. Oisko kellään nyt mitään vinkkiä tai neuvoa mitä voisin sanoa/tehdä? Ja hänen kanssaan ei oikein voi puhua mistään koska hän ei koskaan saa sanottua mitä oikeasti haluaa, tai sitten saan ympäripyöreitä vastauksia josta ei ymmärrä loppupeleis yhtään mitään, tai sitten vastakysymyksiä...joita inhoan! Nousi epäilys että oisko hän kenties (piilo)homo...? Mies on siis 24v ja itse olen 23v...
piilohomo(ko)?
jossu87
9497
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
AIka rankka epäilys. Mietin mihin sä sen perustat. Mikä rajaa pois muut naiset ja sen sellasen hiukka tavallisemman epäilyksen syyn?
Vaikeaahan siinä on "pari"suhdetta elää jos toinen ei siedä lähellään. Itse nostaisin asian jo vakavana juttuna pöydälle ja tekisin selväksi kumppanilleni missä mun ajatukseni ja tunteeni jo huitelevat sen sarakkeen "kuvitelmat" osiossa.
Oman kumppanini tuntien se riittäisi herättämään kyllä hänet, tiedä sitten sinun siipastasi...
Kyllä nyt tyhmäkin tajuaa ettei pelkkä työkiireillä selittely riitä loputtomiin vastaukseski epäilevälle ja kiihkeästi syitä selvittävälle kumppanille. Seuraushan saatta olla vaikkapa yhtäkkinen silmille tulo jos kumppani kokee ettei muu enää auta sen tarvittavan keskustelun avaamiseksi.
Niin tai näin, kyllä mies jossakin vaiheessa joutuu vaan kasvokkain sen todellisuuden kanssa, että vaikeneminen ja fyysisen kontaktin jatkuva estely vievät koko suhteelta pohjan. Ja sitäkö se mies muka haluaa? No miksi se ei sitten ilmaise sitä selkeämmin?
Olkoon homo tai vaikka transu, mutta pakko sen on se joskus kumppanilleenkin tunnustaa.
no epäilykset et ois homo tulee siitä kun hän jatkuvasti/joka päivä puhuu parista sen kaverista.. ja se on jatkuvaa...sanotaako vaikka että sen yhen kaverin nimi on Mikko... niin se on mikko sitä ja mikko tätä... osti sitä osti tätä... ja hyvä esimerkki oli se että kun oltiin mp-messuilla niin ihastuin TODELLA paljon yhteen paitaan mutta rahaa ei ollu ostaa sitä, ja se ei siis maksanut ees paljon, niin mies meni sinne "kojuun" ja aattelin että ihanaa se kerranki ostaa mulle jotain...että jonkunlainen huomionosotus...mut EI! ostiki tälle "mikolle" mielummin kaikenlaista... eikä se ole IKINÄ tän 3,5 vuoden aikana kehunu mua millään lailla. Nii kyl siin aikamoiset epäilykset herää. Olen monesti yrittänyt vakavasti keskustella asioista mutta en ikinä saa vastausta mihinkään, tai sitten vaan niitä vastakysymyksiä, ja hän ei myöskään ikinä kerro mitä hän haluaa,ajattelee jne... se on aina se sama: emmä tiiä!
Oliskos aivan mahdoton ajatus, että se "Mikko" olis vaan sun jätkäkaverisi ns. idoli eli joku jota se ihailee ja jota se pitää esimerkkinään duunissa ja extrahyvänä ystävänään ja noin? Eihän siinä tarvi olla mitään tekemistä seksuaalisen kiinnostuksen kanssa. Tai kokeile jos et muuten usko. Kysy siltä suoraan, että ootsä kiinnostunut siitä "Mikosta" miehenä?
Sittenhän tuon näet ja kuulet mitä se sanoo ja miten reagoi. Samalla voit sitten syytää sen niskaan myös sen huutokonsertin, että kun se ääliö ei älynny ostaa sule mitään kivaa kaupasta eikä ole ikinä kehunut sua millään lailla.
