Pomon mielestä kapinoin

Eli tilanne on sellainen että olen eräällä kaupungilla kuntouttavassa työtoiminnassa (kuntoudun mielenterveysongelmista) paikassa jossa on muitakin vastaavia tapauksia sekä muuten vaan ilman työtä jääneitä.

Ongelma on se, että Pomo (kun hänen mielestään asiat eivät mene niinkuin hän haluaisi) KARJUU, siis huutaa naama punaisena ja vapisee raivosta ja jokatoinen sana on kirosana, ja KOKO työyhteisön edessä, myös henkilökohtaisia asioita.

Mielestäni tällainen on asiatonta ja olen sen huutotilanteessa useampaan otteeseen rauhalliseen sävyyn sanonut että "onko tuo nyt fiksua karjua tuolla tavalla".
vastaus kuuluu "NO VITTU KUN MENEE HERMOT KUN SINÄ TAAS PUUTUT TÄHÄNKIN ASIAAN JOKA EI KUULU SINULLE." Karjui siis niin että minä istuin tilanteessa paikalla.

Eli onko tuollainen huutaminen hyväksyttävää? kun siitä kysyin niin kuulemma heidänkin esimiehet heille karjuvat samalla tavalla ja näin se on joka työpaikassa jos ei sanomalla mene asia perille.

No, muutkin kuntoutujat ja harjoittelijat ovat kummissaan, esimerkkinä olisi työtehtävä jota ei varmasti tiedetä miten tehdään, siinä sitten kimpassa mietitään kenellä rohkeutta mennä toimistosta kysymään. :(

Asiaa ollaan eteenpäin viemässä ja aion työvoimatoimistoon soittaa maanantaina (sieltä minut sinne ähettivät) ja kysyä että näinkö toimitaan työpaikoilla? Kuulin nimittäin taas tänään mutkan kautta että minut aiotaan siirtää pois paikasta koska "kapinoin" (eli ilmaisen selkeästi että mielestäni karjuminen ei ole suotavaa, ja muutenkin pyydän selityksen asiaan kun uusia sääntöjä tulee, esim kahvitauot lyhennetty, 3min meni yli ja sanomista tuli) Pelkäävätkö sitten oman persuksensa puolesta kun olisi aikamoinen tuki minulla taustalla jos saisin muut säikähtäneet ja kettuuntuneet ihmiset avaamaan suunsa.

Vai nöyrrynkö ja pyydän anteeksi ja otan jatkossa huutoa hymysuin vastaan.
Tällainen ei vain minusta kuulu paikkaan jossa on mielenterveyskuntoutujia ect. jotka ovat muutenkin herkällä pohjalla ja taistelevat saadakseen itsensä aamulla paikalle. Itse olen tämän takia aivan hajalla, piinaa mieltä vapaa-ajalla koko ajan.

Eikä ollut ensimmäinen kerta kun sain kuulla omista asioistani toiselta työntekijältä, saako henkilökohtaisia asioita puhua muiden kuullen?
Toki ymmärrän että itsessäni on vikaa kun puolustan kaveria joka melkein itkuun pillahtaa kun hänelle karjutaan (ei kuulu siis minulle) Pitäisi vaan olla hiljaa ja välittämättä.

Mielepiteitä, jos joku jaksoi lukea. Olenko oikeassa ja vien asiaa eteenpin sillä uhalla että saan kenkää (pelastan sillä ehkä tulevan nuoren samalta kohtalolta) vai annanko vain olla ja nöyrryn. ?
4305
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

anteeksi kirjoitusvirheet, näin käy kun tuohtuneena kirjoittaa ;)

Äänestä

Kyllä olet oikeassa ja ilman muuta viet asian eteenpäin, voitte tehdä sen yhdessä, koska et ole ainoa, joka sitä joutuu kokemaan. Pomonne käytös on todella epäasiallista ja suorastaan rikollista, jos kertoo sinun yksityisasioitasi muille. Seuraukset eivät voi pahemmat olla kuin oltavat työssäsi jo ovat. Tällaisia ilmiöitä pääsee syntymään vain siksi, että näitä kusipäitä (tässä tapauksessa pomosi) hyysätään eikä uskalleta viedä asiaa eteenpäin.
Olisi mielenkiintoista kuulla miten tässä etenitte.

