Onko kenelläkään kokemuksia siitä miten selviytyisi kovasta ikävästä takaisin au pair -maahan? Palasin puolisen vuotta sitten takaisin Suomeen, ja kaikki meni ihan hyvin noin ensimmäisen kuukauden ajan. Mutta kun kotiin oli taas "asettunut", niin asiat alkoivat mutkistua. Itkin todella paljon ja tunsin olevani todella hukassa ja umpikujassa. En ollut arvannut, että takaisin vanhoihin ympyröihin sopeutuminen voisi olla niin vaikeaa! Minusta vaan tuntui ja tuntuu edelleen, että osa minusta jäi muualle. Helppo ratkaisuhan olisi vain palata sinne takaisin, mutta eiväthän asiat ole niin simppeleitä. En haluaisi jättää perhettä ja ystäviäni, ja kyllähän opiskelutkin rajoittavat aika paljon.
Jotenkin tuon Suomeen palaamisen jälkeen on ollut hyvin vaikea tehdä mitään päätöksiä tai keskittyä esimerkiksi opiskeluun. Tiedän, että varmasti monilla on samansuuntaisia tuntemuksia ja kuulenkin paljon kommentteja siitä miten tämän kanssa pitää vaan elää ja vaalia niitä muistoja joita tuosta kokemuksesta sain. Niinhän se on, mutta en vain tunnu pääsevän tästä jotenkin yli, vaan huomaan tämän muuttuvan jo ongelmaksi. Olo on tavallaan sellainen kuin ei kuuluisi mihinkään. Perheen ja juurien puolesta koti on tietenkin täällä, mutta ulkomaille jäi osa sydämestä, enkä saa sitä mielestäni pois.
Jotenkin tuon Suomeen palaamisen jälkeen on ollut hyvin vaikea tehdä mitään päätöksiä tai keskittyä esimerkiksi opiskeluun. Tiedän, että varmasti monilla on samansuuntaisia tuntemuksia ja kuulenkin paljon kommentteja siitä miten tämän kanssa pitää vaan elää ja vaalia niitä muistoja joita tuosta kokemuksesta sain. Niinhän se on, mutta en vain tunnu pääsevän tästä jotenkin yli, vaan huomaan tämän muuttuvan jo ongelmaksi. Olo on tavallaan sellainen kuin ei kuuluisi mihinkään. Perheen ja juurien puolesta koti on tietenkin täällä, mutta ulkomaille jäi osa sydämestä, enkä saa sitä mielestäni pois.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hei aloittaja!
Minulla on omasta aupair ajastani jo pari vuotta, ja nyt iski hirveä ikävä takaisin! Haluaisin kokea kaiken sen uudelleen ja nyt tässä suunnittelenkin uutta reissua aupairina. Tosin se menee vasta parin vuoden päähän, kun ajattelin että haluan valmistua ensin nykyisestä koulustani. Muutoin lähtisin jo ensi vuoden syksyllä, mutta kun alkaa omat suuntaavat opinnot niin en halua jäädä niistä paitsi. Valmistuminen häämöttää vasta jouluksi 2013, mutta sen jälkeen.. Olen vapaa tekemään mitä haluan! :) Ja jos mieli vielä silloin halajaa aupairiksi, niin voi pieksut minä lähden!
Silloin kun itse tulin takaisin niin olihan se hurjaa. Tavata taas vanhat kaverit, perhe, sukulaiset.. Mutta olin myös tyytyväinen, sillä aupair paikassani tehtiin asioita eri tavalla ja tuntui että Suomessa kaikki olisi hiukan paremmin.. Mutta, eipä se ole. Olen jo pitkään haaveillut, että muutan ulkomaille ja menen siellä töihin.. Vielä en ole uskaltanut, opinnot alla ja niistä en halua luopua.
Jos aupairiksi kuitenkin vielä kerran? Kaksi kertaa takana, toinen lyhyempi pätkä ja toinen pidempi. Eri maissa.. Nyt halajan uudelleen Amerikkaan, eri alueelle, eri perheeseen. :)
Tsemppiä sinulle ja kerrohan jos vielä viestin luet, miten on ikävä helpottanut?