Kerran se vaan kirpasee, mutta rauhottaa kummasti... ;)
no sekin voi tietysti olla mahollista, mut vois sitten suoraan sanoa ettei enää halua seurustella... eikä kohdella mua miten sattuu... Kerran olen itseasiassa asiasta silleen hienovaraisesti kysyny nii en saannu vastausta, mumisi vain ja vaihto nopeesti puheenaihetta. Eikä se tavaroiden ostaminen oo tärkeetä... ois vaan kiva saada ees joskus sitä huomioo jollain tavalla..ettei kohta tarvii hakee sitä muualta. Kun jotenki se vaikuttaa siltä että sitä se oikeen yrittää, että löytäisin jonkun toisen niin että hän pääsee syyttää mua pettämisestä...helpompi jättää... Jotain mätää tos hommassa kyllä on... Ja hän saa mennä ja tulla ihan miten huvittaa, ilmottamatta mulle asiasta vaikka meillä ois ollu sovittuu menoo... mutta jos itse meen kaverin luo tai kaverin kanssa kahville ja ilmoitan asiasta...hän suuttuu TODELLA paljon...
Homo tai ei, mutta ilmiselvästi miehesi ei halua sinua eikä ole kiinnostunut sinusta. Syy siellä taustalla voi olla mikä tahansa: homous, toinen nainen, masennus, aseksuaalisuus, kyllästyminen,... Jos suhteessa ei ole vuoteen seksiä eikä muutakaan läheisyyttä eikä yhdessä tehdä mitään, mikä suhde se sellainen on? Miten ylipäätään suhteenne on voinut mennä tuohon jamaan ilman, että olisit ottanut asiaa kunnolla puheeksi? Laita nyt ihmeessä miehesi selkä seinää vasten ja kysy, mitä hän oikein suhteeltanne haluaa vai haluaako mitään. Itse en kyllä tuollaista olisi noin kauan kestänyt, mutta kukin tavallaan...
Siltähän tämä vaikuttaa.... olen monta kertaa kysyny itseltäni että onko tämä sitten oikea suhde jne...
Olen mä sitäkin yrittänyt...että selkä seinää vasten...ja jos vähän ns. tiukemmin sanon mitä oon mieltä sen käyttäytymisestä ja miten se mua kohtelee... niin oon vaa saannu naaman vääntöö ja sen jälkee hän toteaa "vittu mä lähen himaa".... ja sillon oon yleensä näyttäny missä se ovi oikee oli... mut eipä oo kertaa lähteny... ei tämmöstä kyl enää jaksa... luulen et saa lopullisesti lähtee menee koko äijä!
Ette siis asu vielä yhdessä?
Jos näin on niin mikä sua estää viettämästä aikaa muiden kavereittes kanssa. Pakkoko siinä on yrittää väkisin "seurustella" jos mies ei enää sytytä sua.
Takuulla maailmassa on miehiä jotka vois tehdä sut onnelliseksi, miksi sä roikut tässä yhdessä haluttomassa? Tottumuksesta vaan?
Jokaisella on oikeus onnelliseen rakkaussuhteeseen. Teidän suhde ei sitä nyt ole. Jos ei komminikointikaan enää onnistu niin päätä sinä että tässä menee sun sietorajasi.
Siinähän te roikutte vaikka seuraavat kymmenen vuotta jollei jompikumpi saa tarpeekseen ja lähe lätkimään.
Parempi surra selkeää eroa kuin elää vuosia tyytymättömänä suhteessa joka ei toimi.
Vaihtoon ja uusi on varmasti parempi :D
Minulla on vielä hulluimmin asiat noin 6-7v sitten lakkasi vaimo kiinostamasta yht äkkiä,sen jälkeen en ole sormellani koskenut häneen.En tiedä miksi näin kävi ja asiasta ei oikein puhuttukaan koskaan,odottelin et jospa vaimo lähtee ja etsii jotain "viihdykettä"vaan eipä lähtenytkään ei mitään sen suuntaistakaan aina vain kotona enemmän vielä kuin ennen.No nyt sitten vuosi sitten ehdotin et eiköhän erota ja ei muuta kuin paperit tehtiin ja 6kk:n päästä erottiin sovussa mutta silti edelleen asumme samalla lailla kuin ennen eroa.Ja edelleen tämä "kaveri" suhde toimii ja en ymmärrä miksi.