Äänestä

vie vaan eteen päin , kun luin tämän .tuli mieleen mis minä käyn. kuntouttava toiminta ,se pomo karjuu ja huutaa.nuppi punasena.et mitä v...ua sie tääl teet.

Äänestä

Aluksi kannattaa vierailla sivustolla:
http://www.tyopaikkakiusatut.net/

Keskustelut välilehden alta löytyy kirjoitus "Henkinen väkivalta työpaikoilla ja siihen puuttuminen", josta löytyy asiallista tietoa ja ohjeita kiusaamistilanteisiin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


väsynyt_kuntoutuja kirjoitti:

Eli tilanne on sellainen että olen eräällä kaupungilla kuntouttavassa työtoiminnassa (kuntoudun mielenterveysongelmista) paikassa jossa on muitakin vastaavia tapauksia sekä muuten vaan ilman työtä jääneitä.

Ongelma on se, että Pomo (kun hänen mielestään asiat eivät mene niinkuin hän haluaisi) KARJUU, siis huutaa naama punaisena ja vapisee raivosta ja jokatoinen sana on kirosana, ja KOKO työyhteisön edessä, myös henkilökohtaisia asioita.

Mielestäni tällainen on asiatonta ja olen sen huutotilanteessa useampaan otteeseen rauhalliseen sävyyn sanonut että "onko tuo nyt fiksua karjua tuolla tavalla".
vastaus kuuluu "NO VITTU KUN MENEE HERMOT KUN SINÄ TAAS PUUTUT TÄHÄNKIN ASIAAN JOKA EI KUULU SINULLE." Karjui siis niin että minä istuin tilanteessa paikalla.

Eli onko tuollainen huutaminen hyväksyttävää? kun siitä kysyin niin kuulemma heidänkin esimiehet heille karjuvat samalla tavalla ja näin se on joka työpaikassa jos ei sanomalla mene asia perille.

No, muutkin kuntoutujat ja harjoittelijat ovat kummissaan, esimerkkinä olisi työtehtävä jota ei varmasti tiedetä miten tehdään, siinä sitten kimpassa mietitään kenellä rohkeutta mennä toimistosta kysymään. :(

Asiaa ollaan eteenpäin viemässä ja aion työvoimatoimistoon soittaa maanantaina (sieltä minut sinne ähettivät) ja kysyä että näinkö toimitaan työpaikoilla? Kuulin nimittäin taas tänään mutkan kautta että minut aiotaan siirtää pois paikasta koska "kapinoin" (eli ilmaisen selkeästi että mielestäni karjuminen ei ole suotavaa, ja muutenkin pyydän selityksen asiaan kun uusia sääntöjä tulee, esim kahvitauot lyhennetty, 3min meni yli ja sanomista tuli) Pelkäävätkö sitten oman persuksensa puolesta kun olisi aikamoinen tuki minulla taustalla jos saisin muut säikähtäneet ja kettuuntuneet ihmiset avaamaan suunsa.

Vai nöyrrynkö ja pyydän anteeksi ja otan jatkossa huutoa hymysuin vastaan.
Tällainen ei vain minusta kuulu paikkaan jossa on mielenterveyskuntoutujia ect. jotka ovat muutenkin herkällä pohjalla ja taistelevat saadakseen itsensä aamulla paikalle. Itse olen tämän takia aivan hajalla, piinaa mieltä vapaa-ajalla koko ajan.

Eikä ollut ensimmäinen kerta kun sain kuulla omista asioistani toiselta työntekijältä, saako henkilökohtaisia asioita puhua muiden kuullen?
Toki ymmärrän että itsessäni on vikaa kun puolustan kaveria joka melkein itkuun pillahtaa kun hänelle karjutaan (ei kuulu siis minulle) Pitäisi vaan olla hiljaa ja välittämättä.

Mielepiteitä, jos joku jaksoi lukea. Olenko oikeassa ja vien asiaa eteenpin sillä uhalla että saan kenkää (pelastan sillä ehkä tulevan nuoren samalta kohtalolta) vai annanko vain olla ja nöyrryn. ?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu